Ammattikorkeakouluilla on kaksi päätehtävää – tutkintokoulutuksen tuottaminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Lakisääteiseen tehtävään kuuluu siis harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää, alueen elinkeinorakennetta uudistavaa, soveltavaa TKI-toimintaa. (Arene, n.d.)
Ammattikorkeakoulujen TKI-projekteissa pyritään usein tavalla tai toisella yhteistyöhön yritysten kanssa. Parhaimmillaan hyvin toimivalla yhteistyöllä kasvatetaan alueellista elinvoimaa, rakennetaan ponnahduslautoja kansainvälisille markkinoille ja luodaan tilaa uusille innovaatioille – osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta puhumattakaan.
Hyvin onnistuvissa yhteisissä TKI-projekteissa yrityksiä voidaan auttaa kehittämään prosessejaan, palveluitaan ja tuotteitaan. Ammattikorkeakoulu voi olla yritykselle matalan kynnyksen ovi uusimman tutkimustiedon äärelle, ja silta tuoreimpien teknologioiden testaukseen. Kaikki tämä voi tapahtua julkisen TKI-rahoituksen tukemana ja olla yritystoiminnan kehittymiselle avuksi – erityisesti taloudellisesti haastavimpina aikoina.
Ammattikoulujen rehtorineuvoston Arenen ja kauppakamareiden alkuvuodesta 2024 teettämän kyselyn (N=1569) mukaan yritykset pitävätkin ammattikorkeakouluja kiinnostavimpina TKI-yhteistyökumppaneina. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset olivat yhteistyöstä kiinnostuneita. Julkiseen TKI-rahoitukseen panostamalla on mahdollista vaikuttaa yritysten kasvuun ja lisätä yritysten TKI-toimintaa. (Arene, 2024.)
Alkuinnostuksesta ja paperilta kohti konkreettista yhteistyötä
KuDiHub-hankkeessa, jossa olemme vähän yli vuoden ajan kehittäneet kuntoutuksen digitaalista yhteistoiminta-alustaa, on niin ikään tavoiteltu yhteistyötä yrittäjien kanssa.
Tavoitteenamme on ollut kehittää tulevaisuudenkuntoutus.fi-sivustosta alusta, joka edistäisi kuntoutusalalla tehtävää yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Projektin aikana olemme selvittäneet, minkälaisia tarpeita ja toiveita yrityksillä on yhteistoiminnan kasvattamiseksi juuri digitaalisilla alustoilla. Nämä alustat tukevat ekosysteemimäisesti muun muassa eri osapuolten verkostoitumista ja tiedon jakamista (Heiskanen & Thuren, 2024).
Projektin alkaessa yhdeksi hankkeen menestystä mittaavaksi indikaattoriksi asetettiin, että mukaan saadaan vähintään kymmenen yritystä. Tässä onnistuttiin, sillä lopulta yhteistyösopimukset allekirjoitettiin yhdentoista eri puolilla maata toimivan yrityksen ja Jamkin välillä. Lähtöasetelma yhteistoiminnalle oli siis hyvä.
KuDiHub-hankkeessa yritykset haluttiin osallistaa mukaan projektiin kehittäjäkumppaneina. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hankesuunnitelmaan on kirjattu yhteistilaisuuksia ja erilaisia työpajoja. Yritysten kanssa toteutuneissa kohtaamisissa parhaiden käytäntöjen yhdessä haarukointi on auttanut projektitiimiä kehittämään alustalle ominaisuuksia ja toimintamalleja, jotka voisivat oikeasti vastata yrittäjien tarpeisiin: esimerkiksi auttaa tiedon jakamisessa ja verkostoitumisessa.
Yksi kehitystyöhön mukaan lähteneistä yrityksistä on virtuaalikuntoutusta kehittävä Medeka Oy, jonka toimitusjohtaja Kalle Punto on hyvin innostunut yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. Puntolla on kokemusta TKI-yhteistyöstä useammasta hankkeesta eri osapuolten kanssa. Punton mielestä hyvin koordinoitu hanke mahdollistaa pienellekin yritykselle kehittymisen.
“Tutkimuksen liittäminen yritykseni tarjoamaan palveluun ei olisi ollut mahdollista ilman hankeyhteistyötä. Esimerkiksi käyttäjätestausten toteuttaminen opiskelijavetoisesti, opettajien ohjauksessa, on ollut ensiarvoisen tärkeää. Pienelle yritykselle tämän kaltainen kehittäminen olisi ollut ilman ammattikorkeakoulun tarjoamaa TKI-yhteistyötä lähes mahdotonta.” Kalle Punto, Medeka Oy.
