Matkailuala on yksi maailman suurimmista taloussektoreista, ja vuonna 2019 matkailu olikin maailman kolmanneksi suurin vientikategoria polttoaineiden ja kemikaalien jälkeen (United Nations, 2020). Alan taloudellinen vaikuttavuus on merkittävä, sillä vuonna 2019 matkailun arvioitiin tuottavan yli 10 prosenttia maailmanlaajuisesta bruttokansantuotteesta ja tukevan yhtä kymmenestä työpaikasta maailmanlaajuisesti (World Travel & Tourism Council, 2021). Vaikka COVID-19-pandemia iski rajusti matkailualaan, on ala jo elpynyt pandemiavuosista: vuonna 2019 kansainvälisiä matkoja tehtiin 1,5 miljardia, ja arviot loppuvuodelle 2024 nousevat 1,53 miljardiin, mikä on kahden prosentin nousu vuoden 2019 tasosta. Vuoteen 2030 mennessä lukumäärän odotetaan nousevan jopa kahteen miljardiin (UN Tourism, 2024; VTM London, 2024). Lisäksi vapaa-ajan matkailuun liittyvä kulutus on noussut peräti 24 prosenttia vuodesta 2019 (VTM London, 2024).
Samaan aikaan matkailun nopean kasvun kanssa keskustelu matkailun ja erityisesti matkailuun liittyvän liikkumisen ilmastovaikutuksista on kiihtynyt. Koska matkailutoimiala on monimutkainen ja monipuolinen kokonaisuus erilaisia toimijoita ja arvoketjuja, alan määritteleminen ei ole aivan yksinkertaista. Tästä syystä myös tarkkoja lukuja matkailun aiheuttamista kokonaispäästöistä on vaikea esittää. Viimeisimpien arvioiden mukaan matkailu tuottaa noin 8–11 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ja vuonna 2019 matkailuun liittyvän liikenteen päästöjen ennustettiin kasvavan 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ellei merkittäviä päästövähennystoimenpiteitä tehtäisi. Tällä kehityskululla matkailuun liittyvä liikenne tuottaisi vuonna 2030 jo 5,3 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. (World Travel & Tourism Council, 2021.) Liikkumisen lisäksi matkailualalla syntyy päästöjä esimerkiksi majoituksesta, ruokailuista ja ohjelmapalveluista.
Matkailu tapahtuu pääosin paikallisesti eli fyysisesti tietyssä paikassa tai ympäristössä. Visit Finland (2024) muistuttaakin, että ala on riippuvainen toimintaympäristönsä toimivuudesta. Kuten edellä mainittu COVID-19-pandemia osoitti, sekä globaalit että paikalliset ilmiöt ja kriisit heijastuvat väistämättä myös matkailuun. Näin on myös ilmaston lämpenemisen kohdalla: esimerkiksi talviurheilukaudet lyhenevät, merenpintojen nousu uhkaa rannikkomatkailua ja äärimmäinen kuumuus ja maastopalot vaikuttavat kesäkausien matkailuun. Muutokset tuntuvat myös Suomessa erityisesti talvimatkailussa. (Visit Finland, 2024.) Lisäksi matkailuala on riippuvainen taloudellisesta ja poliittisesta vakaudesta, jolloin ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet näillä yhteiskunnan osa-alueilla vaikuttavat merkittävästi myös matkailuun (Scott, 2021).
Onkin mielenkiintoista, että matkailutoimiala on paitsi merkittävä päästöjen tuottaja, myös merkittävä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta kärsijä. Toimialalla on paitsi paineita myös kannustimia toimia vastuullisemmin vähentämällä päästöjä ja turvata näin oma elinvoimaisuutensa myös tulevaisuudessa. Miten tämä sitten käytännössä tapahtuu?
