Kuntien tehtäväkenttä supistui hyvinvointialueuudistuksessa. Sen myötä elinkeinotoiminta ja sen tukeminen ovat nousseet entistäkin keskeisemmäksi tehtäväksi kunnissa. Esimerkiksi Jyväskylässä, Muuramessa ja Äänekoskella yrityspalveluilla on yhteinen tavoite vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä ja pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaikka painotukset vaihtelevat kuntien välillä, kaikissa kunnissa halutaan auttaa yrityksiä tunnistamaan ajoissa vastuullisuuteen, rahoitukseen ja arvoketjuihin liittyvät vaatimukset sekä kytkemään ne osaksi normaalia liiketoiminnan kehittämistä.
Keski-Suomen kuntien yrityspalveluilla on erilaisia painopisteitä
Jyväskylä on Suomen mittakaavassa suuri kaupunki, jossa kaupungin yrityspalveluiden henkilöstö ei tunne kaikkia alueella toimivia yrityksiä eikä niiden toiminnan erityispiirteitä. Sen vuoksi onkin luontevaa, että Jyväskylässä yrityspalvelut painottuvat kasvuun, osaamiseen ja uudistumiskykyyn. Äänekosken elinkeinorakenteen ominaispiirre on suuryritysten merkittävä osuus työpaikoista ja tuotannosta. Sen yrityspalvelut pyrkivätkin tukemaan erityisesti teollisten arvoketjujen alihankkijoiden kyvykkyyttä vastata suurten toimijoiden ja rahoittajien odotuksiin. Muurame puolestaan on pienehkö kunta, jonka yrityspalveluiden toiminnassa korostuu paikallisten pk-yritysten arjenläheinen sparraus ja ennakoiva neuvonta. Keski-Suomen pienet pohjoisimmat kunnat ovat yhdistäneet voimansa ja edistävät elinvoimaa yhteisenä Sydänsuomessa-toimintana. Kuntien yrityspalveluiden painotukset perustuvat osittain kuntien elinkeinorakenteeseen ja toisaalta siihen, millainen yritysten tukipalveluperinne kunnissa on. Yhteistyössä toimintaympäristön kehittämishankkeiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa yrityspalvelut toimivat linkkinä tiedon, käytännön tuen ja yritysten arjen välillä – tavoitteenaan elinvoimainen, vastuullinen ja muutoskykyinen yrityskenttä.
Yhteistyö Jyväskylän elinkeinopalveluiden kanssa
Jyväskylän ammattikorkeakoulun VAHVA-hanke edisti pk-yritysten vastuullisuustyötä ja kestävyysraportointikyvykkyyttä ja yrityskehittäjien osaamista tiiviissä yhteistyössä keskisuomalaisten kuntien elinkeino- ja yrityspalveluiden kanssa. Heti hankkeen alussa Jyväskylän yrityspalveluiden henkilöstöä sparrattiin keskeisistä vastuullisuuteen ja kestävyysraportointiin liittyvistä teemoista: Mitä vastuullisuus ja vastuullisuusraportointi tarkoittavat käytännössä? Miten yritysvastuuajattelu näkyy nykyisin yritystoiminnassa? Millä tavoin EU-sääntely ohjaa yritysten toimintaympäristöä? Yrityskehittäjien onkin tarpeen auttaa yrityksiä ymmärtämään, että vastuullisuusraportointi ei ole vain raportointia varten tehtävää työtä, vaan väline oman toiminnan kehittämiseen, riskienhallintaan ja sidosryhmäviestintään. Samalla korostuu pk-yrityksille suunnatun vapaaehtoisen standardin rooli konkreettisena ja kevyempänä tapana jäsentää vastuullisuustietoa.
Vuonna 2025 hyväksytyn VSME-standardi tilalle on syyskuun loppupuolella julkaistu uusi vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (ns. VS-standardi), jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät komission 3.7.2026 tehneen ehdotuksen pohjalta. Se vastaa sisällöltään pitkälti aikaisemmin hyväksyttyä VSME-standardia, mutta on tarkoitettu myös muille kuin pk-yrityksille vapaaehtoiseen raportointiin.
Raportointisääntely lisäksi EU:ssa on myös yritysten toiminnan kestävyyteen liittyvää sääntelyä, joka vaikuttaa erityisesti rahoitukseen. Yritysneuvojien on tarpeen ymmärtää myös jossain määrin rahoitusalan taksonomian periaatteita sekä sitä, miksi pankit ja rahoittajat kysyvät yhä useammin tietoa yritysten päästöistä, energian käytöstä ja siirtymäsuunnitelmista.
