Jamk.fi Avautuu uuteen välilehteen

Kirjoittajan ohjeet

Jamk Arena välittää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tuotettua, tutkittua ja uutta tietoa. Jamk Arenalla julkaistaan yleistajuisia, suurelle yleisölle suunnattuja artikkeleja (Jamk Arena Public) sekä ammatillisia artikkeleja (Jamk Arena Pro). Voit kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.

Jamk Arenalla julkaistaan yleistajuisia ja ammatillisia julkaisuja. Sivustolla julkaistaan pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun kriteerit täyttäviä julkaisuja. Julkaisumuotona voi olla tekstiartikkeli, podcast tai video.

Kuka voi julkaista Jamk Arenalla?

Jamk Arena on jatkuvan julkaisemisen kanava. Alustalla voivat julkaista Jamkin henkilöstö (vähintään yksi kirjoittajista on Jamkin henkilökuntaa) sekä opiskelijat yhdessä opettajien kanssa. Artikkeleissa voi olla mukana Jamkin ulkopuolisia asiantuntijoita, mutta käsikirjoituksen hyväksymisen perusteena on, että vähintään yksi kirjoittajista kuuluu Jamkin henkilökuntaan. Julkaisemme myös Jamkin opiskelijoiden kirjoittamia, laadukkaita kirjoituksia harkinnan mukaan. Opiskelijoiden artikkelin olisi hyvä liittyä esimerkiksi Jamkin sisäiseen kehittämiseen, TKI- ja/tai opetustyöhön, eikä olla oppimispäiväkirja omista opinnoista. Opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit eivät kuitenkaan kuulu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisutiedonkeruun piiriin.

Jos olet tarjonnut tai tarjoamassa samaa aihetta käsittelevän käsikirjoituksesi toiselle kustantajalle, niin kerro tästä Jamk Arenan toimituskunnalle. Jamk Arenassa julkaistavat artikkelit sisältävät uutta ammatillista tietoa, jota ei ole aikaisemmin julkaistu OKM:n tiedonkeruussa raportoivassa muodossa.

Julkaisemisen periaatteet

Julkaisujen tulee olla uusia, tuottaa uutta tietoa, eikä niitä saa olla julkaistu aiemmin muualla.

Huomaathan, että

  • Julkaisut eivät ole markkinointiviestintää: niissä ei markkinoida koulutuksia, tapahtumia, palveluja tai tuotteita.
  • Julkaisut eivät myöskään ole uutisia, haastatteluja, koosteita tai raportteja siitä, mitä on suunnitelmista, tehty tai tapahtunut.
  • Verkostoihin osallistuminen, tapahtumat ja matkakertomukset eivät yksistään täytä uuden tiedon tuottamisen kriteerejä – pohdi, minkä muutoksen osallistuminen, tapahtuma, matka tai projekti saanut aikaan.

Kaikki artikkelit tarkistetaan Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmällä.

Jamkin julkaisutoiminnassa noudatetaan Hyvää tieteellistä käytäntöä eli HTK-ohjetta 2023 (HTK-ohje 2023). Kirjoittaja huolehtii siitä, että viittaukset aikaisempiin tutkimustuloksiin on merkitty HTK-ohjeen mukaisella tavalla ja että lähdeluettelossa on vastaavasti mainittu keskeinen lähdekirjallisuus. Kirjoittajiksi merkitään kaikki, joilla on ollut merkittävä panos kirjoitusprosessissa (ks. Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen).

Osana suomalaista tutkimusyhteisöä noudatamme avoimen tieteen periaatteita, joiden mukaisesti Jamk Arenan sisältö on vapaasti kaikkien luettavissa. Lue lisää avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Jamk Arenalla on käytössä Creative Commons -lisenssi CC BY 4.0.

Tekijätiedot ja kirjoittajakuvaus

Tekijyys on kriteerinä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa. Tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön. Tämän lisäksi julkaisujen tekijöillä ja tutkimus- tai asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys korkeakouluun. Esimerkiksi pelkästään harrastus-, järjestö- tai liiketoimintaan liittyviä julkaisuja ei raportoida. Tekijöiden nimet ja affiliaatiot merkitään kirjoittajatietoihin.

Muotoile käsikirjoituksen lisäksi kirjoittajakuvaus perustuen työtehtäviisi liittyvään tutkimus- ja asiantuntijatyöhön Jamkissa. Tämä kuvausteksti tulee kirjoittajatietojen yhteyteen Jamk Arenassa. Jos sinulla ja/tai kanssakirjoittajallasi on ORCID-tunniste ja olet aktivoinut profiilin Tiedejatutkimus.fi-palvelussa, lisää nämä kirjoittajatietoihin.

