Living Lab -lähestymistapa inklusiivisen pedagogiikan edistämiseksi

Yksi työelämäkontekstissa tapahtuvasta kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta käytetty ydinkäsite on Living Lab, jolle tosin on lukuisia määritelmiä (Hossan ym., 2019). Eurooppalainen Living Labs (ENoLL) -verkosto määrittelee käsitteen seuraavasti: ”Living Labit ovat avoimia innovaatioekosysteemejä todellisissa ympäristöissä, jotka perustuvat systemaattiseen käyttäjien yhteiskehittämiseen ja integroivat tutkimus- ja innovaatiotoimintaa yhteisöissä ja/tai monen sidosryhmän ympäristöissä, asettaen kansalaiset ja/tai loppukäyttäjät innovaatioprosessin keskiöön” (European Network of Living Labs).

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Living Lab -lähestymistapaa on käytetty vahvistamaan monialaista innovaatiotoimintaa, yrittäjyys- ja innovaatiokulttuuria, yritysyhteistyötä ja aluevaikuttavuutta (Kiviranta ym., 2016). Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoimassa inklusiivisen pedagogiikan kehittämishankkeessa (TIPOTE) sovelletaan Living Lab -toimintamallia Mosambikin korkeakoulutuksessa ja erityisesti opettajankoulutuksessa. Kehittämistyön laajempina tavoitteina on vahvistaa opettajankoulutuksen käytäntösuuntautuneita toimintamalleja, oppijakeskeisyyttä, oppilaitosyhteistyötä ja innovatiivisuutta. Spesifimpinä tavoitteina on edistää inklusiivista koulutusta ja pedagogiikkaa inklusiivisen luokkaopetuksen, digitaalisen pedagogiikan ja STEM-opetuksen näkökulmista. STEM-lyhenne tulee sanoista Science, Technology, Engineering & Mathematics eli STEM-aineita ovat luonnontieteet, tekniikka, teknologia ja matematiikka.

Käytännössä Living Lab merkitsee sellaista pedagogista kokeilu- ja kehittämisympäristön rakentamista, jossa valitut peruskoulut toimivat todellisina ja aitoina yhteiskehittämisen ympäristöinä. Living Labeissa opettajankouluttajat, opettajaopiskelijat, koulujen opettajat ja rehtorit selvittävät pedagogisia haasteita ja etsivät niihin ratkaisuja. Uusia pedagogisia käytäntöjä ja malleja testataan koulujen oppilaiden kanssa, kerätään palautetta oppilailta, koulujen opettajilta ja kaikilta osallisilta. Saatujen kokemusten pohjalta oppijakeskeisen, inklusiivisen pedagogiikan ratkaisuja ja malleja kehitetään edelleen.

Koulut Living Labin kontekstina

Mosambikin kouluissa kaikesta on puutetta. Luokissa on rikkinäisiä pulpetteja, eikä niitä välttämättä riitä kaikille. Liitutaulut ovat kuluneita ja opetusmateriaaleja on vähän tai ei ollenkaan. Luokkien oppilasmäärät ovat suuria, 40–60, ja samalla luokalla voi olla eri ikäisiä oppilaita. (Momade, 2022.) Luokissa voi olla myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, kuten näkövammaisia tai liikuntarajoitteisia oppilaita, ja usein opettajien taidot eivät ole riittävät huomioimaan oppilaiden moninaisia tarpeita (Dan, 2024). Opettajalle on siis haastetta kyllikseen. Pitäisi löytää keinoja tukea kaikkien oppilaiden oppimista vähäresurssisessa toimintaympäristössä.

Yleisesti ottaen opettajankoulutusta pidetään Mosambikissa teoriapainotteisena. Opetettavien asioiden kytkentä koulujen arkeen jää ohueksi. Haasteellisiin oloihin tulisi saada opettajia, jotka ovat sitkeitä, sopeutumiskykyisiä, innovatiivisia ja kehittämisorientoituneita ja joilla olisi valmiuksia toimia taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristön muutosvoimien keskellä (Mullen ym., 2021). Näitä valmiuksia tulee rakentaa jo opettajien peruskoulutuksessa ja vahvistaa edelleen täydennyskoulutuksessa. Valmiuksien kehittämiseen tulee löytää uudenlaisia ratkaisuja, joista Living Lab -lähestymistapa on yksi.

