Ultra Bran kappaleessa Savanni nukahtaa väsyneet leijonat nukahtavat iltapäivän kuumuudessa apinaleipäpuun katveeseen. Vaikka kappale kertoo parisuhteen kiemuroista, niin monen mielenmaisemaan Afrikasta liittyy majesteettinen, suuri ja paksurunkoinen apinanleipäpuu. Apinanleipäpuu tunnetaan paremmin kansainvälisellä nimellä baobab ja sen laji Adansonia digitata L. kuuluu Afrikan luonnonvaraisesti kasvavaan alkuperäislajistoon. Baobab-puita ja sen eri lajeja esiintyy luonnostaan Madagaskarilla ja Australiassa, mutta puita on levitetty ihmisen toimesta muuallekin maailmaan, etenkin Aasiaan. Vanhimmat baobab puut ovat noin 2000 vuotta vanhoja ja rungon halkaisija voi kasvaa lähes 10 metriin.
Baobab ei ole pelkästään puu, joka suojaa auringonpaahteelta tai antaa turvallisen oksan linnuille. Puu on hyvin monikäyttöinen. Puun tuottama hedelmä on hyvin ravinnerikas, jonka C-vitamiinipitoisuus on lähes 10-kertainen appelsiiniin nähden. Hedelmä sisältää lisäksi B-vitamiinia, antioksidantteja ja mineraaleja mm. kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Hedelmän lisäksi lehtiä ja juurta voidaan hyödyntää ruoka-aineena, lääketeollisuudessa, kuituina, rehuna, käsityömateriaalina sekä esteettisiin ja hengellisiin tarkoituksiin, mitä viimeksi mainitut sitten tarkoittanevatkin. Juuret, kuori ja lehdet sisältävät aineita, joissa on mikrobeja ja viruksia tuhoavina ominaisuuksia.
Luonnossa kasvava baobab on hitaasti uusiutuva ja leviävä. Hedelmän tuottamiseen menee vähintään kymmenen vuotta ellei useampikin. Lisäksi luonnossa kasvavaa baobab puustoa on uhannut puiden liikakäyttö, pensaspalot ja metsän raivaus laidunmaaksi.
Ei ihme, että baobab mielletään alihyödynnetyksi lajiksi ja on alettu etsiä keinoja hyödyntää tämä erinomainen puu viljelykäytössä. Baobabin merkitystä on verrattu jopa kaakaopuuhun lisäämään vaurautta ja ruokahuoltoa Saharan eteläpuoleisissa maissa.
Agrometsätalouden pilotointia Ghanassa Voltan alueella
Agrometsätaloudella tarkoitetaan puuvartisten kasvien, puiden tai pensaiden, tietoista lisäämistä peltoekosysteemiin. Agrometsätaloudella on useita hyötyjä. Sillä voidaan hillitä ilmastonmuutosta lisäämällä hiilinieluja. Parhaimmillaan kerroksellinen ja monikasvillinen agrometsätalous lisää biodiversiteettiä. Ghanan ja yleisesti Afrikan maaperässä hiilen määrä on vähäinen. Puut ja pensaat lisäävät maaperään orgaanista ainesta, joka edelleen lisää maaperän hiilen määrää ja mikrobistoa. Agrometsätalous, kuten puiden istutus yleisestikin vähentää metsäkatoa ja aavikoitumista.
Agrometsätaloutta pilotoidaan yhtenä toimintona Suomen ulkoministeriön rahoittamassa ODF2030 kestävän sanitaation kehityshankkeessa Voltan alueella Ghanassa. Tarkoituksena on jalostaa baobab viljelykäyttöön sopivaksi sekä tutustuttaa valittujen kyläyhteisöjen viljelijät harjoittamaan agrometsätaloutta. Toimien suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaa paikallinen hankepartneri Hon teknillisen yliopiston maataloustieteiden ja teknologian osasto.
Pilotoinnin ensimmäinen vaihe oli löytää halukkaat maanviljelijät ja maatilat. Hankkeessa järjestettiin työpaja, jossa maanviljelijät saivat tietoa agrometsätaloudesta ja sen hyödyistä sekä baobabin ja peltoviljelykasvien esim. maissin, lehmän pavun (cowpea) ja soijapavun rinnakkaisviljelystä. Viljelijät voivat löytää uusia tulonlähteitä baobab puusta saatavien tuotteiden löytäessään itsensä markkinoille. Lopulta halukkaita viljelijöitä löytyi Hon ja Adaklun alueelta 7 maatilalta.
