Rakentava vuorovaikutus ja selkeä viestintä edistää suometsien hoidon uudistamista   

Metsät ja suot eivät ole pelkästään taloutta, euroja tai työpaikkoja. Metsillä on monia muitakin arvoja. Moni meistä marjastaa, sienestää, metsästää tai nauttii metsistä vaellusretkillään. Kokonaisuus onkin tasapainoilua fossiilisia raaka-aineita korvaavien puupohjaisten tuotteiden ja työpaikkojen sekä metsien hiilinielujen, luonnontilaisten metsien ja vesien väillä.

Metsien hyödyntämisestä keskustellaan nykyään paljon ja laajasti. Keskustelua käydään muun muassa erilaisista metsänkäsittelytavoista, sopivasta hakkuiden tasosta, metsänomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä metsien roolista Suomen ilmastopolitiikassa. Keskustelun haasteena on sen tietoinen kärjistäminen, syyllistäminen ja haluttomuus löytää yhteistä ratkaisua.

Suometsien hakkuista ja ojituksista puhutaan erityisen paljon. Se on ymmärrettävää, koska ojitusten ja hakkuiden haitallisia vaikutuksia vesistöön ja elinympäristöihin ei ole onnistuttu vieläkään kokonaan poistamaan. Ilmastonmuutos lisää haastetta entisestään, koska pääosa Suomen hiilivarastosta on sitoutunut turpeeseen eikä sitä saisi päästää ilmastoa lämmittämään.

Keski-Suomessa haastetta lähdettiin taklaamaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Suomen metsäkeskuksen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poken ja Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärven yhteisellä Täsmäsuo-hankkeella.  Projektin tarkoituksena on välittää uutta tietoa, osaamista ja toimintamalleja suometsien hoidosta metsänomistajalle, metsäammattilaisille, metsäkoneenkuljettajille ja kaikille suometsistä kiinnostuneille keskisuomalaisille.

Kollegio mukaan avartamaan näkökulmaa

Suometsien hoidon kehittämisestä käytävää eri osapuolia osallistavaa keskustelua varten perustettiin asiantuntijakollegio. Kollegion tehtävänä oli tukea hankkeen toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista muun muassa löytämällä yhteinen etenemistapa asioihin, joissa näkemykset ovat hyvin erilaisia, ja tekemällä suometsiin liittyviä kehittämisesityksiä. Kollegion tehtävänä oli siis käydä moniarvoista keskustelua suometsistä. Kollegio ei käsitellyt hankkeen talousasioita, vaan ne käsiteltiin kerran vuodessa kokoontuneessa hankkeen osatoteuttajista ja rahoittajien edustajista koostuneessa ohjausryhmässä. 

Kollegiossa oli 12 jäsentä. Tahoja ja jäseniä valittaessa pyrittiin siihen, että edustajia saataisiin mukaan kestävyyden eri ulottuvuuksilta ja mukaan saataisiin niin miehiä kuin naisia ja nuoria. Kollegion jäsenten taustatahot olivat Biotalousinstituutin opiskelijajärjestö, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen metsäneuvosto, Metsähallitus, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Riistakeskus Keski-Suomi, Suomen Latu, Suomen ympäristökeskus ja UPM Metsä.

Kollegiolla oli kuusi kokousta sekä maastoretket Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen hakkuukohteelle, Suomen ympäristökeskuksen vesiensuojelukohteella ja FinnMetko 2024 -tapahtumaan. Kokouksen alustukset liittyivät luontoyrittäjyyteen ja hankkeen opinnäytetöiden teemoihin (nuorten mielipiteet suometsistä, jatkuvan kasvatuksen koneenkuljettajien koulutusmateriaaliin sekä jatkuvan kasvatuksen vaikutuksiin puunhankintaan ja logistiikkaan). Kokousten työpaja- ja keskusteluosuudet työpaja- ja keskusteluosuudet liittyivät hankkeen viestinnän haasteiseen ja ydinviesteihin sekä kollegion kehittämisesityksiin.

Jamkin, Metsäkeskuksen, Poken ja Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärven edustajat olivat tyytyväisä kollegion toimintaan, sillä jäsenten osallistumisaktiivisuus sekä valmius keskusteluihin ja yhteisen kannan muodostamiseen oli erinomaista. Opinnäytetöiden tekijöille mahdollisuus esitellä ja saada palautetta opinnäytetyöstä kollegiolta oli tärkeää. Jamkin sisäisessä hankkeen palautepalaverissa kollegion käyttöönottoa suositeltiin haastavissa kehittämishankkeissa. Kollegion toiminnasta kerättiin molempina vuosina jäsenten palautetta. Jäsenten palautetta saatiin varsin vähän, mutta se oli hyvää.  

