Kestävä kehitys on erityisesti 2020-luvulla noussut keskeiseksi teemaksi kaikilla toimialoilla, eikä tuotekehitys ole tässä poikkeus. Tieto vastuullisuudesta on lisääntynyt ja eettiset arvot ovat nousseet vahvasti osaksi kulutuskeskustelua. Yritykset etsivät yhä enemmän ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan vastaa asiakkaiden tarpeisiin, vaan myös tukevat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta (Naumanen ym., 2019). ProtoKS-hankkeessa kehitetään prototypoinnin keinoin uusia ratkaisuja eri alojen yrityksille – ja samalla pohditaan, miten kestävyys ja vastuullisuus voidaan sisällyttää jo varhaisiin kehitysvaiheisiin ja millaisia valintoja se edellyttää.
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on sitouduttu edistämään kestävää kehitystä ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassa. Työtä ohjaavat niin YK:n globaalin toimintaohjelman Agenda 2030 -tavoitteet kuin Arenen valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä ammattikorkeakouluista kestäviä, vastuullisia ja hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä (Suomen kestävän kehityksen toimikunta, ei pvm; Arene, 2020). Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, toimien vastuullisesti ja kestäviä ratkaisuja kehittäen.
ProtoKS-hankkeessa Jamkin kestävän kehityksen periaatteet ja niiden noudattaminen näkyvät konkreettisesti. Prototyyppien kehitystyössä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia materiaaleja sekä ylijäämämateriaaleja. Tämä vähentää materiaalihukkaa ja tukee kiertotaloutta. Lisäksi hankkeessa korostetaan yhteiskehittämistä ja käyttäjälähtöisyyttä, mikä tarkoittaa, että prototyypit suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja heidän sidosryhmiensä kanssa.
Biopohjaiset materiaalit, digitaalisuus ja resurssitehokkuus lisäävät prototyypin vastuullisuutta
ProtoKS-hankkeessa luodun toimintamallin avulla pyritään rakentamaan prototyyppi nopeasti ja kustannustehokkaasti. Perinteisesti tämä on tarkoittanut ratkaisuja, joissa materiaalien tai valmistustapojen ekologisuutta ei ole aina huomioitu. ProtoKS-hankkeessa on pyritty integroimaan vastuullisuus jo suunnitteluvaiheeseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi materiaalivalintojen kriittistä tarkastelua, monikäyttöisyyttä ja modulaarisuutta sekä digitaalisten prototyyppien hyödyntämistä.
Biopohjaisia materiaaleja, kuten hamppua, voidaan hyödyntää moneen eri tarkoitukseen. Yksi ProtoKS-hankkeen yhteistyöyrityksistä, Suomen Hampputuotteet Oy, toimii hamppupohjaisten tuotteiden parissa. Yrityksen tavoitteena on kehittää uusia käyttökohteita hampulle, joka on nopeasti kasvava, vähän vettä vaativa ja maaperää parantava kasvi (Euroopan komissio, 2025). Prototyypin kehitystyössä tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää hampun tuotantoprosessissa yli jäävää kuitua erilaisten tuotteiden, kuten pakkausmateriaalien ja tarjoiluastioiden, valmistuksessa. Kehitystyön vastuullisuusnäkökulmien, kuten materiaalin alkuperän ja jalostuksen sekä käytettävyyden ja kestävyyden tasapainon huomioiminen auttaa yrityksiä tekemään valintoja, jotka tukevat sekä ekologista että sosiaalista kestävyyttä (Ympäristöministeriö, 2023).
Kaikissa hankkeen yhteistyöyrityksissä ei ole ollut tarvetta fyysiselle prototyypille. Esimerkiksi palvelumuotoiluun liittyvissä kehitystöissä on hyödynnetty digitaalisia prototyyppejä, kuten käyttöliittymädemoja ja palvelupolkuja. Tämä lähestymistapa tukee kestävän kehityksen tavoitteita monin tavoin, kuten vähentämällä materiaalihukkaa, nopeuttamalla iterointia ilman fyysisiä resursseja ja mahdollistamalla testauksen laajemmalla käyttäjäjoukolla. Digitaalinen prototypointi ei kuitenkaan ole aina vaihtoehto – erityisesti fyysisten tuotteiden kohdalla – mutta se tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vähentää ympäristökuormitusta kehitysprosessin alkuvaiheessa.
Pienet valinnat ratkaisevat
Kestävä kehitystyö prototyypistä valmiiksi tuotteeksi ei ole aivan yksinkertaista. Yritykset kohtaavat useita kustannuksiin, byrokratiaan sekä aikatauluihin liittyviä haasteita. Ekologiset materiaalit voivat olla kalliimpia tai vaikeammin saatavilla, eikä kaikilla ole valmiuksia arvioida materiaalien tai valmistustapojen ympäristövaikutuksia. Kestävä suunnittelu vaatii usein enemmän aikaa ja harkintaa. ProtoKS-hankkeessa on havaittu, että jo pienillä valinnoilla voidaan vaikuttaa kehitystyön vastuullisuuteen merkittävästi. Esimerkiksi materiaalien uudelleenkäyttö, paikallisten toimijoiden tukeminen ja loppukäyttäjien osallistaminen suunnitteluun ovat tärkeässä roolissa, kun pohditaan sekä vastuullisuutta että liiketoiminnan kehitystä.
Kestävä kehitys ei ole erillinen osa tuotekehitystä – se on sen ytimessä.
Kestävä kehitys ei ole erillinen osa tuotekehitystä – se on sen ytimessä. ProtoKS-hankkeen kokemukset osoittavat, että nopeakin prototypointi voi toimia tehokkaana välineenä kestävien ratkaisujen kehittämisessä. Kun vastuullisuus ja kestävä kehitys huomioidaan jo ideointivaiheessa, voidaan välttää turhaa resurssien käyttöä, parantaa tuotteen laatua ja vastata asiakkaiden kasvaviin odotuksiin vastuullisuudesta. Tulevaisuudessa kestävä ja vastuullinen tuotekehityksen varhaisvaihe tulee olemaan yhä tärkeämpi osa yritysten innovaatiotoimintaa.
Prototyypeillä hyvinvointia ja kasvua (ProtoKS)
ProtoKS-hankkeessa kehitetään keskisuomalaisille mikro- ja pk-yrityksille ketterä, nopeiden prototyyppien suunnittelun ja toteutuksen toimintamalli. Tavoitteena on vahvistaa yritysten tuote- ja palvelukehitystä, kiihdyttää TKI-toimintaa sekä edistää innovaatioiden kaupallistamista. Hankkeen toimenpiteiden avulla yritykset voivat testata ja arvioida ideoidensa kaupallista potentiaalia konkreettisten prototyyppien kautta. Toimintamalli perustuu yhteiskehittämiseen, ja tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuuden kehittää ratkaisuja yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Projektin toteutusaika on 1.9.2024–28.2.2026, ja se on Euroopan unionin osarahoittama Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta.
