Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus haluaa ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vajeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Hyvän työn ohjelman, joka sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan helpottamiseksi vuosille 2024–2027. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023.) Hyvän työn ohjelman osana tullaan muun muassa pilotoimaan tehtävärakenteen kehittämistä erityisesti sosiaalityöntekijä/sosionomi – työnjaon sekä lähihoitajia koskevan työnjaon osalta (Luomala, 2024). Tätä edistetään parhaillaan myös Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuu pian ensimmäisiä erityissosiaaliohjauksen YAMK-tutkinnon opiskelijoita. Koulutus on aloitettu syksyllä 2023, ja sillä pyritään vastaamaan sote-alan tarpeisiin, kuten yhä vaativimpiin ja moninaisimpiin asiakastilanteisiin. Opiskelijoille luvataan erityissosiaaliohjauksen opetussuunnitelmassa, että opinnoissa syvennät ja laajennat sosiaaliohjauksen osaamistasi vaativassa asiakastyössä (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, n.d.). Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Jari Helminen (2022) toteaakin, miten sote-alalla on tarve paitsi sosiaalityöntekijöille myös päteville erityissosiaaliohjaajille. Hänen mukaansa myös sosiaaliohjauksen tehtävien veto- ja pitovoimaa tulee vahvistaa.
Jotain uutta, jotain vanhaa
Kysyin eräältä opiskelijaltamme erityissosiaaliohjauksen YAMK-opinnoista, millaisena hän oli ne tähän mennessä kokenut. Hänen todetessaan niiden olevan jotain uutta, jotain vanhaa, sai minut pohtimaan asiaa syvemmin sosiaalialan koulutuksemme tarkoituksesta ja merkityksestä. Opinnot rakentuvat jo opiskelijoiden aiemman koulutuksen myötä tutuiksi tulleiden sosiaaliohjauksen temaattisten ja sisällöllisten teemojen äärelle, mutta samalla astutaan syvemmälle ja tieteellisemmälle tasolle. Jotain vanhaa viittaa siis aiemmin hankittuun tietoon ja osaamiseen, jotain uutta puolestaan uuteen tietoon, joka täydentää vanhaa. Osaaminen kertyy sekä opintojen että työkokemuksen, mutta myös elämänkokemuksen myötä. Monet vanhat taidot ja opit ovat kestäviä tämänkin päivän asiakastyössä. Tärkeää on kuitenkin tarkastella niitä uudessa valossa, ajantasaiseen tutkimustietoon perustuen.
Opetuksen tasokkuus
Erityissosiaaliohjaajan tutkinto täyttää EQF 7 -tason kriteerit. Tasoja on yhteensä 8. Kukin taso määritellään käyttäen kuvauksia, joissa kuvataan oppimistulokset, joita edellytetään kyseistä tasoa vastaavan tutkinnon hankkimiseksi kaikissa tutkintojärjestelmissä. EQF 7 tarkoittaa, että tutkinnolla saavutetaan pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana alan ja eri alojen välisten rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittisessä ymmärtämisessä. (Euroopan Unioni, n.d.)
Erityissosiaaliohjaajien vastuuopettajan roolissa näen, että opiskelijoidemme motivaatio opiskeluun ja oppimiseen on vahva.
Kertaus on opintojen äiti, sanotaan, ja se pätee myös korkeakouluopinnoissa. Vahvistamme niitä taitoja, joita opiskelijalla jo on ja lisäämme uusia taitoja sopivassa määrin. Opiskelijalla on myös itsellään valta ja vastuu omasta oppimisestaan; miten hän oppii, mitä hän oppii ja mitä taitoja hän haluaa erityisesti vahvistaa. Erityissosiaaliohjaajien vastuuopettajan roolissa näen, että opiskelijoidemme motivaatio opiskeluun ja oppimiseen on vahva. He haluavat päivittää osaamistaan vaativissa asiakastilanteissa toimimiseen, kehittävät tiedonhaun ja tutkimuksen teon taitoja sekä rohkaistuvat työelämälähtöisten projektien toteuttamisessa. Ennen kaikkea näen, miten he kehittyvät ja kasvavat työntekijöinä, ei vain yksilötyötä tekevinä ammattilaisina, vaan yhteisöissä ja yhteiskunnassa vallitseviin epäkohtiin liittyvien ratkaisujen etsijöinä ja edistäjinä. Jokaisella opiskelijalla on usein jo pitkääkin työkokemusta sosiaalialan vaativista tehtävistä. Tämä yhdistettynä päivitettyyn ja tutkittuun tietoon, jota he opinnoissaan kerryttävät, on valttikortti työmarkkinoilla.
Erityissosiaaliohjaajat voisivat tarjota merkittävää apua sosiaalityöntekijäpulaan
Erityissosiaaliohjauksen opiskelijat Peura, Makkonen, Dal Maso, Liekkinen ja Autio (2024) toteavat blogikirjoituksessaan, miten ”…jatkuvasti esillä oleva sosiaalityöntekijäpula vaatii sosiaalialan kentältä nyt kykyä muuntautua ja muuttaa ajattelutapaansa. On osattava ajatella toisin kuin nyt, kun sosiaalityöntekijä on kaiken keskiössä.” He nostavat esiin kirjoituksessaan erityissosiaaliohjaajien vahvuudet, jotka ovat ”palvelutuntemus ja -ohjaus, vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot sekä laaja-alainen sosiaalipalvelujen tuntemus.” On aivan ensiarvoisen tärkeää tarkastella huolellisesti, miten voisimme hyödyntää kunkin ammattilaisen osaamista organisaatioissa, joita piinaa pula ammattilaisista. Kuten Peura ym. (2024) toteavat ”Sosiaalityöntekijäpulassa erityissosiaaliohjaajat voisivat tarjota merkittävää apua. He voivat toimia lisäresurssina sosiaalityöntekijöiden tiimeissä ja auttaa mm. asiakastapaamisten järjestämisessä, asiakastietojen hankinnassa ja dokumentoinnissa. Lisäksi erityissosiaaliohjaaja voisi tarjota myös ylimääräistä tukea sosiaalityöntekijöille kiiretilanteissa vapauttaen heidät syventymään enemmän heidän keskeisiin työvelvoitteisiinsa.”
Erityissosiaaliohjaajaopiskelijamme osaavat jo nyt kuvata ja tuoda esiin oman erityisosaamisensa. Tämä on hyvä lähtökohta eri osaamisten yhteensovittamiselle organisaatioissa sekä tarkennettavien tehtävärakenteiden kehittämiselle ja toimeenpanolle.