Yrittäjyydessä ja elämässä asiat menevät harvoin täysin suunnitellusti. Matkaan mahtuu niin vastoinkäymisiä kuin odottamattomia tilanteita. Yritykset voivat kuitenkin jopa hyötyä muutoksista ja kriisitilanteista (Newman jne. 2022, 120) olemalla muutoskyvykkäitä ja esimerkiksi sopeuttamalla ja muuttamalla liiketoimintamallejaan (Kuckertz and Brandle, 2021, 303). Muutoskyvykkäät yrittäjät pärjäävät. Koronapandemian jäljiltä huomattiin, että pk-yrittäjien valmius ennakoida ja reagoida äkillisiin muutostilanteisiin ei ole riittävällä tasolla (Thorgren & Williams 2020, 1,9). Toleranssi-projektissa tarkastelimme ja kehitimme erilaisia keinoja keskisuomalaisten pk-yrittäjien muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi. Yksi näistä keinoista oli yksilösparraus. Sparrauksien yhteenvetona syntyi tässä artikkelissa esitelty Yrittäjän muutoskyvykkyyden rakennuspalikat (kuva 2).
Resilienssiä voi kehittää
Resilienssin eli muutoskyvykkyyden saattaa helposti yhdistää elämää suurempiin selviytymistarinoihin tai mieltää erityiseksi supervoimaksi, mutta se voi näyttäytyä myös arjen voimavarana, sinnikkyytenä ja pitkäjänteisyytenä. Resilienssi ei ole synnynnäinen tai pysyvä ominaisuus vaan kehitettävä taito jokaiselle (Luthans, Vogelgesang & Lester, 2006, 25), joka on tärkeä jokaiselle, mutta erityisesti yrittäjälle. Olemme huomanneet, että pohjimmiltaan muutoskyvykkyydessä on kysymys yksinkertaisista asioista ja pitkäjänteisestä arjen tekemisestä. Muutoskyvykkyys on asenne ja rohkeutta löytää muutoksessa uusia mahdollisuuksia. Se on kykyä säilyttää omat päämäärät ja tavoitteet kirkkaana, ja tarmoa edetä päämäärätietoisesti niitä kohti vastoinkäymisistä huolimatta. Resilienssi on lisäksi kykyä ennakoida tulevaa, vahvistaa omia voimavaroja ja osaamista sekä uskallusta pyytää apua silloin, kun sitä tarvitsee. Muutoskyvyn vahvistaminen ei myöskään ole erillinen kehitysohjelma vaan osa yrityksen toimintaa ja yrittäjän elämää. Muutoskyvykkyyttä voi kehittää omia resilienssitekijöitä, kuten hyvinvointia, osaamista ja verkostoja vahvistamalla (Lee & Wang, 2017, 524). Tutkimuksen mukaan resilienssi vahvistuu myös kokemuksen myötä sekä vaikeuksista selviytymällä ja niistä oppimalla (Conz & Magnani, 2020, 401).
Parhaimmillaan resilienssi auttaa yrittäjää pääsemään läpi vaikeista jaksoista ja kääntämään ne voitoksi.
Yrittäjien henkilökohtaista muutoskyvykkyyttä tuettiin Toleranssi-projektissa valmennusten ja yksilösparrauksien avulla. Näissä huomattiin, että erityisesti yksinyrittäjällä ulkopuolinen sparrauskaveri on tärkeä kehityksen edistäjä. Sparraaja, vierellä kulkija, pysäyttää miettimään ja antaa näkökulmaa. Muuten kiireisessä arjessa ei välttämättä tule pysähdyttyä. Asioiden puhuminen ääneen toiselle jäsentää ajatuksia myös itselle. Sparraajan kanssa jäsentäminen on helpompaa. ja yhdessä voidaan myös miettiä missä ollaan, mitä tavoitteita halutaan asettaa ja mitä omassa ajattelussa ja toiminnassa pitäisi vielä kehittää. Valmennuksien (pilottien) myötä osa yrittäjistä ymmärsi vertaistuen tai sparraajan merkityksen (Holttinen & Liminka, 2023a, 11). On kuitenkin aina yrittäjän itsensä käsissä, haluaako hän lähteä muutosmatkalle.
Miksi muutoskyvykkyyden kehittäminen on yrittäjälle tärkeää?
