Opiskelijoiden työelämäprojekti osana datataloushankkeen asiakaskartoitusta

Työelämäprojektit ovat ammattikorkeakoulun opintoihin kuuluvia ryhmätyönä toteutettavia kokonaisuuksia, joiden tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus ratkaista aitoja työelämän kehittämistehtäviä (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ei pvm.-a). Toteutustavasta hyötyvät niin koulutusorganisaatio, opiskelijat kuin toimeksiantajakin (Viertorinne, 2026). Työelämäprojektit perustuvat työelämälähtöisiin kehittämishaasteisiin, joita opiskelijat ratkaisevat osana opintojaan (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ei pvm.-a).

Hippos Dataekosysteemi -hankkeessa työelämäprojektin toimeksianto kohdistui Hippoksen alueen asiakas- ja käyttäjäryhmien sekä niiden tarpeiden kartoittamiseen. Kehittämishankkeet tarjoavat luontevan ympäristön opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiselle ja tukevat samalla ammattikorkeakoulun TKIO-tavoitetta yhdistää opetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Hankesuunnitelman mukaisesti tavoitteena oli tehdä yhteistyötä opetuksen kanssa ja hyödyntää opiskelijaprojektia hankkeen tiedontarpeisiin vastaavassa kartoituksessa. Hankkeen näkökulmasta olennaista oli myös tarkastella kriittisesti, miten tuloksia voidaan hyödyntää hankkeen jatkotyössä ja millaisia rajoitteita aineiston luotettavuuteen liittyy.

Työelämäprojektin toteuttaminen alkaa toimeksiannon määrittelystä, johon aiheesta kiinnostuneet opiskelijatiimit vastaavat. Hankkeen näkökulmasta oli tärkeää, että opiskelijoille annettu tehtävä oli paitsi kiinnostava myös sopivan laajuinen ja käytännössä toteutettavissa ja hankesuunnitelman mukainen. Mitä selkeämmin toimeksiannon tavoitteet ja tiedontarpeet kuvattiin, sitä helpompi opiskelijoiden oli päästä kiinni projektiin ja tuottaa hankkeen kannalta käyttökelpoista tietoa.

Hankerahoitusta ei voi käyttää opiskelijoiden ohjaamiseen, vaan opiskelijatiimejä tukee ja ohjaa heidän oma opettajansa, jota toimintamallissa kutsutaan Future Factory -valmentajaksi. Toimeksiantajalle osallistuminen on maksutonta (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ei pvm.-b). Toimeksianto voi tulla yritykseltä, julkiselta toimijalta tai ammattikorkeakoulun omista TKI-hankkeista. Future Factory -toimintamallissa myös TKI-hankkeet ovat merkittävä toimeksiantojen lähde (Puukko & Hakkarainen, 2021).

Millaista tietoa opiskelijaprojekteilla saatiin

Työelämäprojektin toteutuksesta kiinnostui yhteensä kymmenen Jamkin liiketalouden opiskelijaa. Kokonaisuus jaettiin kahteen osaan, ja sitä toteutti kaksi viisihenkistä opiskelijaryhmää. Henkilökyselyn tavoitteena ei ollut saavuttaa täydellistä edustavuutta, vaan muodostaa suuntaa antava kuva siitä, millaisia käyttäjäryhmiä alueella toimii, millaisia tarpeita niillä on sekä miten ne suhtautuvat digitaalisiin palveluihin, dataan ja datan hyödyntämiseen. Kiinnostava havainto oli se, että kävijöitä saatiin vastaamaan QR-koodipohjaiseen kyselyyn suhteellisen hyvin. Lisäksi opiskelijat tavoittivat vastaajia omien verkostojensa kautta. Käytetyt lähestymistavat vaikuttivat siihen, millaisia asiakasryhmiä kysely tavoitti ja miten tuloksia voitiin tulkita.

Toisen opiskelijaryhmän tehtävänä oli urheiluseurojen tavoittaminen. Noin sadalle seuralle lähetettyyn kyselyyn vastasi 13 seuraa. Vastausmäärä jäi melko pieneksi, mutta kysely täydensi hankkeessa jo aiemmin toteutettujen haastattelujen kautta muodostunutta kuvaa alueen urheiluseurojen arjesta, tietohallinnan haasteista ja digitaalisten järjestelmien toimivuudesta.

Seurojen vastaukset nostivat esiin erityisesti datahallintaan liittyviä kysymyksiä. Tietoa oli hajallaan useissa eri järjestelmissä, eikä sen systemaattiseen keräämiseen, hallintaan ja hyödyntämiseen ollut aina riittävästi osaamista tai resursseja. Myös käytössä olevia digitaalisia järjestelmiä, kuten tilojen varausjärjestelmiä, pidettiin osin kankeina ja vaikeakäyttöisinä. Samalla kävi ilmi, että seurat keräävät ja käsittelevät dataa jo melko laajasti. Ongelmana ei siis ollut datan puute, vaan ennen kaikkea se, että datan hyödyntämismahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä ei tunnistettu tai niitä ei kyetty hyödyntämään käytännössä täysimääräisesti.

Opiskelijatoimeksianto on oppimiskokemus myös tilaajalle

Oppimistehtävänä toimeksianto tarjosi kokemusta ja ymmärrystä siitä, miten kyselyitä ja muita kartoituksia suunnitellaan, toteutetaan, raportoidaan ja viestitään. Kun aihepiiri oli opiskelijoille ennestään tuttu, heidän oli luontevaa hyödyntää myös omia verkostojaan tiedonkeruussa. Pedagogisen arvonsa lisäksi toimintatavan tuli tuottaa hyötyä myös toimeksiantajalle. Keskeistä olikin määritellä tiedontarve riittävän täsmällisesti ja selkeästi. Lisäksi tilaajan ja koulutusorganisaation välistä yhteistyötä tarvittiin, jotta projektin vaiheet saatiin aikataulutettua tarkoituksenmukaisesti ja tulokset raportoitiin hankkeen kannalta käyttökelpoisessa muodossa.

Opiskelijatoimeksianto nosti esiin uusia kysymyksiä ja näkökulmia. Vaikka aiheeseen liittyvää tietoa oli kerätty jo aiemmin, erityisesti liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien tietojärjestelmien käyttäjiä koskeva asiakasymmärrys syveni vastaajajoukon laajentuessa ja monipuolistuessa. Myös sillä oli merkitystä, että tiedon keräsivät opiskelijat. Heillä saattoi olla omien verkostojensa kautta suorempi yhteys sellaisiin kohderyhmiin, joita hankkeen toimijat eivät olisi tavoittaneet yhtä helposti. Kokemus osoitti, että hyvin rajattu opiskelijatoimeksianto voi tuottaa hankkeelle hyödyllistä tietoa ja samalla tarjota opiskelijoille aidon mahdollisuuden kehittää työelämäosaamistaan.