Mikäli julkaisulla on useampi kirjoittaja, niin kirjoittajakuvaus tarvitaan jokaiselta kirjoittajalta. Mikäli olet julkaissut Jamk Arenalla jo aiemmin, sinulla on siellä jo valmiina kirjoittajakuvaus, eikä sitä tarvitse tehdä uudelleen, elleivät työtehtäväsi Jamkissa ole muuttuneet. Kuvaus tarvitaan suomeksi ja englanniksi. 

Kirjoittajakuvaus voi olla esimerkiksi tällainen: “Työskentelen viestinnän asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun viestintäpalveluissa. Työtehtäviini kuuluvat työyhteisöviestintä, TKI-viestintä, julkaisutoiminta sekä työnantajakuva- ja rekrytointiviestintä.”

Jokaiselle kirjoittajalle muodostuu Jamk Arenalle kirjoittajasivu, joka listaa kirjoittajan kaikki Arenalla julkaistut artikkelit suomeksi ja englanniksi.

Kirjoittajasivulla käytetään kuvana Jamkin henkilökuvaa ja yhteystiedot linkitetään jamk.fi-sivuston yhteystietoihin.

Opiskelijan kanssa yhteiskirjoittaminen

Jamk Arenalla on mahdollista julkaista myös henkilökunnan jäsenen sekä opiskelijan kirjoittamia yhteisjulkaisuja. Tällaisen artikkelin aihe voi nousta esimerkiksi opiskelijan tekemästä opinnäytetyöstä, kehittämistehtävästä tai TKI-projektista.

Artikkeli käsitellään Jamk Arenan toimituskunnassa samaan toimitusprosessin mukaan kuin muutkin verkkolehtiin tarjotut artikkelit. Yleistajuiset artikkelit julkaistaan Jamk Arena Public -lehdessä ja ammatilliset artikkelit Jamk Arena Pro -lehdessä. Toimituskunta antaa palautetta artikkelin käsikirjoituksesta ja ammatillisille artikkeleille pyydetään lisäksi arviointi Jamk Arenan asiantuntijapoolista.

Yhteisartikkeleissa noudatetaan Jamk Arenan verkkolehtien yleisiä kirjoitusohjeita. Lisäksi seuraavat asiat on huomioitava opiskelijan ja henkilöstön jäsenen yhteisjulkaisuissa:

  • Opinnäytetyön pohjalta kirjoitettu julkaisu ei voi olla tiivistelmä opinnäytetyöstä, vaan työstä nostetaan esiin jokin tietty näkökulma, jota uudessa julkaisussa syvennetään. Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa.
  • Yhteisjulkaisussa on tärkeää yhteinen tekijyys eli kirjoittajaksi merkitty henkilöstön jäsen on myös vastuussa julkaisun sisällöstä. On huomioitava, että henkilöstön jäsenen panoksen täytyy olla merkittävä ja näkyä julkaisun sisällössä.
  • Mikäli yhteisjulkaisu perustuu opiskelijan opinnäytetyöhön, asia mainitaan artikkelin lopussa erillisessä infolaatikossa ilman erillistä korostamista itse tekstissä.
  • Yleisiä viittauskäytänteitä noudatetaan tekstissä ja lähdeluettelossa asianmukaisesti. Toistuvaa opinnäytetyöhön viittaamista on vältettävä.

Lähdeviitteet

Lähteet merkitään niin, että lukija saa yksiselitteisesti selville, kenen ajatteluun tekstissäsi lainaat tai viittaat ja minkä julkaisun miltäkin sivulta tuo tieto on tarkistettavissa.

Jamk Arena noudattaa APA7-viittausjärjestelmää (American Psychologial Association). Viittaustavasta ei ole virallista suomenkieliseen kontekstiin sovellettua ohjetta, joten Jamk Arenan ohjeet poikkeavat joissain kohdin alkuperäisestä APA7-ohjeistuksesta. Viittaustavan pääperiaatteet on kuvattu suomeksi Jamkin raportointiohjeissa.

