Julkisuudessa otsikoihin nousee kovien pakkasjaksojen aikana pörssisähkösopimuksien mielekkyys, ja sosiaalisessa mediassa ja erilaisilla keskustelupalstoilla on aina puolustelijoita sekä kiinteiden että pörssisähkösopimuksien puolesta. Yleensä pörssisähköasiakkaiden perusteluna on pörssisähkön päiväkohtainen keskihinta ja vuorokauden kulutuksen ajoittaminen tiettyyn vuorokauden aikaan verrattuna kiinteän sähkösopimuksen hintaan.
Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmen eri vuoden ajalta, miten eri vuosina pörssisähkön kannattavuus vaihtelee. Artikkelissa käytetty data on omakotitalosta, joka kuvataan myöhemmin. Jokainen talvi on Suomessa hieman erilainen ja asuinkiinteistöjen sähkönkulutus on erittäin lämmitysriippuvaista, joten lämpötilan ja siitä johtuvassa sähkönkulutuksessa on suurta vuosikohtaista vaihtelua. Talvet voivat olla leutoja ja sitten on talvia, milloin on kovia, vaihtelevan mittaisia pakkasjaksoja. Yleensä pörssisähkön kovat hintapiikit ovat sattuneet kovien pakkasten aikoihin, kuten tammikuussa 2024 tai tammi-helmikuussa 2026. Vastaavasti talvi 2025 oli huomattavasti leudompi, joten vuosikulutukset vartti- tai tuntitasolla ovat todella suuria. Sähköpörssin hinnoittelu muuttui 15 minuutin eli vartin markkina-aikajaksoon vaiheittain vuonna 2023–2025. Suomessa sähköpörssin varttihinnoittelu alkoi 1.10.2025, mikä voi hieman vääristää tuloksia.
Sähkönkulutuksen ajanjaksoiksi on valittu seuraavat ajanjaksot:
- jakso: 1.3.2023–29.2.2024
- jakso: 1.3.2024–28.2.2025
- jakso: 1.3.2025–28.2.2026
Ajanjakso on vuoden mittainen, mutta ei kalenterivuosi. Syynä tähän on, että Suomen talvet ovat todella erilaisia, ja tässä artikkelissa haluttiin tehdä analyysi viimeisimpään ladattavaan dataan artikkelia kirjoitettaessa. Data on haettu maaliskuun 2026 alussa. Tilastollisesti tällä ei ole merkitystä, koska ajanjakso on kuitenkin vuoden alkaen maaliskuusta seuraavan vuoden helmikuun loppuun.
Kiinteistön tiedot
Tässä artikkelissa sähkönkulutusdata on vain yhdestä kiinteistöstä:
- Omakotitalo, asuinpinta-ala 138 m2, puolilämmin autotalli 25 m2 ja lämmin varasto 10 m2
- Vesikiertoinen lattialämmitys, ilmalämpöpumppu ja varaava takka (paino noin 1200 kg)
- Muutoksia lämmitykseen:
- Sähkökattila ennen – 6.8.2024
- Ilmavesilämpöpumppu: 7.8.2024 –
- Ei kotiautomaatiojärjestelmää tai pörssisähköön perustuvaa lämmityksen optimointia
- Vedenkulutus noin 100 m3 vuodessa
- Pörssisähkön hinnalla ei minkäänlaista vaikutusta asumiskäyttäytymiseen ja sähkönkulutuksen optimointiin.
Artikkelilla on rajoitteensa, koska tutkimuksessa käytetään vain yhtä kiinteistöä, jossa on tietynlainen lämmitysmuoto. Lisäksi kiinteistössä ei ole automaatiota eikä asukas ole seurannut pörssisähkön hintaa millään tavalla.
Lämpötiladata
Lämpötiladata haettiin Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palvelusta (Ilmatieteenlaitos, ei pvm.-b), josta analysointiin vain Lämpötilan keskiarvo -muuttuja. Lämpötiladatasta oli ladattavissa vain tuntisarja, joten sille tehtiin lineaarinen interpolointi siirryttäessä varttisarjaan. Kuviossa 1 on visualisoitu edellä mainittujen kolmen vuoden vuorokauden keskilämpötilat samaan kuvaajaan.