Baobabin siemenet kerättiin Adaklun alueella villeinä kasvavista baobabin hedelmistä. Hedelmälihasta puhdistetut siemenet herätettiin lepotilasta kuusi tuntia kestävällä rikkihappokäsittelyllä. Toimenpide pehmentää siemenen kuoren, nopeuttaa ja parantaa siemenien itävyyttä. Siemenet huuhdeltiin vedellä ja idätettiin kostutettujen paperipyyhkeiden välissä. Ilman rikkihappokäsittelyä siementen itävyys on korkeintaan 20 pronsenttia, mutta käsittely parantaa itävyyttä huimasti noin 90 prosenttiin 10 päivää kestäneen idätyksen aikana.
Siemenet kylvettiin maa-ainesta ja käymäläkompostilannoitetta sisältäviin kasvatuspusseihin, yksi siemen pussia kohti. Taimikasvatuksen aikana tehtiin normaalit toimenpiteet kastelu, rikkaruohojen kitkentä ja tarvittaessa kasvinsuojeluaineen ruiskutus. Kolmen kuukauden kuluttua taimet olivat kasvaneet varttamiskokoon. Pistokkaat otettiin runsassatoisista maultaan hyviä hedelmiä tuottavista villeistä baobab puista Adaklun alueelta. Paikalliset maanviljelijät tekivät valinnat. Pistokkaiden kiinnitys taimeen tapahtui normaalia varttamistekniikkaa käyttäen.
Taimet olivat istutusikäisiä kahden kuukauden kuluttua varttamisesta. Taimet istutettiin 10 metrin välein yhteensä 40 tainta peltoeekkerille eli 0,4 hehtaarin kokoiselle alueelle. Pilotoinnissa on yhteensä 280 baobabia.
Lannoitteet kuivakäymälöistä
Kestävän sanitaation hankkeissa, joita on vuosien varrella ollut useita Hon kunnassa ja vuoden 2023 alusta Hon ympäristökunnissa Voltan alueella, on edistetty ihmisperäisten lannoitteiden, virtsan ja ulosteen turvallista hyötykäyttöä. Virtsa ja ulosteet kerätään virtsan erottelevista kompostoivista kuivakäymälöistä, joita on rakennettu kouluihin ja kotitalouksiin. Hankkeessa korostetaan virtsan ja ulostelannoitteiden turvallisuutta, joka virtsan osalta saadaan vanhentamalla erilliskerätty virtsa vähintään yhden kuukauden ajan suljetussa säiliössä ja ulosteiden osalta vähintään vuoden mittaisella kompostoinnilla, jolloin patogeeniset mikrobit kuolevat. Mineraalilannoitteiden hintojen noustessa ja louhittavan fosforin vähentyessä, suurella osalla viljelijöistä ei ole varaa mineraalilannoitteisiin. Ihmisperäiset ja eläinperäiset lannoitteet ovat tällöin kestävä vaihtoehto mineraalilannoitteille. Hon teknillinen yliopisto on tehnyt vuosien mittaan peltoviljelytestauksia virtsalla ja käymäläkompostilla, joiden tulokset ovat olleet lupaavia.
Tulevaisuuden näkymät
Baobab-taimien istutuksesta on kulunut 5 kuukautta ja ne ovat kasvaneet 1,2–1,5 metriin. Odotettavissa on, että varttamistekniikalla jalostetut baobabit kukkivat 2 vuoden kuluttua istuttamisesta ja tuottavat hedelmiä seuraavana vuonna. Tämä jää vielä nähtäväksi, mutta aikaisemmat pienimuotoiset kokeilut antavat siihen viitteitä. Tänä vuonna baobabien kanssa viljeltävä peltokasvi on ollut maissi, joka on tyypillinen viljelykasvi Ghanassa. Tarkoituksena on laajentaa muihinkin viljelykasveihin kuten esim. papuihin ja löytää muitakin agrometsätaloudesta hyötyviä viljelykasveja.
Agrometsätalouden tulevaisuuden näkymät Ghanassa ovat suotuisat. Maanviljelijöiden tiedon lisääminen ja siirtäminen käytäntöön ottaa aina aikansa, mutta Hon teknillisen yliopiston maataloustieteiden ja teknologian osaston asiantuntijat tekevät pitkäjänteistä ja hedelmällistä työtä ruokaturvan parantamiseksi Voltan alueella Ghanassa.
ODF2030-Sustainable sanitation for Volta Region, Ghana
Jamk on tehnyt vuodesta 2019 hankeyhteystyötä ulkoministeriön rahoituksella Hon teknillisen yliopiston ja Hon kunnan kanssa kestävän sanitaation projekteissa Ghanassa. Kumppaneiden toiveesta on alettu pilotoimaan agrometsätaloutta. Jamk Biotalousinstituutti on hankkeessa kestävän maatalouden, ravinnekiertojen ja vesiensuojelun asiantuntijana.