Oke & Fernandes (2020) ovat todenneet, että pedagogisessa kehittämisessä ja innovaatioissa haasteena on, miten ne voidaan integroida tehokkaasti opetuskäytäntöihin sekä opettajankoulutuksessa että peruskouluissa. Tällainen ongelma voi syntyä siitä, että kehitettyjä uusia pedagogisia ratkaisuja ja käytänteitä pyritään tuomaan toimijoiden ulkopuolelta ja istuttamaan uusia käytänteitä koulutukseen, jossa niitä ei ole kehitetty ja kokeiltu. TIPOTE-hankkeessa kokeillaan Living Lab -lähestymistapaa, joka tuo eri toimijoita yhteen kehittämään inklusiivisia pedagogisia ratkaisuja aidoissa, autenttisissa ympäristöissä. Tällä pyritään varmistamaan, että pedagogiset ratkaisut huomioivat paikalliset olosuhteet ja ovat toimivia ja kestäviä.

Living Lab -toiminta perustuu yhteistyösopimuksiin kahden opettajankoulutusorganisaation, Universidade Pedagógica de Maputo (UP) ja Instituto Superior de Educação e Tecnologia One World (ISET-OW), ja paikallisten peruskoulujen välillä. Yhteistyökoulut sijaitsevat hyvin erilaisissa ympäristöissä, UP:n yhteistyökoulut sijaitsevat kaupunkiympäristössä Maputossa. ISET-OW:n yhteistyökoulut sijaitsevat puolestaan maaseudulla kyläyhteisöissä. Peruskoulut sitoutuvat Living Lab -lähestymistapaan ja siihen, että kouluissa kokeillaan ja kehitetään inklusiivista pedagogiikkaa yhdessä koulun opettajien, johdon, oppilaiden sekä opettajaopiskelijoiden ja opettajankouluttajien kanssa. Living labit voivat synnyttää tärkeää kontekstitietoa pedagogiseen kehittämiseen erilaisissa olosuhteissa.

Living Lab -lähestymistapa tuo eri toimijoita yhteen kehittämään inklusiivisia pedagogisia ratkaisuja aidoissa, autenttisissa ympäristöissä. Tällä pyritään varmistamaan, että pedagogiset ratkaisut ovat toimivia ja kestäviä ja huomioivat paikalliset olosuhteet.

Living Lab osana opettajankoulutusta

Living Lab -lähestymistapa eroaa totutusta opetusharjoittelusta opettajankoulutuksessa muun muassa siinä, että kyse on yhteiskehittämisestä, jossa kaikki osalliset ovat tasavertaisina mukana. Lisäksi Living Lab -toiminta ei ole sidottu mihinkään yksittäiseen kurssiin, opintojaksoon tai opettajankoulutuksen osaan, vaan pedagoginen kehittämisympäristö voi integroitua osaksi opettajaopiskelijan opintoja eri tavoin. Opettajankoulutuksen ja -kouluttajien näkökulmasta Living Lab luo elävän yhteyden koulujen arkeen, opettajan työn ja oppilaiden oppimisen haasteisiin. Lisäksi Living Lab -lähestymistapa vahvistaa evidence-based-kehittämisorientaatiota opettajankoulutuksessa, kun selvitetään, mikä toimii ja miksi ja mitkä asiat taas eivät toimi lainkaan. Peruskoulujen opettajat ja johto pääsevät osalliseksi pedagogiseen kehittämistyöhön ja heidän näkemyksiään ja ääntään saadaan esiin. Samalla he saavat uusia ratkaisuja, työkaluja ja ideoita omaan työhönsä ja kouluun. Tällaisella kehittämistavalla voidaan myös saada koulujen opettajat sitoutumaan opetustyöhön paremmin, voidaan tukea opettajien jaksamista ja ammatillista kehittymistä. Lisäksi voidaan vahvistaa koulujen kykyä sitouttaa opettajia työhönsä ja opetuksen kehittämiseen, mikä on tärkeää, koska opettajien poissaolot ja vaihtuvuus ovat suuri ongelma Mosambikissa.

Koska Living Lab -lähestymistapa on täysin uusi Mosambikin kontekstissa, on sen ydinidean hahmottaminen vienyt aikaa. Ensimmäiset Living Lab toteutukset koskevat oppijakeskeistä opetusta, pienryhmätyöskentelyä ja eri opetusmenetelmien hyödyntämistä jonkin asian oppimisessa. Myös STEM-aineiden opetuksen kehittäminen Living Lab -lähestymistavalla on herättänyt innostusta. Suunnitteilla on esimerkiksi kompostoinnin ja jätteistä hyödynnettäväksi kaasuksi -teemojen ympärille rakentuvat kokeilut.

Tutkimusten mukaan inklusiivisella pedagogiikalla ja koulutuksella on myönteinen vaikutus kaikkiin oppilaisiin (Dan, 2024). Inklusiivisen koulutuksen kehittämiseen tarvitaan koulujen johtoa, opettajia, oppilaiden vanhempia, opettajankoulutusta ja myös laajemmin yhteiskunnallista tukea ja muutosta. Living Lab -lähestymistapa mahdollistaa eri asianosaisten osallistumisen ja osaamisen hyödyntämisen tässä kehittämistyössä.