VAHVA-hanke tapasi kasvuyrityksiä ja muita yrityksiä Crazy Townissa järjestetyssä tilaisuudessa. Tyypillisesti keskustelu lähti liikkeelle peruskysymyksistä: Mitä kestävyysraportointi on? Miksi siihen kannattaa panostaa? Ja miten pääsee alkuun ilman merkittäviä lisäresursseja? Yritysten asiakkaat ja rahoittajat kysyvät yrityksiltä yhä useammin vastuullisuustietoja. Vastuullisuusraportointi onkin yksi hyvä keino vastata näihin kysymyksiin johdonmukaisesti ja uskottavasti sekä samalla tunnistaa mahdollisuuksia kustannussäästöihin ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Lisäksi VAHVA-hankkeen tilaisuuksissa on käsitelty keskeisiä EU-tason sääntelykokonaisuuksia, kuten CSRD-direktiiviä, yritysvastuudirektiiviä ja vapaaehtoista VSME-standardia, jotta pk-yritykset pystyisivät hahmottamaan omaa asemaansa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Painopiste oli ennakoinnissa: mitä tietoja kannattaa alkaa kerätä jo nyt, ja miten vastuullisuustyö voidaan kytkeä osaksi yrityksen normaalia johtamista.
Jyväskylän elinkeinotoimijoiden kanssa toteutetut tilaisuudet osoittivat, että kaupunkiympäristössä järjestetty matalan kynnyksen tieto ja sparraus tavoittaa hyvin erilaisia pk-yrityksiä. Yritykset saivat paitsi tietoa myös selkeän kuvan siitä, mistä tukea on saatavilla jatkossa; pienimuotoisesta neuvonnasta vastuullisuusraportointia edistäviin klinikoihin ja YmpyräKS-alustalle koottuihin aineistoihin.
Yhteistyö Jyväskylän yrityspalveluiden ja yritysyhteisöjen kanssa vahvisti hankkeen tavoitetta tuoda vastuullisuustyö lähelle yritysten arkea ja madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle askel kerrallaan.
Yhteistyö Pohjoisen Keski-Suomen Kestävä sydänsuomi -hankkeen kanssa
Pohjoisen Keski-Suomen kunnat kattavan Kestävä Sydänsuomi hankkeen kanssa VAHVA-hanke järjesti yrityksille tilaisuuksia, joissa vastuullisuutta tarkasteltiin sekä viestinnän, strategian että rahoituksen näkökulmista. Niihin sisältyi työskentelyosuus, joissa yritykset pääsivät pohtimaan ja kehittämään omaa toimintaansa yhdessä muiden yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli auttaa yrityksiä ensin hahmottamaan vastuullisuuden kokonaiskuva ja sen merkitys omalle liiketoiminnalle, ja tämän jälkeen tekemään vastuullisuustyö näkyväksi uskottavalla ja sääntelyn huomioivalla tavalla. Lisäksi tilaisuuksissa tutustuttiin siihen, miten yritys voi viestiä vastuullisuudestaan selkeästi ja läpinäkyvästi ilman viherpesun riskiä. Yritykset saivatkin käytännön vinkkejä esimerkiksi:
- miten vastuullisuus kytkeytyy yrityksen ydintoimintaan eikä ole irrallinen lisä
- mitä ajankohtainen sääntely, kuten vihreän siirtymän kuluttajansuoja ja Green Claims vaatimukset, tarkoittaa viestinnän näkökulmasta
- millä tavoin vastuullisuusviestintä tukee luottamusta, kilpailukykyä ja asiakassuhteita.
Niissä käsiteltiin myös, miten ESG asiat voivat vaikuttaa yrityksen rahoituksen ehtoihin ja saatavuuteen, liiketoiminnan riskienhallintaan ja pitkän aikavälin kilpailukykyyn sekä asemaan suurten yritysten alihankintaketjuissa. Tilaisuudessa käsiteltiin yritysvastuun eri osa alueita (taloudellista-, sosiaalista- ja ympäristövastuuta) sekä annettiin käytännön polkuja siihen, mistä vastuullisuustyö kannattaa aloittaa ja miten sitä voi kehittää vaiheittain. Yritykset pohtivat muun muassa omia vaikutuksiaan, olennaisuutta, hiilijalanjälkeä ja vapaaehtoisen VSME raportoinnin mahdollisuuksia.
Yhteistyö Kestävä Sydänsuomi hankkeen kanssa toi VAHVA-hankkeen kokonaisuuteen laajemman alueellisen näkökulman ja mahdollisti sen, että yritykset saivat tukea lähellä omaa toimintaympäristöään. Useammasta tilaisuudesta muodostui selkeä polku, jossa yritykset hahmottivat vastuullisuuden merkityksen omalle liiketoiminnalleen, tunnistivat olennaiset teemat ja vaikutukset ja saivat välineitä vastuullisuustyön viestintään, raportointiin ja jatkokehittämiseen.
Kokonaisuus tuki yritysten ennakointikykyä ja auttoi rakentamaan valmiuksia toimia muuttuvassa sääntely ja markkinaympäristössä – konkreettisesti, yritysten omista lähtökohdista käsin.