Kesä-, kevät- ja syyskauden lämpötiloissa ei ollut kovin suuria eroavaisuuksia, ja koska lämpötilalla on suuri vaikutus sähkönkulutukseen, suoritettiin lämpötiladatan tarkempi tutkiminen alle -15 °C lämpötiloille. Vuonna 2023 loka-, marras- ja joulukuu ovat olleet muita vuosia kylmempiä. Taulukossa 1 on esitetty sellaisten vuorokausien lukumäärä, jolloin keskilämpötila oli alle -15 °C.
Taulukko 1. Lämpötila alle -15 °C – vuorokausien lukumäärä ajanjaksoilla.
| Vuosi/Ajanjakso | Vuorokaudet, alle -15 °C | Kylmin lämpötila °C |
|---|---|---|
| 1. jakso: 3/2023–2/2024 | 24 | -30,6 |
| 2. jakso: 3/2024–2/2025 | 3 | -17,6 |
| 3. jakso: 3/2025–2/2026 | 22 | -25,5 |
Kuten taulukosta 1 huomataan, ajanjakso 1.3.2024–28.2.2025 oli talven osalta huomattavasti leudompi kuin muut. Ajanjaksot ovat kylmyysjärjestyksessä seuraavat:
- 2023–2024 oli kaikkein kylmin
- Pitkiä ja kylmiä pakkasjaksoja erityisesti tammikuun alussa, tammikuun puolessavälissä ja helmikuun alussa.
- Alle -15 °C jaksoja oli useita, pitkiä ja osittain lähes yhtäjaksoisia tammikuussa.
- 2024–2025 oli kaikkein leudoin
- Alle -15 °C jaksoja esiintyi vain lyhyesti ja lähinnä tammikuussa.
- Kylmimmät lämpötilat olivat noin -20 °C.
- Lämpötilat olivat ilmavesilämpöpumpun toiminta-alueella.
- 2025–2026
- Alle -15 °C jaksoja esiintyi tammikuussa ja helmikuun alussa.
- Kylmimmät lämpötilat olivat noin -25 °C.
- Pitkiä pakkasjaksoja ei juuri ollut.
Sähkönkulutusdata
Kiinteistön sähkönkulutus ladattiin tuntisarjadatana Fingridin DataHubista (Fingrid, ei pvm.) ajanjaksolle 1.3.2023–28.2.2026. Datan aikaleima on UTC-ajassa, ja aikaleima muunnettiin Suomen aikaan huomioiden kesä- ja talviaikaan siirtymiset. Datasta valittiin analyysiä varten vain aikaleima ja kulutustieto. Aikasarja on tuntitason mittauksia ja varttitason mittauksia johtuen sähköpörssin hinnoittelun siirtymisestä 15 minuutin tarkkuuteen. Kuviossa 2 on esitetty valittujen ajanjaksojen vuorokausikohtaiset kiinteistön sähkönkulutukset.
Kuviossa 3 on esitetty kuukausikohtaiset sähkönkulutukset, joista voidaan havaita selkeästi suurimmat sähkönkulutukset joulu-, tammi- ja helmikuille. Erityisesti tammikuu on ollut vuosina 2024 ja 2026 kylmä. Tästä voidaan tulkita, että kiinteistön sähkönkulutus on voimakkaasti lämmityspainotteinen ja ulkolämpötila vaikuttaa paljon kokonaiskulutukseen. Syksyn 2023 kulutus lokakuusta joulukuuhun poikkeaa vuosien 2024 ja 2025 kulutuksesta, minkä selittää elokuussa 2024 asennetun ilmavesilämpöpumpun hyöty.
Suomessa vuodenajat voidaan määritellä useilla eri tavoilla, kuten termiset vuodenajat tai tähtitieteelliset vuodenajat (Ilmatieteen laitos, ei pvm.-b). Tässä artikkelissa päädyttiin käyttämään kalenterivuodenaikoja seuraavasti:
- Kevät: maaliskuu–toukokuu
- Kesä: kesäkuu–elokuu
- Syksy: syyskuu–marraskuu
- Talvi: joulukuu–helmikuu
Kuviossa 4 on esitetty kiinteistön sähkönkulutus eri kalenterivuodenaikoina.