Tutkimuksessa on todettu, että tunneresilienssi on verkostojen ohella yrittäjän tärkein taito (Fernandes & Franco, 2022, 770). Näin ollen myös sen kehittäminen on tärkeää. Parhaimmillaan resilienssi auttaa yrittäjää pääsemään läpi vaikeista jaksoista ja kääntämään ne voitoksi. Vahva resilienssi pitää joustavana muutoksessa ja auttaa yrittäjää ja yritystä ennakoimaan tulevaa ja uudistumaan sekä kehittämään toimintaa ja tuotteita niin, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Lee & Wang (2017) tarkastelivat kirjallisuuskatsauksessaan yrittäjän resilienssiin vaikuttavia tekijöitä ja löysivät 52 empiiriseen tutkimukseen perustuen kolme pääluokkaa: henkilökohtaiset ominaisuudet, ihmissuhteet ja verkostot, olosuhdetekijät. Tekijät vaikuttavat joko resilienssiä vahvistavasti tai heikentävästi. Alla olevassa kuvassa on esitetty resilienssitekijöiden pääluokat ja alaluokat. Tämä malli toimi viitekehyksenä hankkeessa toteutetuille yksilösparrauksille ja yrittäjien hyvinvointiryhmille.
Hankkeessa lähes kolmenkymmenen yrittäjän kanssa toteutetun yksilösparrauksen ja tutkimustyön kautta syntyi malli yrittäjien muutoskyvyn rakennuspalikoista. Mallissa on samankaltaisuuksia Lee & Wang (2017) kirjallisuuskatsauksessa löytämien resilienssitekijöiden kanssa.
Visio ja selkeys auttavat yrittäjää tarkentamaan näkemystään omasta ja yrityksen tekemisestä ja tulevaisuudesta sekä kirkastamaan mitä varten yritykseni on olemassa, ja onko itselleni selkeää mihin keskityn ja mitä teen? Sparrauksissa tämä näkyi muun muassa siinä, että keskityimme yrittäjien ja yrityksen tavoitteiden kirkastamiseen ja pysähtymiseen sen äärelle, mihin kannattaa keskittyä ja mitä tehdä itse ja mitä ei.
Ennakointi auttaa yrittäjää miettimään tulevia muutoksia ja niiden vaikutuksia yritykseen ja sen asiakkaisiin. Sparrauksissa mietimme esimerkiksi uusia tapoja saada asiakkaita, tai ennakoitiin, miten oma toimiala tai asiakkaiden tarpeet tulevat muuttumaan. Asioiden ääreen pysähtyminen, ideoiden ja ajatusten jakaminen ja konkreettisten mahdollisuuksien miettiminen vaikutti myös siihen, että muutokset toteutuivat myös käytännössä. Ennakoinnin merkitystä on tarkasteltu myös Toleranssi-projektissa toteutetussa Yrittäjän työkirja muutosmatkalle (Holttinen & Liminka 2023b).
Verkostot ja vertaistuki ovat yrittäjälle erittäin tärkeitä. Sparrauksissa tätä osa-aluetta vahvistettiin muun muassa kartoittamalla ja miettimällä avainverkostoja, yhteistyötahoja ja sidosryhmiä. Ryhmävalmennusten ja muiden tapahtumien kautta kutsuimme ihmisiä saman pöydän ääreen. Kun luottamus rakentuu, myös yhteistyö voi kehittyä. Tutkimuksessa on esimerkiksi huomattu, että perheyritykset ovat keskimääräistä muutoskyvykkäämpiä (Amann & Jassaud, 2012, 203). Tähän vaikuttaa osin vahva yhteisöllisyys ja ihmissuhteet.
Resilienssin perustekijät ovat samankaltaiset, vaikka yksilöt ja yritykset ovat erilaisia ja toimivat vaihtelevissa tilanteissa.
Muutoskyvykkyyden tärkeä edellytys on yrittäjän fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Näiden vahvistaminen olikin Toleranssin toimenpiteissä voimakkaasti läsnä. Hyvinvointia edistettiin ryhmävalmennusten kautta ja työtä jatkettiin joidenkin yrittäjien kanssa myös yksilösparrauksissa. Henkisiä voimavaroja tarvittiin erityisesti syksyn 2022 aikana, kun energian hinta oli pilvissä. Yhteisöllisyys ja valmennuksissa koettu vertaistuki sekä ”positiivinen meininki” toivat vähintään hetken helpotuksen paineiden keskellä.
Yrittäjän osaaminen ja toimintaan tarvittavat resurssit ovat muutoskyvykkyyden kannalta elintärkeitä tekijöitä. Esimerkiksi kilpailussa mukana pysyminen vaatii osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tarvittavia resursseja. Sparrauksissa kehitettiin muun muassa some-osaamista, myynnin eri osa-alueita ja rahoituksen hakemista.