Arvot ja asiakkaiden kysyntä ohjaavat vastuullisuustyöhön
Pelkästään ulkoisesta toimintaympäristöstä syntyvä paine ei riitä viemään matkailutoimialaa kestävämpään suuntaan, vaan muutosvoimaa tarvitaan erityisesti toimialan sisältä (Visit Finland, 2024). Dolinšekin, Kulusjärven, Ojalan ja Tervo-Kankareen (2021) tutkimuksen mukaan monenlaiset tekijät motivoivat suomalaisia matkailutoimijoita vastuullisuuden kehittämiseen. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi asiakkaiden vaatimukset ja kiinnostus vastuullisuusasioita kohtaan sekä markkinaetu ja imago. Vastuullisuuden uskotaan olevan kilpailuvaltti. Toisaalta monia matkailutoimijoita ohjaavat vastuullisuustekojen pariin myös arvot ja mahdollisuus vaikuttaa toimimalla esimerkkinä muille sekä tekemällä koko alueen matkailusta vastuullisempaa. Huoli ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista on myös monen matkailuyrittäjän mielessä. (Dolinšek ym., 2021.)
Samoin useat matkailutoimijat kokevat, että matkailuun liittyvillä vastuullisuusteoilla Suomessa on merkitystä myös maailman mittakaavassa. Alan haasteet ilmastonäkökulmasta sekä potentiaali vaikuttaa positiivisesti vastuullisuustekojen kautta ovat matkailutoimijoilla pääosin hyvin tiedossa. Lisäksi monet matkailutoimijat näkevät erilaisten ympäristömerkkien ja sertifikaattien tukevan vastuullisuuden eteen tehtävää työtä, vaikka kaipaavatkin tietoa ja tukea sertifikaattien hankkimiseen käytännössä. He myös arvostavat yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä resurssien tehokkaan käytön että yhteisten vastuullisuuspyrkimysten näkökulmasta. Suurimmaksi haasteeksi vastuullisuuden toteuttamiselle koetaan usein tiedonpuute. (Dolinšek ym., 2021.)
Haasteista huolimatta matkailualalta löytyy kiinnostusta vastuullisuustekojen toteuttamiseen. Esimerkiksi vuoden 2023 lopussa jopa 1 180 suomalaista matkailutoimijaa oli liittynyt Visit Finlandin koordinoimaan Sustainable Travel Finland – eli STF-ohjelmaan, joka ohjaa matkailutoimijoita kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Suomessa matkailun päästöintensiteetti on myös laskenut vuodesta 2022, vaikka onkin edelleen EU-tasoa korkeampi. Visit Finland tosin arvioi, että lasku johtuu enemmänkin COVID-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta kaukomarkkinoiden puutteesta kuin matkailualan päästövähennystyöstä. (Visit Finland, 2024.)
Tiedonpuute koetaan usein suurimmaksi haasteeksi matkailualan vastuullisuuden toteuttamiselle.
Glasgow’n ilmastojulistus matkailualalle
Matkailualalle on myös luotu kansainvälinen ilmastojulistus (One Planet Network, 2024a), jonka ympärillä toimii aktiivinen verkosto alan toimijoita. Ilmastojulistuksen tarjoamat yhteiset suuntaviivat sekä verkoston mahdollistama tuki voivat osaltaan vastata niihin haasteisiin, joita matkailutoimijoilla on vastuullisuuden kehittämiseen liittyen.
Glasgow’n ilmastojulistus matkailualalle, virallisesti Glasgow Declaration on Climate Action in Tourism, lanseerattiin vuonna 2021 COP26-ilmastokokouksessa Glasgow’ssa. Ilmastojulistuksen taustalla vaikutti tarve globaalisti yhtenäiselle ja koko matkailusektorin kattavalle suunnitelmalle ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseksi. (United Nations Tourism, 2021.) Ilmastojulistuksen tavoitteena on sitouttaa kaikki matkailualaan linkittyneet toimijat ilmastotoimenpiteisiin ja saavuttaa päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä sekä nettonollapäästöt mahdollisimman pian vuoteen 2050 mennessä. Julistuksen allekirjoittaneet organisaatiot julkaisevat oman ilmastotoimenpidesuunnitelman ja raportoivat sen edistymisestä vuosittain. (One Planet Network, 2024a.)