Sähköpörssidata
Nord Poolin pörssisähkön tuntihinnat haettiin Pörssisähkö.netin (ei pvm.) palvelusta. Palvelusta ladattavan datan aikaleimat ovat Suomen ajassa. Datajoukossa oli vain aikaleima ja sähkön kWh-hinta arvonlisäverollisena 15 minuutin tarkkuudella. Datajoukkojen tarkemmasta tarkastelusta havaitaan, että osa datasta (ennen 1.10.2025) on tallennettu tuntisarjana ennen varttimittauksen tuloa. Kuvioissa 5, 6, ja 7 on esitetty pörssisähkön hinnat vuositasolla ja hintapiikit (yli 20 senttiä/kWh).
Kuviosta 5 ajanjaksolle 1.3.2023–29.2.2024 voidaan havaita, että:
- selvästi suurimmat piikit osuvat joulu-tammikuu akselille,
- mukana on muutama erittäin korkea huippu (yli 200 snt/kWh),
- syksyllä myös useita keskikokoisia piikkejä (20–70 snt/kWh).
Kuviosta 6 ajanjaksolle 1.3.2024 – 28.2.2025 voidaan havaita, että:
- suurin piikkijakso on syys-lokakuussa,
- toinen selvä jakso on joulu-tammikuu,
- keväällä piikkejä on vähemmän ja ne ovat matalampia.
Kuviosta 7 ajanjaksolle 1.3.2025 – 28.2.2026 voidaan havaita, että:
- selvästi eniten piikkejä on tammi-helmikuussa,
- myös syksyllä (syys-marraskuu) on aktiivinen piikkijakso,
- keväällä piikkejä vähemmän ja ne ovat maltillisempia.
Taulukossa 2 on esitetty sähkön vuosikulutus ja -kustannus sekä hintapiikkien kulutukset ja kustannukset.
Taulukko 2. Sähkön vuosikulutus ja -kustannus sekä hintapiikkien kulutukset ja kustannukset.
| Vuosi/Ajanjakso | Kulutus (kWh) | Koko kustannus (€) | Piikit > 20 snt/kWh | Piikkien kustannukset (€) | Piikkien osuus (%) |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. jakso: 3/2023–2/2024 | 17 653 | 1574 € | 402 | 402 € | 25,5 % |
| 2. jakso: 3/2024–2/2025 | 13 330 | 825,13 € | 498 | 137,36 € | 16,6 % |
| 3. jakso: 3/2025–2/2026 | 14 934 | 1373 € | 1651 | 495 € | 36,0 % |
Taulukosta 2 näkee selvästi, kuinka suuresti yli 20 senttiä/kWh hintapiikit ja pitkät pakkasjaksot vaikuttavat kustannuksiin. Kuten aikaisemmin esitettiin, ajanjaksolla 2024–2025 talvi oli leuto ja kovia pakkasjaksoja ei ollut. Kyseisenä ajanjaksona vain muutamana päivänä, milloin lämpötila alitti -20 °C ja juuri sen kylmempiä pakkasia ei ollut. Pakkasen kiristyessä lähelle -30 °C kiinteistön lämmityksen tarve kasvaa todella paljon.
Taulukossa 3 on esitetty pörssisähkön hintojen keskiarvot eri vuodenajoille.
Taulukko 3. Pörssisähkön hintojen keskiarvot eri vuodenajoille.
| Vuosi/Ajanjakso | Kevät snt/kWh | Kesä snt/kWh | Syksy snt/kWh | Talvi snt/kWh |
|---|---|---|---|---|
| 1. jakso: 3/2023–2/2024 | 7,9 | 5,8 | 7,6 | 14,8 |
| 2. jakso: 3/2024–2/2025 | 5,1 | 2,4 | 5,4 | 9,2 |
| 3. jakso: 3/2025–2/2026 | 6,7 | 6,1 | 6,8 | 12,7 |
Pörssisähkön hinta on lähes kaksinkertainen talvella ja kiinteistö on vahvasti lämmitysriippuvainen. Tämän takia talven sähkösopimuksella on suuri merkitys lämmityksen vuosikustannuksiin.
