Luontopalveluliiketoiminta tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia sekä liiketoimintaa harjoittaville yrityksille että maanomistajille. Luontopalveluliiketoiminta on tärkeää erityisesti syrjäisillä alueilla, joissa se voi jopa luoda uusia työpaikkoja ja lisätä alueen elinvoimaa. Matkailu, joka liittyy luonnon tarjoamiin palveluihin, on merkittävä työllistäjä ja kasvaa selvästi nopeammin kuin monet muut talouden sektorit.
Kiinnostus erilaisten luontopalvelumuotojen kehittämiseen on kasvussa, ja se tuo haasteita liiketoiminnan vastuulliseen, kestävään ja eettiseen toteuttamiseen heti alusta alkaen. Eettinen näkökulma liittyy esimerkiksi tapaan toteuttaa kalastus- tai metsästysmatkailua, joka on yksi luontopalveluihin liittyvä luonnonvarojen hyödyntämisen muoto. Keskiössä ovat vastuullisuuden, kestävyyden ja eettisten ”pelisääntöjen” sisällyttäminen liiketoimintaan, sillä riski väärin toteutetusta liiketoimintamallista on todellinen. Riskitekijä koskee kaikkia liiketoiminnan muotoja, joissa luontoresurssia ja luontoympäristöjä hyödynnetään niiden toteuttamisympäristöinä. Kestävässä ja eettisessä luontopalveluliiketoiminnassa tulisikin huomioida taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys samanaikaisesti. Tämä edellyttää tasapainoa liiketoiminnan ja ympäristön välillä, sekä huolellista suunnittelua ja toteutusta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä toteuttaman ”Uutta osaamista ja liiketoimintaa vihreän siirtymän tueksi” -hankkeen tarkoituksena keväällä 2024 oli jäsentää luontopalveluliiketoimintaa vastuullisella, kestävällä ja myös kannattavalla tavalla. Tämä tarkoitti niin toimijoiden kuin asiakkaiden sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen. Ilman tätä tavoitetta ei luontopalveluihin liittyvällä liiketoiminnalla ole toteuttamisedellytyksiä lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Vastuullisesti, kestävästi ja eettisesti oikein toteutettua luontopalveluliiketoimintaa voidaan käyttää myös kilpailuetuna markkinoinnin eri toimenpiteissä niin suomalaisille kuin ulkomaisille asiakkaille. Luontoresurssin käytön yleisen hyväksyttävyyden näkökulmasta tämä on myös toteuttamisen elinehto.
Kestävässä ja eettisessä luontopalveluliiketoiminnassa tulisikin huomioida taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys samanaikaisesti.
Luontopalveluliiketoiminnan työllistävä ja siten myös taloudellinen merkitys korostuu erityisesti syrjäisillä seuduilla, missä uusien työpaikkojen synnyttäminen on haastavaa (Suomen riistakeskus, n.d.).
Luontopalveluliiketoiminnan toteutus ja sen kehittäminen kohti kannattavaa ja kestävää liiketoimintamuotoa edellyttää liiketoimintaosaamisen kasvattamista niin palvelutuottajien, maanomistajien kuin muidenkin keskeisten sidosryhmien osalta. Luontopalvelujen onnistunut toteuttaminen edellyttää erityisesti toteutusympäristön erityispiirteiden huomioimista yhdistettynä liiketoimintaosaamiseen. Tämä tarkoittaa alusta alkaen edellä mainittujen osapuolien kiinnostuksen, toiveiden sekä päätöksentekoon vaikuttavien epävarmuuksien mukaan tuomista liiketoiminnan suunnitteluun.
Uutta osaamista ja liiketoimintaa vihreän siirtymän tueksi -hankkeessa pyrittiin myös lisäämään luontopalveluliiketoiminnan tietotaitoa ja osaamista sekä palveluntuottajien että maanomistajien keskuudessa. Tavoitteena oli myös nykyisen metsien monikäytön monipuolistaminen ja metsien hyödyntämisasteen kasvattaminen luontopalveluliiketoiminnan kehittämisen avulla. Metsien monikäytön tehostaminen ja hyödyntämisasteen nostaminen edellyttävät luontopalveluliiketoimintaan liittyvän tiedon lisäämistä sekä liiketoimintaosaamisen kasvattamista olemassa olevien sekä potentiaalisten palveluntuottajien sekä maanomistajien keskuudessa. Tämä puolestaan mahdollistaa nykyisten sekä täysin uusien palvelujen kehittämistä potentiaalisille kohderyhmille sekä palveluiden myyntiä ja markkinointia nykyaikaisia toimintamalleja hyödyntäen erityisesti digitalisaatio ja sosiaalinen media huomioiden.