Tekstin lähdeviitteissä käytetään nimi–vuosi-järjestystä: (Salmela, 2023, sivunumero([t])

Kun samalta tekijältä on useampia viitattavia julkaisuja samalta vuodelta, niin tekstin sisäiseen viitteeseen merkitään esim. (Salmela, 2023a, s. 154) ja seuraava (Salmela, 2023b, s. 32, 45).

Samaan tekstijohteen useampi peräkkäinen tekstin sisäinen viite merkitään: (Salmela, 2023, sivu; Dufva, 2020, sivu).

Jos tekijöitä on kolme tai useampia, tekstiviitteeseen merkitään vain ensimmäisen tekijän sukunimi ja lyhenne ym. (Yamout ym., 2024). Lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki tekijät alkuperäisen lähteen kirjoittajajärjestyksessä.

Kun tekijyys on organisaatiolla tai yhteisöllä, viitataan ko. organisaatioon. Jos organisaatiolla on yleisesti käytössä oleva lyhenne, tekstiviitteeseen merkitään ensimmäisellä kerralla koko organisaation nimi ja lyhenne hakasulkeisiin. Tämän jälkeen tekstiviitteessä voi käyttää lyhennettä. Esimerkiksi ensimmäisellä kerralla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2022), ja toisella kerralla (THL, 2022).

Suoria lainauksia on syytä käyttää säästeliäästi. Jos kirjoittaja lisää suoraan sitaattiin selityksiä, korostuksia (lihavointi, kursivointi) tms., lukijalle täytyy ilmaista selkeästi hakasulkeissa, mikä on kirjoittajan lisäystä.

Lähdeluetteloon merkitään julkaisun tekijä(t), julkaisuvuosi, julkaisun nimi, julkaisija, mahdollinen pysyvä tunniste (esim. DOI- tai URN-tunnus) sekä verkkolähteissä hakemisen ajankohta ja verkko-osoite, jos kyseessä on päivittyvä sivu.

APA7-ohjeen englanninkielisistä lyhenteistä käytetään suomennettuja versioita, esim. ”n.d.”-lyhenteen sijaan ”ei pvm.”

Alla on muutamia esimerkkejä lähdemerkinnöistä, lisää esimerkkejä löydät Jamkin raportointiohjeesta.

Kirja lähdeluettelossa: 
Salmela, K. (2023). Opettajan tekijänoikeuskäsikirja: Selviytymisopas tekijänoikeuksien viidakkoon. Edita.

Artikkeli lähdeluettelossa: 
Niskanen, A. & Rutanen, M. (2023). Maahanmuuttajien työllistymiseen liittyviä tekijöitä työllisyys- ja yritystoimijoiden näkökulmasta. Teoksessa J. Pitkänen & A.-K. Tiihonen (toim.). Pienten kuntien maahanmuuttotyön ja työllistymisen tukeminen Keski-Suomessa (s. 33–43). Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 324. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-687-3

Koivisto, R. (2024). Matkailutrendinä muutosmatkailu. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-67

Selvitys tai raportti lähdeluettelossa: 
Dufva, M. (2020). Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/

Julkaisu, jolla ei ole henkilötekijää (tekijyys organisaatiolla/yhteisöllä): 
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2023). Vastuullisuusraportointi valtiolla : Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuullisuusraportti https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-938-7

Verkkosivu, jonka tekijyys on organisaatiolla tai yhteisöllä: 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (Ei pvm.). KyberSoTe. Haettu 12.4.2024 osoitteestahttps://www.jamk.fi/fi/projekti/kybersote

Tieteellinen julkaisu: 
Yamout, Y., Yeasar, T. S., Iqbal, S., & Zulkernine, M. (2024). Beyond Smart Homes: An In-Depth Analysis of Smart Aging Care System Security. ACM Computing Surveys, 56(2), s. 1–35. https://doi.org/10.1145/3610225

Kustantajan viittausohje löytyy usein artikkelin/julkaisun yhteydestä kohdasta ”Cite”, ”Cite article”, ”Citation Tools” tai vastaavista lisätiedoista, jota voi hyödyntää. Jos ohjeessa on useampi viittaustyyliehdotus, niin valitse APAn mukainen ohje ja muokkaa lähdemerkintä Arenan viittausohjeiden mukaiseksi.

Tekstimuotoiset artikkelit

Voit kirjoittaa yleistajuisia, suurelle yleisölle suunnattuja artikkeleja tai ammatillisia artikkeleja. Voit kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.

Rytmitä tekstiäsi väliotsikoilla ja kappalejaoilla.

