Katja Rajala

Henkilöstön työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella 

Henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa on arvo sinällään, mutta myös tärkeä edellytys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Lähes kolmannes henkilöstöstä varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Osuus on kasvanut neljä vuotta sitten kerättyyn aineistoon verrattuna. Voisiko liikunnallisia keinoja hyödyntää enemmän työhyvinvoinnin edistämisessä? 

Nuorten ääni kuuluviin seuratoiminnassa – poimintoja seurojen hankesuunnitelmista

Urheiluseurat ovat keskeisessä asemassa lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä, mutta seuratoiminnan suunnittelu on usein aikuislähtöistä. Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen on tärkeää sekä lastenoikeuksien näkökulmasta että seuratoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Toiminnan suunnitteluun osallistumisen kynnys on pidettävä nuorille matalana.

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstön näkökulmia liikuntaneuvontaan

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstöllä voi olla merkittävä rooli palveluketjussa, jossa vähän liikkuvia lapsia ja nuoria ohjataan liikuntapalveluiden pariin. Henkilöstö kokee liikkumisen puheeksi ottamisen pääsääntöisesti luontevaksi, mutta kunnallista ohjausta ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä kaivataan toiminnan tueksi ja kehittämiseksi.

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa – vakiintuuko toiminta ilman koordinaattoreiden työpanosta?

Liikkumista edistävän toiminnan vakiintumisen edellytyksiä

Liikkumista edistävä toiminta on vahvistanut asemaansa varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Toiminnan vakiintuminen edellyttää paikallistason koordinointia, johdon tukea, toiminnan kirjaamista erilaisiin dokumentteihin, toimivia verkostoja sekä henkilöstön osaamisen tukemista.