Vety Keski-Suomessa: Mahdollisuudet teollisuuden näkökulmasta

Vetytalous voidaan karkeasti jakaa neljään toiminnan osa-alueeseen: raaka-aineisiin, vetyyn ja jalosteisiin, kuljetukseen ja varastointiin sekä käyttöön. Jokainen osa-alue tarvitsee muut osa-alueet toimiakseen. Jokaisessa vaiheessa kriittinen resurssi on osaaminen, joka mahdollistuu vain laadukkaan ja riittävän kouluksen myötä. (Kuvio 1.)

Kiihtyvän vetytalouden hyödyt teollisuudelle

Raaka-aineiden tuotantoon ja vastuulliseen hyödyntämiseen tarvitaan valtava määrä komponentteja ja laitteita sekä soveltavia ratkaisuja tehokkuuden ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Mittaus-, datankäsittely- ja käyttöoptimointiratkaisut korostuvat tehokkuutta ja vastuullisuutta tavoiteltaessa. Teollisuuden kapasiteetin nosto harvoin on yksiselitteinen tai nopea prosessi, mutta siihen valmistautuminen ja pitkälle tähtäävä suunnitelmallisuus tukevat suoriutumista.

Vetytalouden ollessa suorassa riippuvuussuhteessa uusiutuvan energian tuotantoon, on tuulivoimarakentaminen erinomainen konkreettinen esimerkki kasvaneeseen tarpeeseen vastaamisesta. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2019 lopussa 2 261 MW, kun se viiden vuoden jälkeen 2024 vuoden lopussa oli jo 8 358 MW (Suomen uusiutuvat, ei pvm.) Tuulivoiman tuotantokapasiteetin moninkertaistumisessa on tarvittu erittäin paljon uutta tuotantoa ja ratkaisuja niin komponenttitoimituksiin kuin esimerkiksi sähkömarkkinan kaupankäynnin mahdollistamiseksi.

Miten päästä liikkeelle?

Uusia teknologioita hyödyntävät laitokset ovat perustoiminnoiltaan pitkälti vastaavia kuin perinteiset laitokset. Tämä mahdollistaa teollisuuden jo olemassa olevan kriittisen resurssin eli asiantuntijuuden hyödyntämisen esimerkiksi tuotannonohjauksessa, prosessiosaamisessa, huollossa ja kunnossapidossa. Nykyisten kykyjen hyödyntäminen edellyttää näkemyksellistä ja määrätietoista otetta resursoivilta yksiköiltä.

Vetytalouden investoinneista uutisoitaessa hankkeiden mittakaavat ja laajuudet tyypillisesti puhuttelevat kuulijakuntaa. Vetytaloutta voi ja jo edistetäänkin useassa tapauksessa pienimuotoisilla koeympäristöillä ja pilottilaitoksilla, joissa teknologioita hyödynnetään ja koestetaan niiden kyvykkyyttä uusissa toiminnoissa. Nämä pienimuotoiset ja innovatiiviset toteutukset ovat varteenotettava keino aloittaa soveltava toiminta vetytalouden parissa. Suurille vedyn ja jalosteiden tuotannon laitoksille on niin kansallisesti kuin etenkin kansainvälisesti selkeä tilaus. Teollisen laitoksen hintalapun ollessa vedyntuotannolle ja jalostamiselle karkealla haarukalla toteutustavasta riippuen 1–2 miljoonaa euroa tuotettavaa megawattia kohden, on investoinnin arvo merkittävä tekijä investointien kannattavuutta ajatellen. Vetytalouden pariin pyrkivien toimijoiden on kuitenkin kokoluokasta huolimatta syytä perehtyä investointikyvykkyyttä kasvattaviin tukimekanismeihin.

