Suomessa metsätalouteen ja puunkäyttöön liittyvä lainsäädäntö, metsävaratieto ja hallintojärjestelmät ovat kansainvälisesti vahvoja, samoin metsien sertifiointiaste. Hyvä lähtötaso ei kuitenkaan poista tarvetta kehittää läpinäkyvyyttä edelleen, erityisesti jos tavoitteena on säilyttää uskottavuus kansainvälisillä markkinoilla (Frip ym., 2023). Euroopassa puun toimitusketjujen läpinäkyvyys on noussut keskiöön samaan aikaan, kun Euroopan unioni keventää yritysten kestävyysraportointia koskevaa sääntelyä.
Puun toimitusketju on puuraaka-aineen hankintaketju, joka alkaa puukaupasta ja hakkuusta metsässä ja päättyy puun toimittamiseen jalostus- tai energiakäyttöön (Puuhuolto, ei pvm.; Kirjanpitolaki 1336/1997, luku 7). Helmikuussa 2026 järjestetty kansainvälinen Transparent Wood Supply Chains -webinaari kokosi yhteen näkökulmia politiikasta, tutkimuksesta ja käytännön toimijoilta ja avasi, miten sääntelyn muutokset, sertifiointijärjestelmät ja yritysten oma kestävyystyö kytkeytyvät toisiinsa puuraaka-aineen hankintaketjussa. Tähän artikkeliin on koottu webinaarin tärkeimmät havainnot.
Läpinäkyvyys muuttuvassa EU-sääntelyssä
Euroopan unioni pyrkii yksinkertaistamaan ja keventämään kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta niin kutsutussa Omnibus-paketissa. Tähän mennessä Omnibus-paketti on vähentänyt raportointivelvollisten yritysten lukumäärä, keventänyt raportointivelvollisuuden laajuutta ja laatutasoa kestävyystiedon osalta (Euroopan komissio, 2025; Euroopan unionin neuvosto, 2025). Kestävyystieto tarkoittaa yrityksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteisöihin sekä yrityksen hallintotapaa. Siitä käytetään usein ilmaisu ESG-tieto, joka on lyhenne englanninkielisistä sanoista Environment (E), Social (S) ja Government (G). (Euroopan komissio, 2023).
Metsäalalla tämä tarkoittaa, että monet pk-yritykset, kuten metsäurakointia harjoittavat keskisuuret yritykset, välttyvät omalta raportointivelvoitteelta. Siksi webinaarin aloituspuheenvuorossani keskityin tarkastelemaan, miksi läpinäkyvyys on edelleen keskeinen osa kestävyyttä – vaikka EU:n kestävyysraportointia koskevaa sääntelyä on viime aikoina kevennetty.
Vastaus on yksinkertainen: raportointivelvoitteen keventyminen ei poista tarvetta kestävyystiedolle. Suuri osa puun toimitusketjun pk-yrityksistä toimii suurempien yritysten arvoketjuissa, joissa kestävyystietopyyntöjä voi tulla jatkossakin, vaikka useimmat puuntoimitusketjussa toimivat yritykset, kuten hakkuu- ja logistiikkayritykset eivät itse ole raportointivelvollisia Omnibus-paketin myötä.
Puun toimitusketjujen hallinnollinen taakka kevenee, mutta samalla syntyy uusi haaste: järjestelmällinen tiedonkeruu ja jäljitettävyys voivat heikentyä puun toimitusketjun alkuvaiheissa. Läpinäkyvyys perustuu yhä enemmän vapaaehtoisiin käytäntöihin, sertifiointeihin ja toimijoiden omaan aktiivisuuteen. Vaikka raportointi olisi vapaaehtoista, läpinäkyvyys on yhä strateginen voimavara markkinoilla, uskottavuudessa ja pitkäjänteisessä kestävyystyössä.
Metsänomistajilta odotetaan yhä enemmän
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenvuorossa metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola (2026) nosti esiin metsänomistajien näkökulman läpinäkyvyyteen ja kestävyyteen. Sertifiointijärjestelmät, kuten PEFC, muodostavat tärkeän ja uskottavan vähimmäistason, mutta markkinoiden odotukset ovat kasvamassa. Metsänomistajilta odotetaan yhä useammin näyttöä luonnon monimuotoisuudesta, ilmastovaikutuksista, sosiaalisesta vastuusta ja avoimesta viestinnästä – usein sertifioinnin vaatimuksia laajemmin.