Jotta ilmastotoimenpiteet olisivat yhtenäisiä koko sektorilla, ilmastojulistukseen on valittu viisi yhteistä päästövähennyspolkua, joita seuraamalla matkailuorganisaatiot voivat toteuttaa ilmastotoimenpiteitään. Nämä päästövähennyspolut ovat mittaaminen, vähähiilisyys, yhteistyö, uudistaminen ja rahoitus. (One Planet Network, 2024a.) Käytännössä kolmella ensimmäisellä polulla pyritään mittaamaan omasta toiminnasta aiheutuvia päästöjä, tekemään toimenpiteitä vähähiilisyyden edistämiseksi sekä suojelemaan ja uudistamaan ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta. Yhteistyö puolestaan liittyy tiedon jakamiseen ja yhdessä toimimiseen, ja rahoituksella pyritään varmistamaan riittävät resurssit ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseksi.
Kiinnostus Glasgow’n ilmastojulistusta kohtaan on ollut suurta. Marraskuuhun 2024 mennessä ilmastojulistuksen oli allekirjoittanut maailmanlaajuisesti yli 800 matkailutoimijaa. Suomessa ilmastojulistuksen allekirjoittaneiden yritysten joukko on verrattain suuri, sillä marraskuuhun 2024 mennessä allekirjoittaneita matkailutoimijoita oli peräti 75. Allekirjoittaneiden määrässä mitattuna Suomi on tasoissa Yhdysvaltojen kanssa, ja näitä kahta maata enemmän allekirjoittaneita löytyy vain Isosta-Britanniasta. (One Planet Network, 2024b.) Suomessa Visit Finland luotsaa allekirjoittaneiden verkostoa, johon kaikki suomalaiset ilmastojulistuksen allekirjoittaneet tahot pääsevät osaksi. Verkoston säännöllisissä tapaamisissa vertaisopitaan ja -tuetaan, minkä lisäksi Visit Finland järjestää allekirjoittaneille maksuttomia koulutustilaisuuksia kestävän ja vastuullisen matkailun teemoista. Ilmastojulistuksen allekirjoittaminen näkyy siis monin tavoin organisaatioiden toiminnassa.
Käytännön ilmastotyötä korkeakoulussa ja yrityksissä
Myös Jamk allekirjoitti Glasgow’n ilmastojulistuksen vuonna 2022. Ilmastojulistukseen sitoutuminen tukee myös Jamkin muita vastuullisuussitoumuksia, kuten Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kestävyys- ja vastuullisuusohjelmaa, jonka tarkoituksena on olla ”vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä” (Arene, 2020). Osana Glasgow’n ilmastojulistusta Jamkin liiketoimintayksikön matkailutiimi raportoi lukuvuosittain Jamkissa toteutuneista ja seuraavalle raportointikaudelle suunnitelluista ilmastotoimista. Viidestä ilmastojulistuksen polusta (päästöjen vähentäminen, päästöjen mittaaminen, uudistaminen, yhteistyö ja rahoitus) raportoinnin teemoiksi on valittu päästöjen mittaaminen, päästöjen vähentäminen sekä yhteistyö. Toimenpiteinä Jamk on esimerkiksi lisännyt kestävän kehityksen opetusta kaikkiin tutkintoihin, tuottanut vastuullisen matkailun kursseja sekä kiinnittänyt enemmän huomiota vastuullisuuden ja ilmastoystävällisyyden toteutumiseen tapahtumissa ja kokouksissa. Matkailutiimi on myös ollut mukana tuomassa kestävyysnäkökulmia alueen matkailupolitiikkaan ja auttamassa paikallisia yrityksiä saavuttamaan kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -merkin.
