Valtion rahoituksella tuetulta toiminnalta on tulosohjaukseen siirtymisen jälkeen edellytetty yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja toiminnallista tehokkuutta. Strategisessa ohjauksessa tulosohjauksen rinnalle on kehittynyt vielä käytäntö toteuttaa hallitusohjelma- ja muita tavoitteita erilaisilla ohjelmilla, joille on määritelty yksityiskohtaisempia tavoitteita. (Vartiainen ym., ei pvm., s. 29–33, 44.) Ohjaamistapojen muutos eli siirtymä muun muassa normiohjauksesta informaatio-, strategiseen ja muuhun ohjaamiseen näkyy käytännön tasolla siinä, mitä hanketoiminnalta edellytetään ja miten sitä ohjataan.
Hankkeistamista on kritisoitu osin aiheesta ja osin populistisesti ja kutsuttu sitä hankehumpaksi (Salla, 2024). Usein kritiikki pitää sisällään kokemuksen, että niin sanottua perustoimintaa paketoidaan keinotekoisesti määräaikaisiksi kehittämishankkeiksi. Käytännön työ tehdään joka tapauksessa niillä työkaluilla ja resursseilla, mitä on, ei niillä, mitä toivoisi, että joskus olisi.
Suomi liikkeelle -ohjelman informaatio-ohjaus hanketoimijan näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämää, Äänekoskella toteutettavaa ÄKSport – Nuorten polku liikkumiseen -hanketta Suomi liikkeelle -ohjelmaan kuuluvalla liikunnan lisäämiseen tähtäävällä kokeilu- ja innovaatioavustuksella (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2024). Hanketukeen kuuluu toimijoille järjestettävää verkostoitumista ja informaatio-ohjausta.
Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustuksia myönnettiin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, ja tukea sai 31 eri hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti Helsingissä hanketapaamisen kaikille kehittämis- ja innovaatioavustusta saaneille hankkeille, ja tapaamiseen edellytettiin kaikkien avustettujen hankkeiden läsnäoloa.
Tapaamisessa käsiteltiin Suomi liikkeelle -ohjelman kokonaiskuvaa ja tavoitteita. Kaikki avustusta saaneet 31 hanketta saivat myös esitellä oman hankkeensa pääkohdat. Koko hankekokonaisuuden kuuleminen oli tärkeää, sillä se auttoi muodostamaan yleiskuvan ohjelmasta ja hahmottamaan, miten laaja-alaisesti erilaisia teemoja pyritään edistämään hankeavustusten avulla. Oma hanke on vain pieni, mutta tarkkaan harkittu osa kokonaisuutta. Tämän kokonaisuuden läpikäynti auttoi kirkastamaan oman hankkeen merkitystä ja tavoitetta.
On olennaista, että koko hankkeen ajan pyritään aktiivisesti miettimään ratkaisuja siihen, miten hankerahoituksen turvin toteutettua toimintaa voidaan jatkaa myös rahoituksen päättymisen jälkeen.
Hanketapaaminen edisti sidosryhmien välistä verkostoitumista, ja yksi sen tärkeimmistä anneista olikin kokemusten jakaminen muiden hankkeiden kanssa. Erityisen hedelmällistä oli pienryhmätyöskentely, jossa hankkeet jaettiin kolmeen ryhmään teemoittain. ÄKSport-hankkeen näkökulmasta erityisen mielenkiintoista oli kuulla tarkemmin esimerkiksi Jyväskylän Urheiluakatemian vetämästä Seuratoiminnan uusi yhteistyömalli -hankkeesta, jossa oli paljon yhtäläisyyksiä ÄKSport-hankkeen kanssa.