Yhdistetyn datajoukon analysointi
Haetut datajoukot yhdistettiin käyttäen aikaleimaa, joka oli paikallisessa eli Suomen ajassa ja huomioitiin kesäaikaan ja talviaikaan siirtymiset. Kesäaikaan siirtyminen aiheutti yhden ”tyhjän” rivin, joka poistettiin datasta ja talvikaan siirtyminen duplikaattirivejä, jotka poistettiin. Tässä artikkelissa näillä ei ole merkitystä, koska tarkastelemme tunti- tai varttikohtaisesti energiankulutusta ja pörssisähkön hintaa.
Vuorokauden keskilämpötila ja Spot-hinta
Visualisoidaan vuorokauden keskilämpötilan ja sähkönhinnan muuttujien suhdetta seuraavaksi kuviossa 8.
Kuviossa 8 sähkönhinnan korkeat piikit tammikuussa 2024 aiheuttavat ylimmässä kuviossa y-akselin skaalautumisen, ja alempiin kuviin verrattuna kuvion tulkinta voi johtaa harhaan. Kuitenkin kesällä sähkön hinta on selkeästi halvempi muutamia piikkejä lukuun ottamatta. Kuvioissa on sähkön hinnasta käytetty vuorokauden keskiarvoa, mikä hieman tasoittaa kuviota ja yksittäiset korkeat tunnin piikit tasoittuvat. Vuorokauden keskilämpötilan ja spot-hinnan korrelaatiot olivat:
- Ajanjaksolle 2023–2024 korrelaatio on −0,408.
- Ajanjaksolle 2024–2025 korrelaatio on −0,364.
- Ajanjaksolle 2025–2026 korrelaatio on −0,573.
Kaikissa vuosissa korrelaatio on negatiivinen eli lämpötilan laskiessa Spot-hinta yleensä nousee. Voimakkain yhteys näkyi vuonna 2025–2026, jossa kylmä sää vaikutti selvästi spot-hinnan nousuun. Vastaavasti vuonna 2024–2025 yhteys oli heikoin johtuen leudosta talvesta: tällöin oli myös vähemmän hintapiikkejä ja sähkömarkkina oli vakaampi. Negatiivinen korrelaatio tarkoittaa käytännössä, että kylminä päivinä Suomessa sähkönkulutus kasvaa johtuen suuremmasta lämmitystarpeesta ja korkeammasta sähkön kysynnästä, mikä puolestaan aiheuttaa korkeamman sähkön hinnan. Korrelaatio on kuitenkin kohtalainen eikä täydellinen.
Vuorokauden sähkönkulutus ja sähkönhinta
Visualisoidaan vuorokauden sähkönkulutus ja sähkön hinnan muuttujien suhdetta seuraavaksi kuviossa 9.
Vuorokauden sähkönkulutus ja spot-hinnan korrelaatiot olivat:
- Ajanjaksolle 2023–2024 korrelaatio on 0,731.
- Ajanjaksolle 2024–2025 korrelaatio on 0,648.
- Ajanjaksolle 2025–2026 korrelaatio on 0,812.
Kaikissa ajanjaksoissa korrelaatio on selvästi positiivinen – toisin sanoen sähkönkulutuksen kasvaessa myös sähkön hinta yleensä nousee. Positiivinen korrelaatio tarkoittaa käytännössä, että kylmät jaksot aiheuttavat suuremman lämmitystarpeen ja suuremman sähkönkulutuksen. Näin ollen sähkön kysyntä on suurempi Suomessa ja johtaa korkeampaan sähkön hintaan.
Vuorokauden keskikulutus ja sähkönkulutus
Visualisoidaan vuorokauden keskilämpötilan ja sähkönkulutuksen muuttujien suhdetta seuraavaksi kuviossa 10.
Vuorokauden sähkönkulutus ja sähkönhinnan korrelaatiot olivat:
- Ajanjaksolle 2023–2024 korrelaatio on −0,879 eli erittäin vahva yhteys.