Artikkelin yhteydessä voit käyttää hyvälaatuisia kuvia ja kuvioita. Kuvien koko tulee olla resoluutioltaan full hd -tasoa 1920×1080 px. Muista huomioida kuvien käyttö- ja tekijänoikeudet. Kaikkien kuvien yhteydessä tulee mainita lähdetiedot. Artikkelin kuvituskuvat tulevat Jamk Arenan toimituskunnan puolesta.

Ehdota julkaisusi yhteyteen avainsanoja, jotka ovat asian käsittelyn kannalta vakiintuneita käsitteitä. Asiasanojen käytettävää muotoa varten käytä Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO).

Yleistajuisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa suurelle yleisölle ja joiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. Kuvittele, että kirjoitat henkilölle, joka ei tunne alaasi. Pidä kieli yleistajuisena, vältä ammattislangia. Muista kirjoittamisen vaihtoehtona ammatillinen artikkeli, mikäli artikkelisi tuottaa uutta tietoa asiantuntijayhteisölle.

Lähteitä tulee käyttää artikkelissa pohdinnan tukena. Lähteenä voi olla esimerkiksi projektissa tuotettu työkirja tai kehittämisraportti. Viedään lukija artikkeliin liittyvän tiedon äärelle.

Merkitse käyttämäsi lähteet lähdeluetteloon ohjeen mukaisesti. Voit käyttää tarvittaessa myös tekstin sisäisiä viitteitä, mutta tämä ei ole pakollista yleistajuisissa artikkeleissa.

Ohjepituus yleistajuiselle artikkelille Jamk Arenassa on noin 3 000–6 000 merkkiä, ml. välilyönnit, pl. lähdeluettelo. Ohjepituus ei ole mikään ehdoton, vaan tarvittaessa teksti voi olla lyhyempi tai pidempi.

Ammatillisella julkaisulla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua, joka soveltaa tietoa käytännön työssään.

Ohjepituus ammatilliselle artikkelille on noin 5 000–10 000 merkkiä, ml. välilyönnit, pl. lähdeluettelo. Kirjoitus voi olla myös ohjepituutta laajempi.

Ammatillisissa asiantuntija-artikkeleissa käytetään tekstin sisäisiä viittauksia erottamaan, mikä on tekijän omaa ajattelua toisen asiantuntijan ajattelusta. Tekstin sisäiset viitteet ja lähdeluettelo merkitään niin, että lukija saa yksiselitteisesti selville, kenen ajatteluun tekstissäsi lainaat tai viittaat ja minkä julkaisun miltäkin sivulta tuo tieto on tarkistettavissa.

Asiantuntija-artikkeleissa on aiheen käsittelyä vastaava kattava lähdeluettelo.

Kaikki ammatilliset artikkelit käyvät Jamkin asiantuntijapoolin arvioinnissa. Asiantuntijapooli koostuu Jamkin eri alojen asiantuntijoista, ja jokaisen ammatillisen artikkelin arvioi toimituskunnan lisäksi kaksi asiantuntijaa. Kyse on ammatillisen sisällön tarkistamisesta ja tarvittaessa kommentoinnista, ei kuitenkaan vertaisarvioinnista.

Podcastit ja videot

Podcastit ja videot julkaistaan Jamk Arenalla upotuksena esimerkiksi YouTubesta (videot), Panoptosta (videot ja podcastit), Soundcloudista tai Spotifysta (podcastit), mikäli ne täyttävät julkaisutiedonkeruun kriteerit. Julkaisutiedonkeruun vuoksi videot ja podcastit tulee julkaista Jamkin ylläpitämillä kanavilla, joilla on oma toimituskunta.

Jamkilla on oma tili YouTubessa, jolla on toimituskunta. Podcastit voidaan julkaista esim. yksikön, tulosalueen tai hankkeen podcast-sarjassa. Podcast-alustalla tulee olla toimituskunta, joka päättää julkaisemisesta. Toimita käsikirjoitus podcastista tai videosta toimituskunnalle etukäteen. Vasta kun olet saanut palautteen toimituskunnalta, kääri hihat ja ryhdy toteuttamaan videota tai podcastia.

Julkaisutiedonkeruun näkökulmasta audiovisuaalisia julkaisuja koskevat samat ehdot kuin mitä tekstipohjaisiin julkaisuihin käytetään. Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla, julkaisupäätöksen tekee joko toimituskunta tai tilaaja, julkaisu välittää uutta tutkittua tietoa tutkimus- tai asiantuntijatyöstäsi ja julkaisun tekijöillä on yhteys Jamkiin. Tärkeää on, että julkaisua tai sovellusta ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.