Metsänomistajat myös usein ylittävät sertifikaattien vähimmäisvaatimukset. Metsään voidaan jättää vaadittua enemmän säästöpuita ja hakkuiden suojavyöhykkeitä laajentaa. Osa metsänomistajista suojelee metsäänsä vapaaehtoisesti, kuten Ylekin hiljan uutisoi. Kestävyystyön toteutumisesta voi myös viestiä avoimesti. Metsänomistajat voivat myös hyödyntää kehittyviä hiili- ja luontoarvomarkkinoita (Mäki-Hakola, 2026).
Mäki-Hakolan (2026) mukaan suomalaisessa metsätaloudessa jo käytössä olevat digitaaliset työkalut ja alustat tarjoavat hyvän pohjan tulevaisuuden läpinäkyvyyden ja arvonluonnin kehittämiselle.
Kestävyys osana urakoitsijan arjen liiketoimintaa
Metsä-Multia Oy on Keski-Suomessa toimiva perheyritys, joka tarjoaa puunkorjuupalveluja. ESG Manager Marko Nevalaisen (2026) mukaan yritys on kehittänyt omaan kestävyystyötään viime vuosina systemaattisesti. Yrityksen toimintatapa osoittaa, miten liiketoiminnan läpinäkyvyys voidaan integroida osaksi arjen toimintaa myös pk-yrityksessä. MetsäMultia on määritellyt vastuullisuuteen liittyviä eli ns. ESG-indikaattoreita muun muassa henkilöstön hyvinvointiin ja työturvallisuuteen, toiminnan laatuun ja tehokkuuteen, ympäristövaikutuksiin ja päästöihin sekä asiakas- ja kumppaniluottamukseen liittyen (Nevalainen, 2026).
Metsä-Multia Oy:lle vastuullisuusraportointi ei ole pelkästään raportointia, vaan se on johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen työkalu, joka tukee henkilöstön sitoutumista, asiakassuhteita ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Avoin viestintä on myös vahvistanut yrityksen luotettavuutta sidosryhmien ja rahoittajien silmissä (Nevalainen, 2026).
Yhteinen johtopäätös: läpinäkyvyys on edelleen ratkaisevaa
Kaikkia webinaarin puheenvuoroja yhdisti yksi selkeä viesti: puun toimitusketjun läpinäkyvyys ei ole enää vain sääntelykysymys. Kun pakollinen raportointi koskee yhä harvempia toimijoita, vastuu siirtyy entistä enemmän yrityksille, metsänomistajille ja verkostoille, jotka haluavat säilyttää uskottavuutensa kansainvälisillä markkinoilla, vastata sidosryhmien odotuksiin sekä varautua tuleviin markkina- ja politiikkamuutoksiin. Webinaari osoitti, että läpinäkyvyys ei ole vain dataa – se on luottamusta, yhteistyötä ja kykyä kertoa uskottava kestävyystarina yli rajojen ja arvoketjujen.
Minusta onkin hyvin mielenkiintoista seurata metsäalan kehitystä tulevina vuosina. Puun käyttöön kohdistuu paljon vaatimuksia ja odotuksia jo nyt. Mitenkä ne muuttuvat tulevaisuudessa? Miten arvostamme erilaisia puulajeja ja metsäympäristöjä? Ja näin metsänomistaja toki myös pohdin, voisiko metsä olla myös muulla tavalla taloudellisesti tuottava kuin puun kasvatusympäristönä?
Webinaari järjestettiin osana Euroopan unionin Interreg Northern Periphery and Arctic (NPA) -ohjelman osarahoittamaa Sustainable SMEs -hanketta. Sustainable SMEs -hanke tukee pk-yrityksiä vastuullisuusraportoinnissa ja kestävyyssiirtymässä myös jatkossa. Tämä webinaari tarjosi esimerkkejä siitä, miten läpinäkyvyyttä voidaan vahvistaa puun koko toimitusketjussa.
Lue lisää: Webinar: Transparent wood supply chain
VAHVA – Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa
VAHVA-hankkeen tavoitteena on innostaa, kannustaa ja auttaa pk-yrityksiä vastuullisuusraportoinnissa sekä parantaa yritysten kilpailukykyä suurten yritysten arvoketjuissa ja julkisissa hankinnoissa. Hanke järjestää yrityksille maksuttomia tietoiskuja ja klinikoita.
