Kuntoutusinstituutti on viime vuosina edistänyt digitaalisen kuntoutuksen asemaa merkittävästi niin kansallisesti kun kansainvälisesti. Pitkäjänteinen työ on saanut arvoistansa huomiota, sillä Kuntoutusinstituutti on hakeutumassa maailman ensimmäiseksi WHO:n digitaalisen kuntoutuksen yhteistyökeskukseksi. Yksi Kuntoutusinstituutin lippulaivoista kuntoutuksen digitaalisten palveluiden edistämistyössä on Business Finlandin rahoittama AIRe Platform -hanke.
AIRe Platformin kaltaiselle digitaaliselle, ihmisläheiselle palvelulle on suuri tarve maailmanlaajuisesti. Kuntoutustarpeen kasvaessa tekoälyä voidaan hyödyntää kasvavan kohderyhmän toimintakyvyn edistämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Seuraavat luvut auttavat ehkä ymmärtämään paremmin miksi: Suomessa fysioterapeuttien määrä suhteutettuna asukaslukuun on 17,6 fysioterapeuttia 10 000 asukasta kohti. Kaakkois-Aasian Vietnamissa sekä Afrikan maanosan Ruandassa samat väkilukuun suhteutetut lukemat ovat noin 0,3 fysioterapeuttia 10 000 asukasta kohti. On selvää, että maailmanlaajuisesti vaille kuntoutusta jää moni sitä tarvitseva, eikä tätä ongelmaa ratkaista pelkästään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut maailmassa olevan arviolta 2,4 miljardia ihmistä, jotka hyötyisivät kuntoutuksesta osallistuakseen koulutukseen, työhön, vapaa-ajan toimintoihin tai muuhun itselle merkitykselliseen toimintaan. Lisäksi kuntoutusta tarvitsevien määrän ennustetaan kasvavan entisestään väestön ikääntymisen sekä erilaisten sairauksien ja vammojen vuoksi.
Digitaalisesta ensisijaisuudesta helpotusta kasvaviin kuntoutustarpeisiin
Digitaalista ensisijaisuutta tulisi tarkastella mahdollisena ratkaisuna jatkuvasti kasvavaan globaaliin kuntoutusvelkaan. Digitaalinen ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuntoutuksen toimintaympäristössä hyödynnetään digitaalisia välineitä, sovelluksia tai teknologioita osana kuntoutusprosessia, joko ensisijaisesti tai pääasiallisesti. Digitaalista ensisijaisuutta hyödyntäen kuntoutus voidaan saada paremmin osaksi ihmisten arkea. Varsinkin harvaan asutuilla seuduilla ja pienemmän tulotason maissa ihmiset jäävät vaille kuntoutusta erilaisten esteiden vuoksi. Kuntoutuspalvelut voivat olla liian kalliita, tai kuntoutuspalveluita ei lähialueilla ole tarjolla. Lisäksi tiedon puute voi olla este kuntoutuspalveluiden käytölle. Ihmiset saattavat olla tietämättömiä siitä, millaisia kuntoutuspalveluita on saatavilla, missä niitä tarjotaan tai miten niiden pariin voi hakeutua.
AIRe Platform pyrkii omalta osaltaan poistamaan näitä esteitä. Niin digitaalisen ensisijaisuuden kuin AIRe Platforminkin tavoitteena on tehdä kuntoutuksesta eri tavoin saavutettavampaa sekä tarjota yksilöllisempiä palveluita kuntoutujille. Digitaalisen kuntoutusratkaisun, kuten AIRe Platformin, mahdollisimman monipuolinen skaalautuvuus mahdollistaa sen soveltamisen erilaisiin kuntoutustarpeisiin, eri kulttuureihin ja ympäristöihin. Kuntoutuksen digitaalinen toiminta-alusta yhdistettynä digitaalisen ensisijaisuuden toimintamalliin hyödyttäisikin erityisesti niitä maita, joissa osa väestöstä jää perinteisten kuntoutuspalvelujen tavoittamattomiin.
Uudenlaisen alustaratkaisun ensiaskeleita
AIRe Platform -hankkeessa pyrimme omalta osaltamme täyttämään digitaaliselle kuntoutukselle asetettuja odotuksia kehittäen uudenlaista digitaalista vaihtoehtoa ja toimintamallia perinteisten kuntoutuspalveluiden tueksi. AIRe-alusta on hankittu hankintalain mukaisella, kilpailutetulla hankintamenettelyllä, ja alustan kehitystyössä hyödynnetään uudenlaista innovaatiokumppanuutta. Alustasta suunnitellaan ekologista, muuttuviin tarpeisiin skaalautuvaa ja aikaa kestävää, alati kehittyvää teknologista ratkaisua, ja sitä on tulevaisuudessa tarkoitus jatkokehittää eri kohderyhmien yksilöityihin tarpeisiin.
AIRe Platformin ja GoodLife Technologyn yhteistyössä kehittämän digitaalisen kuntoutuksen alustan taustajärjestelmä perustuu avoimiin rajapintoihin (API), joka mahdollistaa tiedonsiirron eri järjestelmien välillä. Olemme kyenneet väistämään kehitystyön suurimmat sudenkuopat huolellisella vaatimusmäärittelyllä, johdonmukaisella aikatauluttamisella, ihmiskeskeisellä suunnittelutyöllä sekä varaamalla itse hankintavaiheeseen riittävästi aikaa. Kehitystyö on edennyt suunnitelmien mukaan, ja ensimmäinen prototyyppi tästä digitaalisen kuntoutuksen uudenlaisesta alustaratkaisusta jalkautui keväällä 2024 testauskäyttöön varsinaisella käyttäjäryhmällä, niin Suomessa kuin maailmalla. Alustalle kirjautuminen mahdollistaa tietojen tallentumisen sekä kuntoutujan oman palveluntarpeen yksilöllisen arvioinnin vaiheittain.
Yksi AIRe Platform alustan toivotuimmista ominaisuuksista liittyy yksilöllisen kuntoutustarpeen määrittelyyn. Tekoälyn hyödyntäminen säästäisi sekä terveydenhuollon resursseja että kuntoutujan aikaa, mikäli alusta osaisi ymmärtää ihmisen yksilöllisiä, alati muuttuvia tarpeita. Tässä kohtaa olemme tarkastelleet, olisiko tekoälyn avulla mahdollista hyödyntää ICF-luokitusta (International Classification of Functioning, Disability and Health) tai CBR-matriisia (Community Based Rehabilitation) kokonaisvaltaisen kuntoutustarpeen määrittelyssä ja arvioinnissa. Nämä lähestymistavat eroavat toisistaan hieman, sillä ICF-luokitus toimii viitekehyksenä, joka huomioi laajasti yksilön toimintakyvyn ja ympäristön vaikutukset, kun taas CBR-matriisi keskittyy yksilön ja yhteisön vuorovaikutukseen ja osallistumiseen. AIRe Platformin tueksi olemme kehitystyön tässä vaiheessa valikoineet hierarkkisen ICF-luokituksen (kuvio 1), jotta toiminta-alusta kykenisi tulevaisuudessa yhdistelemään yksilön tuottamaa toimintakykytietoa ja muodostamaan kokonaiskuvaa palveluntarpeesta, sekä ohjaamaan käyttäjää oikean palvelun äärelle.
Kuvio 1. ICF-luokituksen rakenne. (Kuvio: Pekka Mannermaa.)
Korjaavista toimenpiteistä kohti ennaltaehkäiseviä digitaalisia palveluita
Tulevaisuudessa digitaalisten palveluiden kehitystyön tulisi kuntoutuksen toimintaympäristössä painottua aiempaa enemmän sellaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ylläpitävät työ- ja toimintakykyä. Tämä muutos edellyttää siirtymistä perinteisistä korjaavista toimenpiteistä kohti ennaltaehkäiseviä strategioita, jotka tunnistavat riskitekijöitä, edistävät terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäisevät vammoja ja sairauksia. Uusien palveluiden tulee palvella erityisesti yksilöitä ja heidän tarpeitaan, ei pelkästään toimintaansa tehostavia organisaatioita.
Tekoälykehityksen laukatessa vauhdilla teenpäin, haluamme painottaa ihmiskeskeisen lähestymistavan tärkeyttä. AIRe Platformin kehitystyö on vielä kesken, mutta alustan toiminnassa on nähtävissä jo nyt tämän kaltaista potentiaalia. Lähestymistavan muutoksella olisi ennaltaehkäisyn näkökulmasta myös suuri kansantaloudellinen merkitys, kun kuntoutuksen painopiste siirtyisi oireiden hallinnasta kohti yksilön terveyden edistämistä ja optimaalisen toimintakyvyn säilyttämistä. Kuntoutusvelallekin koittaa aikanaan maksun aika, eikä sen eräpäivää voi siirtää loputtomiin.
AIRe-Platform
AIRe-Platform -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan digitaalisen kuntoutuksen älykäs alustaratkaisu. Innovatiivisen julkisen hankinnan projektin tavoitteena on edistää tulevaisuuden digitaalisia kuntoutuspalveluita niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Yhdessä innovaatiokumppanin kanssa kehitettävä, tekoälyä hyödyntävä alustaratkaisu tulee sisältämään vuorovaikutuksellisia sekä ihmiskeskeisesti suunniteltuja ominaisuuksia, jotka tukevat kuntoutujaa kuntoutusprosessin eri vaiheissa.