Lisäksi, jotta audiovisuaalinen julkaisu hyväksytään osaksi julkaisutiedonkeruuta ja siitä saadaan julkaisupisteet, on julkaisun yhteydessä oltava selkeästi nähtävillä seuraavat tiedot:

  • Kuvausteksti, joka johdattelee aiheeseen sekä herättää kysymyksiä ja kiinnostuksen

    • Esim. Youtube-videon kuvausteksti, Podcastin kuvailutieto podcastin jaksotiedoissa

  • Kaikkien julkaisuun osallistuneiden tekijöiden tekijätiedot ja kaikkien tekijöiden yhteydessä myös affiliaatio (organisaatio, jossa ko. tekijä työskentelee)

    • Esim. Kuvaaja: Matti Meikäläinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

    • Huom: Myös kaikki julkaisussa esiintyvät ovat tekijöitä

  • Julkaisuaika ja julkaisupaikka (useimmiten Jyväskylän ammattikorkeakoulu)

  • Tilaajatieto (useimmiten Jyväskylän ammattikorkeakoulu tai hanke)

Lisäksi on huomioitava seuraavat seikat:

  • Saavutettavuus: podcastin tekstivastine, videoissa tekstitys

  • Julkaisuun liittyvät avainsanat

    • Yleensä liitettävissä videon tai podcastin metatietoihin alustasta riippuen

Esimerkkejä audiovisuaalisista julkaisuista, jotka eivät kuulu OKM:lle menevään tiedonkeruuseen:

  • Televisio- tai radiohaastattelut

  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto (luokka F)

  • Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt audiovisuaaliset opetusmateriaalit tai verkkoaineistot.

  • Yksittäiset opetusmateriaalit, jotka ovat osa laajempaa kokonaisuutta, esim. luentosarjan osa

  • Luento- ja webinaaritallenteet

  • Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.

  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot, joiden julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.

  • Mainos- tai promootiomateriaalit

  • Ohje- ja opastusvideot, esimerkiksi kirjastotietokannan hakuohje

  • Verkkosivut, esimerkiksi hankkeiden verkkosivut.

  • Opetustyöhön liittyvät tehtävät, esimerkiksi harjoitustyönä tehtyjen verkkosivujen ohjaus

Esimerkkejä materiaaleista, joita ei hyväksytä OKM:n tiedonkeruuseen:

Podcastit ja videot julkaistaan Jamk Arenalla upotuksena esimerkiksi YouTubesta, Panoptosta, Soundcloudista tai Spotifysta, mikäli ne täyttävät julkaisutiedonkeruun kriteerit. Julkaisutiedonkeruun vuoksi videot ja podcastit tulee julkaista Jamkin ylläpitämillä kanavilla, joilla on oma toimituskunta

Toimitusprosessi

Toimita julkaisusi kuvineen ym. liitetiedostoineen sähköpostilla arena@jamk.fi.

Kaikki Jamk Arenalla julkaistavat julkaisut käyvät toimituskunnan arvioitavana. Saat palautetta toimituskunnalta julkaisustasi ja voit palautteen pohjalta muokata julkaisuasi. Saat palautetta ja korjausehdotuksia myös kieliasusta.

Ammatilliset artikkelit käyvät myös asiantuntija-arvioinnissa, minkä vuoksi ammatillisten artikkelien toimitusprosessi voi kestää hieman kauemmin kuin yleistajuisten artikkelien. Asiantuntijat arvioivat käsikirjoituksen soveltuvuuden ammatilliseksi artikkeliksi ja voivat myös antaa muuta palautetta.

Muokkaa julkaisua saamasi palautteen pohjalta ja toimita se takaisin osoitteeseen arena@jamk.fi.

Toimituskunta ilmoittaa, kun julkaisusi on julkaistu ja hoitaa artikkelien ilmoittamisen JUSTUS-julkaisutietojen tallennuspalveluun. Podcastien ja videoiden osalta vastuu tietojen tallentamiseen JUSTUS-tallennuspalveluun on tekijällä itsellään.

Muista julkaisemisen jälkeen viestiä julkaisustasi eri kanavissa, kuten omille verkostoillesi, omissa sosiaalisen median kanavissasi ja hankkeen verkkosivuilla.

Toimituskunnalla on myös oikeus päättää olla julkaisematta julkaisua.

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun