Arena Pro
Peltomaisemaa, jossa pelto täynnä matalia pensaita. Aurinko paistaa kirkkaasti vasemmassa yläkulmassa.

Kuva: Kirsi Knuuttila

Biotalouden osaamistarpeet Uzbekistanissa

Teknologia ja teollisuus Ympäristö ja kestävyys

Uzbekistan on suuri Keski-Aasiassa sijaitseva tasavalta, jossa biotalous on merkittävä toimiala niin kansantalouden kuin työllisyyden osalta. Globalisaation myötä Uzbekistanin biotalous ja siihen liittyvät teollisuuden alat ovat suuressa murroksessa. Se edellyttää paljon uudenlaista osaamista ja uudenlaisia toimintatapoja sekä rakenteiden uudistamista.

Uzbekistan on Keski-Aasiassa sijaitseva noin Saksan kokonainen maa, joka itsenäistyi Neuvostoliitosta 1991. Sen kokonaispinta-ala on 447 400 km2, josta noin 5 prosenttia on vesialueita. Ilmasto on hyvin kuiva ja kesät ovat pitkiä ja kuumia, talvet lauhoja. Viennissä Aasian suuret maat painottuvat. Vuonna 2019 keskeisimmät vientimaat olivat Kiina (23 %), Venäjä (18 %), Etelä-Korea (11 %), Turkki (6 %) ja Saksa (5 %). (Central Ingelligence Agency [CIA], 2021.)

Biotaloutta edustava maatalous ja tekstiiliteollisuus ovat erittäin tärkeitä Uzbekistanin taloudelle ja merkittävä osa noin 36 miljoonan väestöstä tekeekin töitä biotalouden parissa. Uzbekistanilla on myös paljon metalli-, kaivannais- ja kemianteollisuutta sekä runsaasti maakaasua ja kultaa, hopeaa, kuparia, volframia, molybdeeniä ja muita metalleja. (CIA, 2021; Allworth ym., 2023; World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 78.)

Biotaloudesta vihreää kasvua

Maatalous on eniten työllistävä toimiala Uzbekistanissa. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat maito, vehnä, peruna, porkkana, turnipsi, puuvilla, vihannekset, viinirypäleet, sipulit ja vesimelonit (CIA, 2021). Puutarha-ala kattaa noin 10 prosenttia maatalouden tuotantopinta-alasta. Se on varsin kannattavaa ja tuottaa 40 prosenttia maatalouden lisäarvosta. Puutarha-alan uskotaan voivan työllistää eri-ikäistä väestöä, eri puolelle maata ja erilaisissa ympäristöissä, kuten tiiviimmin asutuissa ympäristöissä ja maaseutuympäristöissä. (World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 78.)

Uzbekistanissa on paljon karjataloutta. Se tuottaa paljon suoria ilmastopäästöjä ja välillisiä päästöjä maankäytön muutoksen kautta. Karjatalouden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää erityisesti muuttamalla karjan ruokintaa, ottamalla käyttöön agrometsätaloutta ja hyödyntämällä älykästä logistiikkaa kuljetuksissa. Karjan lannan haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää käsittelemällä sitä edelleen biokaasuksi. Prosessi tuottaa energiaa ja lannoitteita. Samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. (World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 78.)

Metsätalous puolestaan on Uzbekistanissa vähäistä, sillä metsien tuottavuus on hyvin alhaista. Esimerkiksi havumetsän tilavuus voi olla vain 29 m3 hehtaarilla ja muissa metsissä vielä merkittävästi vähemmän. (Food and Agriculture Organization of the United Nations [FAO], n.d., 182.) Suomen pienikasvuisemmat metsät sijaitsevat Lapissa, missä keskimääräinen mäntymetsän tilavuus on 53 m3 hehtaarilla (Luonnonvarakeskus, 2023). Maailman pankin (2022) mukaan kuitenkin myös Uzbekistanin metsätaloudessa uskotaan olevan mahdollisuuksia vihreälle kasvulle (World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 75).

Uusiutuvan energian huimat kasvutavoitteet

Uzbekistanissa on paljon kasvupotentiaalia uusiutuvassa energiassa. Uzbekistan suunnitteleekin, että noin puolet energia-alan investoinneista vuosina 2020–2030 kohdistuu aurinko- ja tuulivoimaan. Samanaikaisesti tavoitellaan vähentää riippuvuutta maakaasusta vähentämällä maakaasuun perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia 76 prosentista 46 prosenttiin. Tavoitteena on saada 50 prosenttia enemmän energiaa 50 prosenttia pienemmillä hiilipäästöillä. (World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 72.)