Toinen esimerkki KuDiHub-hankkeeseen osallistuneista yrityksistä on MuistiSeniori-hyvinvointisovellusta kehittävä MoMoMe Heat Oy, jonka toimitusjohtaja on Nina Sevander. Myös hänellä on hyviä kokemuksia ammattikorkeakoulujen kanssa tehdystä yhteistyöstä, esimerkiksi kirjallisuuskatsauksien ja testaustoiminnan muodossa. Yritys ylläpitää ja parantaa ikäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia digitaalisen teknologian avulla.
”Oppilaitosyhteistyö on ollut arvokasta ja toimivaa. Erilaisissa ammattikorkeakoulujen tapahtumissa yrittäjät ovat saaneet ajankohtaista tietoa, ja niissä on voinut verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö on erittäin tärkeää – tieteellinen pohja ja näyttö tuovat uudelle idealle vahvistusta ja niin sanotusti lihaa luiden ympärille.” Nina Sevander, MoMoMe Heat Oy.
Yritysten sekä korkeakoulujen asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kohtaaminen on tärkeää, ja voi mahdollistaa muun muassa palveluiden ja tuotteiden joustavan kehitystyön. Tätä törmäyttämistä voi tapahtua digitaalisilla alustoilla, mutta myös erilaisten messutapaamisten merkeissä. Kohtaamisille onkin hyvä löytyä yritykselle itselleen sopiva vaihtoehto.
Yritysyhteistyö on jatkuvaa tasapainottelua toimenpiteiden ja ajankäytön välillä
Yrittäjähaastatteluissa Kalle Punton ja Nina Sevanderin kanssa esille nousseet seikat ovat oivia esimerkkejä siitä, millaista kehittämisyhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yrittäjien välillä on parhaimmillaan – monipuolista, sujuvaa ja kaikille osapuolille aitoa lisäarvoa tuottavaa. Verkostoitumista edistävät tapahtumat, työpajat ja yrityksille räätälöidyt koulutukset kokoavat ihmiset yhteisten asioiden äärelle.
”Yhteiset tapaamiset luovat mahdollisuuden kasvattaa verkostoja ja tapaamisissa kohtaa hauskoja ihmisiä. On kiva saada vinkkejä uusista mahdollisuuksista oman yritystoiminnan kehittämiseksi. Pienillä yrityksillä on erilaiset tarpeet kuin isoilla, eikä koskaan voi tietää, minkälainen yhteispeli lähtee liikkeelle verkostoitumisesta.” Kalle Punto, Medeka Oy.
Yhteiset tutkimus- ja kehitysprojektit auttavat molempia osapuolia parhaimmassa tapauksessa kasvattamaan osaamistaan ja laajentamaan verkostojaan kotimaassa, mutta myös ulkomailla.
”On hyvä, että pystyy olemaan yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa eri puolilla Suomea. Joissakin oppilaitoksissa on mahdollisuus tehdä myös KV-yhteistyötä, mikä sekin avaa kivasti uusia ovia”, Nina Sevander, MoMoMe Heat Oy.
Medekan ja MoMoMe Heatin kaltaiset positiiviset yritysesimerkit ovat kuitenkin vielä harvassa. Keskuskauppakamari ja Arene ovat esittäneet huolensa siitä, että pk-yrityksistä moni ei osallistu TKI-toimintaan lainkaan. Myös toimialojen välillä on suuria eroja aktiivisuudessa. TKI-toiminta on selkeästi vähäisempää esimerkiksi kaupan ja palvelualojen yrityksissä, ja se painottuu isoihin teollisuuden alan yrityksiin. Keskuskauppakamareiden varatoimitusjohtaja Johanna Sipola toteaa Arenen (2024) tiedotteessa, että pk-yrityskenttä olisi saatava vahvemmin mukaan, ja TKI-toimintaa tekevien yritysten määrää kasvatettava. (Arene, 2024.)
Kun hankehakemukseen kirjoitetaan monenlaista yhteistoimintaa ja rahoittajalle luvataan konkreettista kehittämistyötä kymmenien yritysten kanssa, haukataan usein melko iso suupala kerralla. Suuret suunnitelmat ja vinkeät ideat muuttuvat hyvin pian konkretiaa kaipaaviksi, molempien osapuolten aikaa vieviksi arkipäivän teoiksi.
”Yrittäjän aika on kortilla, ja se haastaa yhteistyöhön osallistumista. Siksi tekemisen pitäisi olla erityisen napakkaa.” Nina Sevander, MoMoMe Heat Oy.