- Ajanjaksolle 2024–2025 korrelaatio on −0,849 eli hieman heikompi leudon talven vuoksi.
- Ajanjaksolle 2025–2026 korrelaatio on −0,901 eli voimakkain riippuvuus.
Kaikissa ajanjaksoissa korrelaatio on erittäin voimakkaasti negatiivinen. Tämä tarkoittaa, että lämpötilan laskiessa sähkönkulutus kasvaa erittäin selvästi. Korrelaatiot ovat lähellä arvoa -1, mikä tarkoittaa lämpötilan ja kulutuksen välillä lähes lineaarista riippuvuutta. Tämä kertoo sen, että kiinteistö on erittäin lämmityspainotteinen ja sähkönkulutus on voimakkaasti ulkolämpötilasta riippuvainen. Lämpötilan ja sähkönkulutuksen korrelaatio on huomattavasti voimakkaampi kuin lämpötilan ja sähkön hinnan korrelaatio. Tämä on odotettua, koska kiinteistön kulutus reagoi suoraan lämmitystarpeeseen, kun taas spot-hintaan vaikuttavat lisäksi sähköntuotanto, tuulivoima, siirtoyhteydet, markkinatilanne, tuotantohäiriöt jne. Kaikissa ajanjaksoissa korrelaatio on erittäin voimakkaasti negatiivinen tarkoittaen, että lämpötilan laskiessa sähkönkulutus kasvaa erittäin selvästi. Havaintoina eri vuosijaksoilta voidaan todeta, että ajanjaksolla 2025–2026 markkinat reagoivat voimakkaimmin kulutukseen (korrelaatio: 0,812), koska korkean kulutuksen päivät osuivat usein korkeiden hintojen päiviin. Vastaavasti ajanjaksolla 2024–2025 yhteys oli heikompi, koska silloin oli leudompia talvi ja tarjolla oli tuulivoimaa aiheuttaen matalamman yleisen hintatason. Lisäksi kulutus korreloi spot-hinnan kanssa voimakkaammin kuin lämpötila yksin, koska kulutus toimii käytännössä lämpötilan seurauksena, mutta samalla kuvaa todellista sähköjärjestelmän kuormitusta, johon spot-markkina reagoi suoraan.
Kiinteähintainen sähkösopimus vai pörssisähkösopimus
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen ja pörssisähkösopimuksen välistä raja-arvoa laskettiin käyttäen vartti-/tuntikohtaista kulutusta ja sen hetkistä sähkön hintaa. Raja-arvolla tarkoitetaan tässä tapauksessa kiinteän hintaisen sähkösopimuksen hintaa, jolloin se on halvempi kuin pörssisähkösopimus. Näin saatiin todelliset raja-arvot oikean kulutuksen ja sähkön hinnan mukaan:
- Ajanjaksolle 2023–2024 kiinteän sopimuksen raja-arvo on 8,92 snt/kWh.
- Ajanjaksolle 2024–2025 kiinteän sopimuksen raja-arvo on 6,19 snt/kWh.
- Ajanjaksolle 2025–2026 kiinteän sopimuksen raja-arvo on 9,68 snt/kWh.
Usein julkisuudessa näkee laskemia, jossa sähkön kustannuksen laskemiseen on käytetty kiinteistön vuorokausikohtaista sähkönkulusta ja vuorokauden sähkön hinnan keskiarvoa. Vuorokausikohtaisella sähkönkulutuksella ja hinnan keskiarvolla laskettuna kustannus voi kuitenkin antaa väärän kuvan oikeasta kustannuksesta. Onkin mielenkiintoista verrata keskihintakustannuksen eroa todelliseen kustannukseen. Taulukossa 4 on esitetty laskelmat kyseisen kiinteistön kustannusten osalta edellä mainituilla muuttujilla.
