Arena Public
Ihmisiä kokouspöydän ympärillä. Yksi mies seisoo näytön vieressä ja osoittaa kuvaa,

Kuva: Severi Peura

Korkeakouluverkostot kuntoutuksen kehittäjinä

Terveys ja hyvinvointi

Kuntoutus on alihyödynnetty osa sotepalveluita, sillä sen hyötyjä ja mahdollisuuksia ei tunnisteta yhteiskunnassa riittävän laaja-alaisesti. Verkostojen yhteistyöllä nostetaan kuntoutuksen näkyvyyttä osana yhteiskunnallista keskustelua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi (KunFo) laativat kuntoutuksen TKI-strategian. Strategian yhtenä pääviestinä on, että kuntoutus on keskeisessä asemassa vaikuttaen kansalaisten toimintakykyyn ja sitä kautta yhteiskunnan metahaasteisiin, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat (Melkas ym. 2023, 105). Tuoreessa THL:n julkaisussa todetaan ainoastaan 14 prosenttia kotihoidon ja 21 prosenttia ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista saavan kuntoutus- ja erityistyöntekijän apua (Edgren ym. 2024). Voidaankin todeta, että nykyisellään kuntoutuksen hyötyjä ei osata hyödyntää yhteiskunnassa vielä täysimääräisesti kansalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden tukemisessa.

Vuoden 2023 alusta suuri osa kuntoutuksen palveluista on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Samalla on viety eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota ja kehitetty digitaalisia palveluita (STM 2023). Muuttuva ja digitalisoituva toimintaympäristö edellyttää myös kuntoutuksen ammattilaisilta osaamisen kehittämistä, jossa korkeakoulujen verkostomainen yhteistyö voi tarjota joustavia koulutuspolkuja. KunFon raportissa kuitenkin todetaan, että korkeakoulujen välisen yhteistyön potentiaalia ei täysin osata hyödyntää, ja yhteistyöllä voitaisiin vastata sekä valtakunnallisiin että alueellisiin työvoima- ja osaamistarpeisiin kustannustehokkaasti (Vuoskoski ym. 2023, 36).

Verkostopäivästä vauhtia verkostojen yhteistyöhön

Suomessa on useita kuntoutuksen verkostoja, jotka pyrkivät edistämään kuntoutuksen koulutusta ja tutkimusta hieman eri näkökulmista. Monitieteinen kuntoutuksen verkosto (MOKUVE) on 11 yliopiston muodostama verkosto, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto vuoden 2024 loppuun asti. MOKUVE:n tehtävänä on kehittää monitieteistä kuntoutuksen tutkimusta ja yliopistokoulutusta sekä edistää tutkimustiedon ja näyttöön perustuvan toiminnan laajempaa hyödyntämistä niin käytännön kuntoutustyössä kuin koulutuksessakin. (Lällä ym. 2023.)

Kuntoutusalan osaamiskeskittymä (OsKu) on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) ja Metropolia-ammattikorkeakoulun koordinoima 14 ammattikorkeakoulun verkosto, jonka tavoitteena on uudistaa ja kehittää kuntoutuksen koulutusta ja vauhdittaa kuntoutusalan TKI-toimintaa. OsKu-verkosto on toiminut vuodesta 2017 ja verkosto on toiminut kolmessa kehittämisohjelmassa keskittyen kuntoutusosaamisen uudistamiseen, jatkuvan oppimisen kehittämiseen ja TKI-yhteistyön syventämiseen.

Tarve kuntoutuksen korkeakouluverkostojen yhteistyön tiivistämiselle on selkeästi tunnistettu kehittämiskohde ja yhteisten tavoitteiden rakentamiseksi MOKUVE ja OsKu järjestivät kuntoutuksen asiantuntijoille ja tutkijoille suunnatun verkostopäivän. Verkostopäivä houkutteli Jyväskylään 60 kuntoutuksen kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä yhdeksästä eri ammattikorkeakoulusta, viidestä eri yliopistosta, hyvinvointialueelta sekä eri asiantuntijajärjestöistä.

Suurimpana yhteistyötä haastavana tekijänä nähtiin rajalliset resurssit ja nykyiset rahoitusmallit.

Verkostopäivän työpajoissa pysähdyttiin pohtimaan yhteistyön mahdollisuuksia, esteitä sekä tunnistettiin keskeisiä kehittämiskohtia liittyen kuntoutuksen TKI-toimintaan, tutkintokoulutukseen, tohtorikoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kaikkien edellä mainittujen teemojen osalta suurimpana yhteistyötä haastavana tekijänä nähtiin rajalliset resurssit ja nykyiset rahoitusmallit, jotka asettavat varsin tiukat reunaehdot sekä TKI-toiminnalle että koulutukselle.

Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi kuntoutuksen TKI-toiminnan osalta nostettiin tietoisuuden lisääminen kuntoutuksesta ja sen hyödyistä . Esimerkiksi tehokkaampi tutkimustulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen ja viestiminen eri tahoille nostaisi näkyviin kuntoutuksesta saatuja hyötyjä ja edistäisi kuntoutuksen arvostusta. Tohtorikoulutukseen liittyen toivottiin kehitettävän valtakunnallista monitieteistä tohtorikoulua. Tutkintokoulutuksen kehittämiseksi yhteisen tietopohjan rakentaminen nähtiin tärkeäksi, mutta myös yhteistyöprojektit ja kansallinen kuntoutuksen strategia tunnistettiin teemoiksi, joita tulisi viedä eteenpäin. Jatkuvan oppimisen suhteen esille nousi työelämäyhteistyö ja jatkuvan oppimisen tarpeiden parempi tunnistaminen.

Verkostopäivä toimi erinomaisesti korkeakouluverkostojen yhteistyötä edistävänä foorumina, sillä päivän aikana saatiin konkreettisia näkökulmia yhteisistä tavoitteista. Myös kuntoutuksen näkyvyyden ja brändin vahvistamiseksi tarvitaan laaja-alaisesti kuntoutusverkostojen, mutta myös muiden toimijoiden yhteistyötä. Verkostopäivä antoikin näin tärkeän sysäykseen yhteistyön tiivistämiseen. Verkostoyhteistyöllä lähdetään suunnitelmallisesti edistämään sekä verkostopäivässä esiin nousseita että KunFo -loppuraportissa esitettyjä kehittämiskohteita.