“Parhaita hankkeita ovat sellaiset, joiden osallistumiseen yrittäjällä riittää resursseja, jotka ovat sisällöltään riittävän rajattuja, ja joilla on kirkkaat tavoitteet.” Kalle Punto, Medeka Oy.
Yrittäjiä tarkalla korvalla kuunnellen voidaankin suunnitella aiempaa enemmän hankkeita, joiden toimenpiteet soveltuvat parhaiten heidän kiireiseen arkeensa ja tarpeisiinsa.
Se pistää miettimään, mitä kannattaa tehdä seuraavalla kerralla toisin
KuDiHub-hankkeessa olemme halunneet ratkaista yllä mainitut ongelmat vähentämällä aikasyöppöjä, kuten isojen porukoiden yhtäaikaisia tapaamisia. Mekin toki yritimme, kuten monissa projekteissa on tapana.
Kutsuimme yrittäjäjoukkoa livetapaamiseen. Hyvissä ajoin lähetetyt kutsut ja uusintakutsut eivät kuitenkaan tuottaneet vastakaikua. Edes ilmainen lounas ei houkuttanut osallistujia riittävästi, joten yhteistä kehittämistilaisuutta ei voitu järjestää osanottajapulan vuoksi.
Mikä avuksi? Päätimme kokeilla toisenlaista lähestymistapaa, ja kutsuimme yrittäjiä yksitellen ja heidän kalenterinsa ehdoilla tapaamisiin. Tilaisuudet suunniteltiin helpoiksi ja tiiviiksi, jotta osallistuminen olisi mahdollista myös tiukkojen aikataulujen puitteissa. Onnistuimme järjestämään neljä yrittäjätapaamista, ja olemme erittäin tyytyväisiä ratkaisuun.
Jokainen webinaareihin tai etätyöpajoihin osallistunut on varmasti huomannut, että aidon vuorovaikutuksen synnyttäminen ruutujen välityksellä on haastavaa. Vaikka välillä saimme useampia osallistujia linjoille yhtä aikaa, emme aina kyenneet tarjoamaan sellaista yhteistekemistä, joka olisi virittänyt keskustelun huippuunsa. Miro-pohjille ja muille digitaalisille muistilapuille kirjattiin ajatuksia ja ideoita, mutta kuinka olisimme voineet fasilitoida ja johtaa keskusteluja vieläkin kutsuvammin? Mikä saa kelloa katsovan ihmisen innostumaan ja keskittymään yhteen asiaan? Emme varmasti ole ainoita, jotka kaipaavat tähän uusia ideoita ja kokeiluja.
Viestintä, sen määrä, kohdennus ja ajoitus ovat aina tarkastelemisen arvoisia asioita. Olisimmeko tavoittaneet yrittäjiä ja saaneet heiltä myös enemmän syötteitä, jos olisi ollut mahdollista mennä yksitellen jokaisen luokse ja tarjota vielä enemmän henkilökohtaista porkkanaa? Todennäköisesti, mutta valitettavasti myös tässä tapauksessa vastaan iskee reaalimaailman resurssien rajallisuus.
Ammattikorkeakouluilla on ainutlaatuinen – ja lakisääteinen – tehtävä edistää alueellista kehitystä, ja mahdollisuuksia olla eturintamassa vastaamassa globaaleihin haasteisiin. Siksi ammattikorkeakoulujen tarjoama osaaminen ja kumppanuus ovat myös yritysten näkökulmasta kiinnostavia.
Tulevissa hankesuunnitelmissa kannattaa siis huomioida tavoitteiden ja käytössä olevien resurssien suhde. Ovatko odotukset muiden tahojen ja henkilöiden ajankäytöstä ja sitoutumisesta kohdallaan ja saavutettavissa? Entä kuinka paljon aikaa, rahaa ja käsipareja on kirjoitettu toteuttamaan yhteistoimintaa?
Kun edellä mainitut asiat saadaan sopivaan tasapainoon, on lopputulos varmasti kaikille osapuolille palkitseva: hanketoimintaan sitoutuneita ja aktiivisia yrityksiä saadaan mukaan TKI-toimintaan aiempaa enemmän.
KuDiHub – Kuntoutuksen digitaalinen yhteistoiminta-alusta
KuDiHub – Kuntoutuksen digitaalinen yhteistoiminta-alusta (1.10.2023-31.12.2024) kokoaa kuntoutukseen liittyvän tiedon ja verkostot samaan paikkaan. Tavoitteena on edistää tulevaisuuden kuntoutuksen toimijoiden välistä tiedonjakoa ja yhteistyötä. Kehittämisprojektin toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Metropolia-ammattikorkeakoulu Keski-Suomen liiton myöntämällä AKKE-rahoituksella.