Tapaamisessa käsiteltiin myös tärkeitä hanketeknisiä asioita, kuten raportointia. Erityisesti painotettiin jatkuvan ja riittävän seuranta- ja vaikuttavuustiedon keräämisen ja raportoinnin merkitystä. On olennaista, että koko hankkeen ajan pyritään aktiivisesti miettimään ratkaisuja siihen, miten hankerahoituksen turvin toteutettua toimintaa voidaan jatkaa myös rahoituksen päättymisen jälkeen. Yksi tärkeimpiä asioita mahdollisen tulevan rahoituksen kannalta on hankkeen riittävä vaikuttavuuden arviointi ja sen osoittaminen. Hankkeen merkityksen näkyväksi tekeminen auttaa uusien rahoituslähteiden saamisessa. Myös toiminnan riittävä joustavuus ja laajojen yhteistyöverkostojen luominen voivat tarjota uudenlaisia resursseja toiminnan jatkamiseen. Olennaista on pyrkiä pohtimaan mahdollisimman monipuolisia rahoituslähteitä ja yhteistyötä esimerkiksi yritysten kanssa.
Hankerahoitukseen liittyy usein rahoittajan antama viestintävelvoite. Esimerkiksi EU:n rahoittamissa hankkeissa ehdot ovat yksityiskohtaiset (Euroopan komissio, ei pvm.). Hankkeilla edistetään yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteisön tunnettuutta. Kansallista liikuntapolitiikkaa toteuttavan Suomi liikkeelle -ohjelman innovaatioavustusten rahoitusehtoihin kuuluu hankeselvityksen lisäksi velvoite osallistua toiminnan seurantaan ja arviointiin. Tuotetut kokeilut ja innovaatiot ovat julkisia, ja niiden levittämiseen sekä laajaan viestimiseen ohjataan. Toiminnassa paikallinen näkyvyys auttaa ihmisten tavoittamisessa ja edistää toiminnan sujuvuutta. Siihen paikallislehdet ovat edelleen käytännöllisiä. (Äänekosken kaupunkisanomat, 2024, Pänkäläinen, 2025, s. 14.)
Perusrahoitusta vai hankkeita?
Hankemuotoisuus sopii sellaiseen aitoon kehittämiseen, jota ehkä ei tehtäisi muuten ja jonka tarve kuitenkin on ilmeinen. Toteutustapaan kuuluu jonkun verran kitkaa, jonka hallitsemisessa aiempi kokemus hanketyyppisestä työstä auttaa. Kokonaan sitä ei saada pois, sillä julkisten varojen käyttöön kuuluu tili- ja vastuullisuusvelvollisuus. Hankeohjaus on tärkeää sekä hankkeessa toimiville henkilöille että laajemmin yhteiskunnalle. Sen tavoitteena on varmistaa, että hankkeet etenevät suunnitellusti ja saavuttavat asetetut tavoitteet ja velvoitteet. Viestinnän tukemisessa ja muussa Informaatio-ohjauksessa oleellista on kirkastaa, mikä on juuri tämän toimenpiteen merkitys ja osa isommassa kokonaisuudessa, eli mihin kehittämisellä oikeasti pyritään.
ÄKSport – Ääneseudun nuorten sporttiprojekti
ÄKSport Nuorten polku liikkumiseen -hanke on Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämä ja Äänekoskella 1.8.2024–31.12.2025 toteutettava hanke, joka on suunnattu 11–13-vuotiaille nuorille. Hanke on saanut rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustuksista. Äänekosken kaupunki on hankkeen tärkeä yhteistyökumppani. Hankkeen päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta sekä edistää liikunnallista elämäntapaa.
Hankkeessa mukana olevat nuoret pääsevät kokeilemaan monipuolisesti eri urheilulajeja ammattivalmentajien johdolla ilman sitoutumista yhteen lajiin tai seuraan. Tavoitteena on löytää jokaiselle lapselle mieluisa liikuntamuoto ja innostaa heitä jatkamaan liikuntaharrastusta. Hankkeen aikana kehitettävä toimintamalli on tarkoitus levittää maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kaikkien käyttöön.
