Eri liikuntapaikkojen käyttäjät ovat jo jonkin aikaa tottuneet siihen, että ajantasaista tietoa asioista on mahdollista saada verkon kautta: kenttien ja salien varaustiedot, aukiolot ja niiden poikkeukset voi tarkistaa kuntien järjestelmistä käymättä paikan päällä tai fyysisen ilmoitustaulun ääressä. Vastaavaa tietoa alettiin viimeistään 2010-luvun koittaessa odottaa ja vaatia myös ajankohtaisesta latutilanteesta, ja liikuntatoimet latujen ylläpitäjinä vastasivat siihen kykyjensä ja resurssiensa mukaan. Tiedon tarvetta on lisännyt se, että huonoina lumitalvina hiihtokelpoisuus on saattanut päivästä toiseen vaihdella kohtuullisesta olemattomaan. Latujen ylläpitomenetelmien kehittyminen, kuten keino- ja säilölumen tuottaminen ovat vaikuttaneet myös niin, että pelkästä säätilasta ei voi päätellä latutilannetta.
Virallista liikuntapaikkatietoa täydentämään tuli 2010-luvulla erilaisia ratkaisuja ja alustoja, joissa käyttäjät itse alkoivat tuottaa kansalaistietoa verkkosivuille tai sosiaalisen median alustoihin (Sorjanen, 2017). Se täydentää perinteistä ja liikuntalain ideaan sisältyvää mallia kunnista liikuntaolosuhteiden tuottajina ja seuroista niiden yhteistyökumppaneina muttei ole markkinaehtoista yritystoimintaakaan (Liikuntalaki 390/2015). Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa tällainen epämuodollinen ja omaehtoinen toimeliaisuus kirjataan hankalahkon neljäs sektori -käsitteen alle (Lehtonen, Raisio & Jalonen 2023, 200–205).
Vertaistieto täydentää virallista tietoa ja kirittää sen kehitystä
Jyväskylässä suosituimpia vertaistietoon perustuvia foorumeja aiheesta on Facebookin Jyväskylän latutilanne -ryhmä. Alkujaan se perustettiin vuonna 2012 ensilumenladun tiedotuskanavaksi, mutta ryhmä kasvoi pian kattamaan koko seudun laduston. Tammikuussa 2025 ryhmässä on 13 800 jäsentä, joista naisia 62 prosenttia ja miehiä 38 prosenttia. Määrä kertoo osittain siitä, että liikuntapalvelujen tieto- ja tiedotusjärjestelmät eivät olleet riittävän ketteriä tyydyttämään tietotarvetta ja niiden kehitystyö vei aikansa. Tällä hetkellä kaupungin latutiedot ovat Fluentprogress-palvelussa ja sisältävät muun muassa karttapohjalla olevan tiedon laduista, kunnossapitolokin, eli minä päivänä ja mihin kellonaikaan ne on viimeksi ajettu, sekä tiedotteita. Käytössä ei ole reaaliaikaista tietoa, missä latukone kulloinkin on menossa.
Virkatyönä tuotettavaan tietoon vaikuttavat vastuukysymykset. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ilmoittaa latuja kunnoltaan pohjustetuiksi, kun moni käyttäjä pitäisi niitä jo ihan hiihdettävinä. Facebookin latutilanneryhmän kautta käyttäjäkokemustieto on täydentänyt tilannekuvaa. Samoin latujen ylläpidon päättyessä keväällä kunnosta on saanut käsitystä kuvausten ja kuvien perusteella.
Kaksi kanavaa ei ole olemassa toisistaan tietämättä ja toisiinsa reagoimatta. Liikuntapalvelut tiedottaa nykyään aiempaa enemmän ja tarkemmin ja selittää, miksi huonon lumitilanteen aikana latua ei ole mahdollista, turvallista tai järkevää tehdä. Tiedotus palvelee myös niitä, jotka joka tapauksessa tekevät omaa harkintaa hiihtokelpoisuudesta. Vastaavasti latutilanneryhmä on ollut hyvin informoitu poikkeustilanteista, latukoneiden rikkoutumisesta ja latumiesten työaikajärjestelyistä.
Kahden kanavan olemassaolosta näkee sen, että käyttäjien tottumukset ja kyky hankkia ja hahmottaa saatavilla olevaa tietoa ovat erilaiset. Joku saa tiedon parhaiten lukemalla ja katsomalla kartasta, jonkun täytyy nähdä kuva ja kolmas kysyy Facebook-ryhmässä, ja hänelle sama asia selitetään.