Suomesta löytyy myös useita yrityksiä, jotka kokevat ilmastotoimenpiteisiin sitoutumisen tärkeänä. Tätä artikkelia varten haastateltiin sähköpostitse kahta Glasgow’n ilmastojulistuksen allekirjoittanutta yritystä, GreenStar Hotelsia ja Magni Mundia, joiden edustajat kertoivat näkemyksiään ilmastojulistukseen sitoutumisesta. GreenStar Hotels, joka on Suomen ensimmäinen hiilineutraali hotelliketju, koki luonnolliseksi sitoutua ilmastojulistuksen tavoitteisiin ja samalla liittyä mukaan tukemaan Suomen tavoitteita olla hiilineutraali vuonna 2035. Kotimaisen, jo vuonna 2008 perustetun ja viidellä paikkakunnalla toimivan, GreenStar Hotelsin yrittäjä Kristian Ikonen kertoo, että kaikilla matkailutoimijoilla on vastuu ilmastotoimien lisäämisestä, joten hotelliketjussa halutaan olla mukana vähentämässä matkailun ilmastovaikutuksia ja varmistamassa, että matkailu on mahdollista myös tulevaisuudessa. GreenStar Hotels haluaa tarjota matkailijoille mahdollisimman vähähiilisen majoitusvaihtoehdon ja toimia mahdollisimman läpinäkyvästi, jakaa tietoa sekä toimia esimerkkinä muille. Lisäksi yritys haluaa levittää tietoa Suomesta kestävän matkailun kohdemaana. Glasgow’n ilmastojulistuksen nähdään tukevan näitä tavoitteita: Ikosen mukaan ”yhdessä sitoutumalla ja verkostoitumalla saamme äänemme kuuluviin ja pystymme vaikuttamaan matkailun ilmastovaikutuksiin tehokkaammin”. (Ikonen, 2024.)
Aktiivista ilmastotyötä tekee myös vastuulliseksi matkatoimistoksi perustettu Magni Mundi. Yrityksen toinen perustaja Karoliina Vitikainen kertoo, että yrityksen kotitoimistojen yhteinen laskennallinen hiilijalanjälki on vain 52 kg vuodessa, mistä on erittäin vaikea pienentää. Tämän vuoksi suurin osa Magni Mundin ilmastotyöstä liittyy ostettujen palveluiden hiilijalanjälkeen, ja yksi yrityksen tärkeimmistä ilmastoteoista onkin kannustaa muita toimijoita laskemaan ja pienentämään hiilijalanjälkeään. Vitikainen kertoo, että Magni Mundi auttaa hiilijalanjälkityössä kouluttamalla, tiedottamalla, keskustelemalla, kuuntelemalla ja tuomalla asioita esiin eri kanavissa. Glasgow’n ilmastojulistuksen allekirjoittamisen hyödyt konkretisoituvat yrityksessä erityisesti yhteisöllisyyden ja verkoston tuen osalta: ”Suomalaisten matkailutoimijoiden yhteisö, joka ilmastojulistuksen allekirjoittaneista yrityksistä on muodostunut, on tukenut meitä toiminnassamme ja antaa uusia näkökulmia ilmastotyöhön. Omien ongelmien kanssa ei tarvitse olla yksin, aina löytyy joku muu, joka painii saman asian kanssa ja se voidaan ratkaista yhdessä. Myös kansainvälinen [allekirjoittaneiden] yhteisö antaa näkyvyyttä pienelle yrityksellemme ja järjestää toisinaan yhteisiä tapaamisia, joissa pääsee kuulemaan kansainvälistä näkökulmaa ilmastotyöhön.” (Vitikainen, 2024.)
Verkoston jäsenet siis tukevat toisiaan hiilijalanjälkityössä ja jakavat tietoa yritystensä hiilijalanjälkilaskennasta ja ilmastoteoista. Tietoisuus muiden yritysten tilanteesta helpottaa sopivien yhteistyökumppaneiden löytämistä, mikä auttaa myös Magni Mundia pienentämään oman toimintansa hiilijalanjälkeä (Vitikainen, 2024).
Yhteistyöllä matkailuala voi vähentää negatiivisia ilmastovaikutuksiaan ja vahvistaa alan toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa. Omien ilmastotoimiensa lisäksi Jamk kannustaakin myös muita matkailun parissa toimivia yrityksiä ja organisaatioita mukaan sitoutumaan Glasgow’n ilmastojulistukseen ja tekemään matkailutoimialasta ilmastoystävällisempää.
Lue lisää aiheesta
Lisätietoja Glasgow’n ilmastojulistuksesta ja sitoumuksen allekirjoittamisesta (englanniksi)
Suomalaiset Glasgow’n ilmastojulistuksen allekirjoittaneet toimijat