Mallin konkreettisimmat osa-alueet, kuten osaamiset, hyvinvointi ja verkostot, korostuivat sparrausteemoina oletettavasti siksi, että niihin on helppo tarttua ja niistä on mahdollista saada nopeammin konkreettisia tuloksia. Sparrausten edetessä myös muiden osa-alueiden käsittely muuttui helpommaksi ja niihin syvennyttiin enemmän.
Palautteita sparrauksista
Kokemus oli valmentajan ja sparraajan näkökulmasta antoisa. Mahdollisuus keskustella erilaisten yrittäjien kanssa ja löytää yhdessä uusia näkökulmia oli palkitseva. Yrittäjät totesivat, että sparraus herätteli miettimään mitä itse haluaa ja ulkopuolinen pystyi auttamaan ajatusten ohjaamisessa oikeaan suuntaan. Keskustelut innostivat ja kannustivat yrittäjiä kehittämään omaa toimintaansa. Sparraaja pystyi myös toimimaan peilinä ajatuksille, ja yrittäjien mietteet jäsentyivät keskusteluissa ja niiden jälkeen. Eräs yrittäjä totesi, että sparrauksen hyöty oli merkittävä ja ulkopuolinen ohjaus tärkeä osa kehitysprosessia.
Rakennuspalikoiden hyödyntäminen
Yrittäjien tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia. Muutoskyvykkyyden kehittämisen perusperiaatteet ovat kuitenkin samankaltaisia. Resilienssi kehittyy ja ilmenee prosesseissa, ja erityisen haastavissa tilanteissa, kuten vastoinkäymisissä (Kuckertz & Brändle, 2022, 304). Yrittäjän muutoskyvykkyyden vahvistaminen on pitkä ja monisäikeinen prosessi eikä tuloksia saada aikaan hetkessä. Muutosmatkan työkaluina voivat olla esimerkiksi keskustelut valmentajan tai toisen yrittäjän kanssa. Tämän voi toteuttaa niin, että sparraaja on tukena useiden kuukausien ajan, jolloin yrittäjän saama pitkäjänteinen tuki mahdollistaa pysyvän muutoksen aikaansaamisen. Tuloksena saadaan uusia toimintatapoja, näkökulmia ja muutoksia liiketoiminnassa ja yrittäjien hyvinvoinnissa. Pienin askelin oma muutoskyky kasvaa ja vahvistuu.
Käytännön sparraustyön kautta syntyneessä mallissa (Halonen, 2023) päädyttiin samankaltaisiin havaintoihin Lee & Wang (2017) resilienssitekijäluokituksen kanssa. Molemmissa malleissa osaamisen, asenteen, verkostojen ja ihmissuhteiden sekä kontekstin ja olosuhteiden merkitys resilienssille on keskeinen. Toisaalta Lee & Wang (2017) jäsennys ei tuonut esiin fyysisen hyvinvoinnin merkitystä, mikä taas Halosen (2023) mallissa oli keskeisessä osassa. Tämäkin vahvistaa ymmärrystä siitä, että resilienssin perustekijät ovat samankaltaiset, vaikka yksilöt ja yritykset ovat erilaisia ja toimivat vaihtelevissa tilanteissa. Halosen (2023) mallia onkin mahdollista hyödyntää muutoskyvykkyyden vahvistamisen viitekehyksenä kontekstista riippumatta.
Yrittäjän muutoskyvykkyyden rakennuspalikat -viitekehyksen hyödyntäminen ja kehittäminen jatkuu Laukaan Yritystankkaamossa. Mallia voi jo hyödyntää kaikki muutoskyvykkyyden kehittämisen parissa työskentelevät. Lisäksi Toleranssi-projektin muut julkaisut: VENYY, VANUU – VAAN EI RATKEA: Yrittäjien ja yritysten muutoskyvykkyyden kehittäminen pilotti-kehittämisvälineen avulla (Holttinen & Liminka 2023a) ja Yrittäjän työkirja muutosmatkalle (Holttinen & Liminka 2023b) ovat myös vapaasti saatavilla ja käytettävissä pk-yritysten kehitystyöhön.
Toleranssi
Toleranssi – muutoskyvykkyyttä vahvistamassa (2021-2023) –hanketta rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. REACT-EU-hankkeet rahoitettiin osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.