Taulukko 4. Sähkön vartti/tuntihinnalla ja päivän keskiarvolla lasketut kustannukset.
| Vuosi/Ajanjakso | Todellinen kustannus (€) | Keskihintakustannus (€) | Ero (%) |
|---|---|---|---|
| 1. jakso: 3/2023–2/2024 | 1574,07 € | 1535,20 € | 2,47 % |
| 2. jakso: 3/2024–2/2025 | 825,13 € | 797,17 € | 3,39 % |
| 3. jakso: 3/2025–2/2026 | 1372,59 € | 1343,10 € | 2,15 % |
Taulukon 4 tulokset kertovat, että suurta eroa pörssi- ja kiinteähintaisen sopimuksen välillä ei ole. Tätä voisi pitää yllättävänä, sillä kovien pakkasten aikaan sähkönkulutus on todella suuri ja vastaavasti pörssisähkön hinta korkea.
Pohdinta
Tässä artikkelissa käsiteltiin ainoastaan yhden kiinteistön sähkönkulutusta, jolla on tietyt ominaisuudet. Jokainen kiinteistö on yksilö, jolla on eri rakennusvuosi, lämmitysmuoto, käyttäjillä erilaiset asumistottumukset jne. Tämän artikkelin tulokset ovat suuntaa antavia. Kiinteistössä ei ole minkäänlaista kiinteistöautomaatiota, jonka avulla olisi mahdollista säästää suuria määriä energiaa, kun optimoidaan sähkönkulutusta ja lämmitystä jokaiselle lämmitysmuodoille optimaaliseksi. Tämän vaikutusta on käytettävissä olevan datajoukon avulla mahdoton selvittää. Kohteessa lämmitysmuoto muuttui syksyllä 2024, ja leudon talven ansiosta ilmavesilämpöpumppu toimi hyvällä hyötysuhteella 2024–2025 ajanjakson, jonka huomaa ajan kyseisen ajanjakson sähkönkulutuksesta. Vastaavasti ajanjaksolla 2025–2026 oli pitkiä kovia pakkasjaksoja, jolloin ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde laski sähkölämmityksen tasolle.
Sähkönkulutuksesta suuren osan haukkaa veden lämmittäminen, jonka osuus kyseissä talossa on keskimääräistä pienempi. Keskimääräinen vedenkulutus vuorokaudessa 120 litraa/henkilö vuorokaudessa (Motiva, ei pvm.), kun vastaavasti tutkitussa kiinteistössä se oli noin 55 litraa henkilöltä vuorokaudessa.
Aurinkovoimaloiden tai -paneelien avulla voidaan tuottaa sähköä omaan käyttöön ja myydä sitä. Nykyisin myös kotiakkujen suosio on kasvanut, mutta niiden vaikutusta ei ole huomioitu. Kiinteistössä ei myöskään ole sähköautoa, joka lisäisi sähkönkulutusta tai jonka akkua ladattaisiin esimerkiksi aurinkovoimalla tuotetulla sähköllä.
Pörssisähkön hintaan vaikuttaa moni asia, mutta talven piikit ajoittuvat matalien lämpötilojen aikoihin ja koviin pakkasjaksoihin. Muita hintapiikkien aiheuttajia voi olla esimerkiksi ydinvoimaloiden huoltoseisokit ja uusiutuvan energian tuotantomuotojen ailahtelevaisuus. Tuuli- ja aurinkovoimaloita on rakennettu viimeisten vuosien aikana paljon, jotka ovat laskeneet erityisesti kesällä pörssisähkön hintaa.
Jatkotutkimuksessa pitäisi vertailla useampaa erilaisen kiinteistön sähkönkulutusta. Myös erilaisten sähkösopimusten kombinaatioiden vaikutus olisi mielenkiintoinen, jossa syksyllä otettaisiin syksyllä kuuden kuukauden kiinteä sähkösopimus ja keväällä otettaisiin pörssisähkösopimus.
KEMAR – Kestävän energiajärjestelmän modernien arvoketjujen resilienssi
Kestävän energiajärjestelmän modernien arvoketjujen resilienssi (KEMAR) -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja hanketta rahoittavat myös hankkeen yhteistyökumppanit sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan energiajärjestelmän arvoketjua mallintava digitaalinen ympäristö, jossa yhdistyvät sekä datan hyödyntäminen että kyberturvallisuusnäkökulmat.