Vihreään kasvuun tarvitaan lisää työvoimaa ja uutta osaamista

Maailman pankin (2022) mukaan maataloudella on edelleen kasvupotentiaalia Uzbekistanissa. Toimialalla voi syntyä lisää ja parempia työpaikkoja, ja samanaikaisesti lisätä vihreää kasvua. Se tosin edellyttää politiikkatoimia. (World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 78.) Esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta pitää edistää, lisätä työvoiman ja työn kohtaamista sekä kuroa osaamiseen liittyviä tarpeita (World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 83).

Maailmanpankin mukaan Uzbekistanissa tulisi vihreän kasvun varmistamiseksi alkaa ripeästi ehkäistä eroosiota ja lisätä metsien uudelleen istutuksia ja ympäristön ennallistamista. Maanviljelyssä pitäisi ottaa käyttöön ilmastoystävällisiä menetelmiä. Veden käyttöä pitäisi ohjata paremmin esimerkiksi hinnoittelulla, ja infrastruktuuria kehittää. Keskipitkällä aikavälillä veteen liittyvät asiat ovat keskeisiä kehittämiskohteita, samoin maatalouden käytänteiden kehittäminen, uusiin teknologioihin liittyvien rahoitusriskien hallinta ja maankäytön ohjauksen uudistus. Julkisen toimijan ja yksityisen toimijan kumppanuuksia tulisi kehittää. Työmarkkinoilla pitää huomioida erityisesti nuoret ja naiset. (World Bank & Ministry of Economic Development and Poverty Reduction of the Republic of Uzbekistan, 2022, 83.)

Biotalouden osaamistarpeet

Vuosina 2021–2024 Euroopan Unionin rahoittamassa New Master’s Degree Curricula for Sustainable Bioeconomy in Uzbekistan (BioEcUz) hankkeessa tehtiin In-depth analysis on the bioeconomy main stakeholders and systems -asiantuntijaselvitys biotalouden osaamistarpeista. Sen toteuttivat neljä uzbekistanilaista yliopistoa yhdessä kolmen Euroopan Unionissa sijaitsevan korkeakoulun kanssa. Vietin saman hankkeen tiimoilta Uzbekistanissa tai isännöiden Suomessa uzbekistanilaisia yliopistojen ja maatalousministeriön edustajia kaikkiaan yli 40 päivää. Samalla tutustuin useisiin Uzbekistanin biotalouden huippuyliopistojen tutkijoihin, opettajiin ja johtajiin. Minulla oli mahdollisuus keskustella Uzbekistanin biotaloudesta sekä nähdä käytännössä biotalouden eri tuotantoketjuja.

Projektissa tehdyn selvityksen mukaan biotalousalan yritysten pitää tulevina vuosina ottaa käyttöön innovatiivisia ratkaisuja tuotteiden laadun parantamiseksi ja samalla tehostaa toimitusketjuja. Tuotantoprosesseihin liittyvää osaamista pitää laajentaa eri tavoin, kuten tutkimalla tuotantomenetelmiä ja teknologioita sekä kouluttamalla lisää osaajia. Suurimmaksi ongelmaksi nousi korkeasti koulutetun henkilöstön puute lähes kaikilla biotalouden toimialoilla. (Adilov ym., 2021, 105–106.)

Selvityksessä mainitaan esimerkiksi pula korkeatasoisista talouden, johtamisen, biokemian ja bioteknologian osaajista. Esimerkiksi biokaasuliiketoiminnassa tarvitaan tietoja ja taitoja niin laitosten suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön sekä ymmärrystä jätteen hyötykäytöstä sekä sivuvirtojen hyötykäytöstä lannoitteina. IT-asiantuntijoita tarvitaan monipuolisesti, niin prosessiautomaatioon kuin tuotanto- ja toimitusketjujen hallintaan. (Adilov ym., 2021, 86.) Selvityksessä ei käsitelty lainkaan luovuuden osaamistarvetta. Monet yliopistot ovat kuitenkin nykyään kiinnostuneita vahvistamaan opiskelijoiden akateemisten taitojen ohella luovuutta ja kykyä kehittää uutta liiketoimintaa uusiin liiketoimintaympäristöihin, kuten Euroopan markkinoille.

Uzbekistan on maantieteellisesti laaja ja viljelyolosuhteiltaan vaihteleva maa. Menestyvä biotaloustoiminta eri alueilla edellyttää moninaista tietämystä kestävistä tuotantomenetelmistä ja -tuotantoteknologioista viljelyssä, karjankasvatuksessa, metsätaloudessa ja kalanviljelystä. Uusiutuvan energian osalta myös vesivoiman hyödyntämiseen voitaisiin kiinnittää huomiota. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia osaamisia johtamiseen ja kaupallistamiseen. Materiaalitehokkuuteen ja sivuvirtojen hyötykäyttöön pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, ja kiertotalouden mahdollisuuksiin laajemminkin. Myöskään sosiaalista näkökulmaa ei kannata unohtaa. (Adilov ym., 2021, 105–106.)

Lue lisää