Metsien monikäytön myötä syntyvän arvon tulouttaminen on tulevaisuudessa merkittävää myös metsänomistajille
Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa (Karppinen ym., 2020) selvisi, että yksityiset metsänomistajat hallitsevat Suomessa noin 60 prosenttia metsistä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kuitenkin vain pieni osa, noin kymmenesosa, toimii päätoimisina maatalousyrittäjinä, ja vain hieman yli kolmasosa metsänomistajista asuu tiloillaan pysyvästi. Palkansaajien ja muualla asuvien metsänomistajien osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Metsänomistajien koulutustaso on samalla noussut huomattavasti, mikä näkyy myös heidän kotitalouksiensa keskimääräistä korkeampina tuloina. (Karppinen ym., 2020.)
Vaikka metsänomistajat ovat yhä keski-iältään varsin iäkkäitä, 62 vuoden paikkeilla, on nähtävissä merkkejä ikärakenteen muuttumisesta nuorempaan suuntaan. Yllättäen aineettomat tavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvon korostaminen, eivät ole viime vuosikymmeninä lisääntyneet. Sen sijaan taloudellisiin tavoitteisiin, kuten turvallisuuden ja tuottojen parantamiseen, on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Tulevaisuudessa metsien suojeluun liittyvät vaatimukset tulevat kasvamaan, mikä tekee monikäytöstä entistä tärkeämmän lähestymistavan metsien tuottopotentiaalin hyödyntämisessä. (Karppinen ym., 2020.)
Kestävä ja eettinen kehitys on keskeinen osa luontopalveluliiketoimintaa
Kestävä ja eettinen kehitys on olennainen osa luontopalveluliiketoiminnan pitkän aikavälin menestystä ja hyväksyttävyyttä. Taloudellisen hyödyn tavoittelu ei voi tapahtua luonnon kantokyvyn tai yhteisöjen hyvinvoinnin kustannuksella. Tämä korostuu erityisesti matkailu- ja virkistyspalveluissa, joissa ympäristön säilyminen houkuttelevana kohteena on liiketoiminnan perusta. Eettiset toimintatavat, kuten luonnonvarojen vastuullinen käyttö ja paikallisen kulttuuriperinnön kunnioittaminen, lisäävät asiakkaiden luottamusta ja vahvistavat liiketoiminnan arvolupausta.
Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen vaatii liiketoimintaosaamisen lisäksi yhteistyötä ja sitoutumista kaikkien sidosryhmien välillä. Esimerkiksi kalastus- ja metsästysmatkailussa eettiset ”pelisäännöt” ohjaavat toimintaa siten, että luonnon monimuotoisuutta suojellaan ja alueiden sosiaalinen hyväksyttävyys säilyy. Tämä on myös elinehto, jotta metsien ja vesistöjen monikäytön liiketoiminnallinen arvo voidaan realisoida pitkällä aikavälillä. Näin vastuullisesti toimivat yritykset voivat hyödyntää kestävää ja eettistä kehitystä kilpailuetunaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Uutta osaamista vihreän siirtymän tueksi (OVI)
Uutta osaamista vihreän siirtymän tueksi (OVI) -hankkeen tavoitteena oli edistää maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista luomalla luonto- ja ilmasto-osaamisen opintokokonaisuus. Tämä kokonaisuus sisälsi muun muassa maanperän hiilipäästöjen hillintään ja ekologiseen kompensaatioon liittyvän ymmärryksen lisäämistä sekä yrittäjyyskoulutusta. Hankkeessa panostettiin erityisesti viestintään, joka korostaa vihreän siirtymän yrittäjyysmahdollisuuksia ja niiden hyötyjä Keski-Suomessa.
Hanke rakensi pohjaa keskisuomalaiselle metsäluonto- ja ilmasto-osaamisen verkostolle, johon osallistuvat Jamk, Jyväskylä Yliopisto, Suomen metsäkeskus ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Verkoston tavoitteena on yhteistyön kautta tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä parantaa metsäluonnon tilaa lisäämällä osaamista ja vahvistamalla alan yrittäjyyttä. Hanke toteutettiin ajalla 08/2023 – 09/2024 ja rahoittajana oli Maa- ja metsätalousministeriö.