Kollegion kehittämisesitykset tukemaan suometsien hoidon uudistamista jatkossa

Kollegion toiminnan konkreettisena tavoitteena oli neljän yhteisen kehittämisesityksen, aloitteen tai kannanoton tekeminen suometsiin liittyen. Kehittämisesitysten valintaa käsiteltiin kolmessa hankkeen kokouksessa.

Kehittämisesitykset sisältävät myös toimeenpanon ja niiden seurannan. Kehittämisesitysten toimenpiteiden toteutus on käynnistynyt ÄLYsuo-hankkeen valmistelua lukuun ottamatta.

Kollegion kehittämisesitykset:

1. Metsäluonto- ja ilmasto-osaajien verkoston ydinryhmä aloittaa toiminnan
   Toiminnan käynnistäminen varmistaisi metsäluonto- ja ilmasto-osaajien yhteistyön jatkumisen ja edelleen kehittämisen. Koollekutsujana olisi Keski-Suomen metsäneuvosto, Keski-Suomen liito, Keski-Suomen ely-keskus tai edellä mainittujen tahojen teemaan liittyvä kehittämishanke.
2. Rahoitusta ilmastomuutokseen, luontokatoon ja metsien talouskäytön yhteensovitukseen liittyville kehittämishankkeille
   Ulkopuolinen rahoitus varmistaisi metsänkäsittelymenetelmien uudistamisen ja tarvittavien muutoksien aikaansaamisen. Verkoston toimijat hakevat rahoitusta teemaan liittyviin kehittämishankkeisiin.
3. ÄLYsuo-kehittämishankkeen valmistelu
   Turvemaametsien hiilitaseiden tiedon hankintaa ja hallintaan sekä niiden todennettavuutta ja läpinäkyvyyttä pitää testata ja kehittää. JAMK ja kiinnostuneet yhteistyötahot valmistelevat kehittämishankkeen ja hakevat sille sopivan rahoituslähteen. 
4. Valmistellaan metsä- ja luontoalan opiskelijoille yhteinen maastokurssi
   Kaikkien kestävyyden ulottuvuuksien huomiointi ja yhteinen tietopohja edistäisi metsä- ja luontoalan ammattilaisten yhteistyötä jatkossa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto Resurssiviisausyhteisö hakevat kehittämishankkeelle ulkopuolista rahoitusta metsä- ja luontoalan opiskelijoiden ristiinopetuksen lisäämiseksi.

Myös julkiseen keskusteluun tarvitaan rakentavuutta ja ratkaisukeskeisyyttä

Täsmäsuo-hankkeessa pyrittiin kollegion toiminnan lisäksi avoimeen ja rakentavaan julkiseen keskusteluun median, sosiaalisen median sekä tapahtumien avulla. Keskusteluihin nostettiin kollegion tunnistamia keskeisiä teemoja.

Hankkeen lopussa, marraskuussa 2024, järjestettiin avoin keskustelutilaisuus otsikolla Uudistuva suometsienhoito. Tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä, joiden taustat vaihtelivat aina metsänomistajista luontopalveluiden tuottajiin, metsistä omaa hyvinvointia hakeviin sekä luonnonsuojelijoihin. Tilaisuuden paneelikeskusteluun oli pyydetty osallistujiksi metsänhoitoyhdistyksen, partiolaisten, ympäristöalan tutkimuslaitoksen ja metsäalan yrityksen edustajat sekä metsänomistaja, eli lähtökohtaisesti hyvin erilaisista näkökulmista suometsien hoitoa tarkastelevia tahoja.

Keskustelutilaisuuden osallistujilta kerättiin palautetta Mentimeter-työkalun avulla. Palautteen lisäksi heiltä kysyttiin esimerkiksi ajatuksia siitä, millaisilla toimilla metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen paranisi. Vastauksissa nousee erityisesti esille osallistuva suunnittelu sekä avoimen, faktapohjaisen keskustelun lisääminen. Taloudella on myös suuri merkitys: metsänomistajien kulujen ja tulojen pitäisi olla tasapainossa, ja esimerkiksi suojelulle ja virkistyskäytölle löytää rahoitus.

Tilaisuuden osallistujilta kerätyn palautteen mukaan paneelikeskustelussa onnistuttiin tuomaan eri näkökulmat rakentavasti ja toisiaan kunnioittavasti esille. Tätä samaa kaivattaisiin myös julkiseen keskusteluun: hyvinvoiva metsä on kaikkien yhteinen tavoite, mutta menetelmät sen saavuttamiseksi vaihtelevat. Kun menetelmistä keskustellaan asiallisesti, tuloksiin on mahdollista päästä.

Lisätietoja aiheesta:

Metsänomistaja 2020 -julkaisuja ja materiaalia. Helsingin Yliopisto (2020-2022).

Tietoa suometsistä. Luonnonvarakeskus.

Kansallinen metsästrategia 2035. Maa- ja metsätalousministeriö.

Suometsien hoito. Metsänhoidon suositukset, Tapio.