Vetytalouden mahdollisuudet logistiikkatoimijoille

Vedyn ja jalosteiden kuljetus ja varastointi nousevat usein merkittävään osaan aiheen keskusteluissa. Teolliselle toimijalle kuljetuksesta ja varastoinnista löytyy monia avoimia kysymyksiä ratkaistavaksi, kuten sisälogistiikan järjestelyt, varastointiturvallisuus, siirto- ja varastointikapasiteetit, suoja-alueet ja turvalaitteet.
Kuljetettavien materiaalien ja raaka-aineiden kirjon ja määrien kasvaminen edellyttää toimijoilta uudenlaisiin haasteisiin vastaamista. Uuden markkinan järjestelyt ja markkinan jako tällä sektorilla tulee jakautumaan tehokkuuden ja toimitusvarmuuden takaavien toimijoiden kesken.

Vedyn ja sen jalosteiden käytön hyödyt yrityksille

Vedyn ja jalosteiden loppukäyttö perustuu monessa tapauksessa fossiilisten hyödykkeiden korvaamiseen. On tärkeää varmistaa korvaavan tuotteen soveltuvuus ja hankintaketjun toimivuus. Pilottimahdollisuuksien hyödyntäminen tuottaa toimijalle heti alusta alkaen uutta näkyvyyttä ja kokemusta uusien ratkaisuiden hyödyntämisestä.
Päästöttömien jalosteiden saatavuuden tehdessä mahdollisia pullonkauloja toimitusketjuun, on tärkeässä roolissa kyvykkyys käyttää useampaa hyödykettä samassa käytössä, esimerkiksi polttonesteenä tai tuotannon raaka-aineena.

Fossiilisten hyödykkeiden korvaamisen ohella kokonaan uusien tuotteiden ja ratkaisuiden toteuttamisesta on tullut tärkeä osa vähähiilisemmän tuotannon ja jalostamisen tavoittelua. Tästä erinomaisena esimerkkinä toimii Kokkolassa ensimmäistä koelaitostaan ajavan Hycamiten prosessi, jossa metaani pilkotaan kahdeksi hyödynnettäväksi raaka-aineeksi, vedyksi ja hiileksi. Hiili pystytään hyödyntämään esimerkiksi grafiittina akku- ja polttokennojen tuotannossa ilman sijainti- ja kaivannaisriippuvuutta. (Hycamite, ei pvm., BotH2nia, 2025.) Vetytalouden toiminnan ajattelumallina kannattaakin pitää mahdollisimman korkean jalostusasteen tavoittelua.

Kouluttautumisen ja osaamisen kehittäminen

Vetytalouden muutoksessa merkittävässä roolissa ovat jatkuva osaamisen kehittäminen ja uusien mahdollisuuksien kartoittaminen. Kouluttautuminen tunnistettuun tarpeeseen on ensisijaisen tärkeää oikeasuuntaisen kehityksen mahdollistamiseksi. Niin yrityksille kuin yksityisille on tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia aina koulutuksista verkostotilaisuuksiin sekä erilaisia toiminnan kehittämisen palveluita, joita on hyödynnettävissä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Vetytalouden on H2 cluster Finlandin 2023 julkaisemassa Clean hydrogen economy strategy for Finland -selvityksessä povattu tuottavan 60 000–115 000 työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. On selvää, että osaava työvoima tulee olemaan kriittinen resurssi vetytalouden etenemässä. Siksi täsmällisen tarpeeseen kohdennetun koulutuksen tarve on ilmeinen esimerkiksi teknis-taloudellisilla, säädäntöön ja regulaatioon sekä kemianteollisuuteen kohdentuneilla aloilla. (H2 cluster Finland, 2023, s. 6, 9, 10). Näiden lisäksi merkittävässä roolissa ovat tehokkuuden kautta kannattavuuteen vaikuttavat tekijät kuten käytön optimoinnin ja energiatehokkuuden ratkaisut.

Konkreettiset keinot, joilla yritykset saavat kilpailuetua vetytaloudesta

Vetytalouden ratkaisuiden edistäminen tukee teollisuuden kestävyyttä, muutoshallintaa, näkyvyyttä ja uusien teknologioiden hyödyntämistä. Selvää on, että vetytalous muovaa koko energiajärjestelmää vielä useaan otteeseen ilmastotavoitteita tavoiteltaessa. Ne toimijat, jotka lähtevät muutokseen mukaan alkuvaiheessa, ovat myöhemmin kokeneita, voittaneita ja hyötyviä.