Huhtikuussa 2025 käydään Suomessa sekä kunta- että aluevaalit. Keskeiset puolueet ovat talven aikana julkaisseet joko vaalikohtaiset erilliset ohjelmat tai kumpaakin vaalia koskevan yhteisen asiakirjan. Osassa kunnista puolueet laativat vielä kuntakohtaisiakin ohjelmia. Puolueiden vaali- ja muita ohjelmia on tapana lukea listana tavoitteita, pyrkimyksiä ja lupauksia. Sellaisia ne monesti ilmiasultaan ovatkin. Toisaalta niitä voidaan tarkastella teksteinä, joissa oleellista on retorinen ilmaisu, eli kuka vetoaa kehen ja millä perusteella. Silloin oleellista on, miten sanotaan ja ylipäätään mistä sanotaan. (Palonen, 1992.) Edunvalvontanäkökulmasta teksteistä on luontevaa etsiä, kuinka vaiko ollenkaan ”meidän asiaa” on kulloinkin sanoitettu.
Liikunta ja erityisesti lasten liikunta on siitä kiitollinen aihe, että yleensä juuri kukaan ei ota teemakseen ainakaan sen edistämisen vastustamista. Teema on kuntavaaleihin luonteva, koska liikuntalaissa kunnille on sälytetty vastuu palvelujen järjestämisesti ja yleisten edellytysten luomisesta asukkaiden liikunnalle (Liikuntalaki 390/2015). Kunnat saavat tehtävän toteuttamiseen paitsi yleistä valtionosuutta myös eri tavoin kohdennettuja valtionavustuksia. Osa näistä tulee liikuntaa koulupäivän yhteyteen tavoittelevan Harrastamisen Suomen mallin kautta. Mallia, jossa kuntia avustetaan tuottamaan harrastuksia koulupäivän yhteyteen, pilotoitiin vuonna 2021. Se on ollut sekä nykyisessä että edellisessä hallitusohjelmassa, vaikka hallitus- ja oppositiopuolueet ovat vaihtaneet lähes päittäin paikkaa. Valtionavustuksia tarkoitukseen on lukuvuodelle 2025–2026 haettavana 14 miljoonaa euroa. (Harrastamisen Suomen malli, 2025.)
Mainitsevatko nykyiset ja entiset hallituspuolueet Harrastamisen Suomen mallin vaaliohjelmissaan
Puolueista Suomen Sosialidemokraattinen Puolue [SDP] pitää yhtenä teemanaan lasten ja nuorten oikeutta vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen. Tämä pitäisi olla vaaliohjelman mukaan tarjolla koulupäivän yhteydessä. (SDP, 2025, 13.) Sanoitus tulee suoraan Harrastamisen Suomen mallista (Harrastamisen Suomen malli, 2025). Kokoomuksen ohjelmassa toimenpide on myös, mutta oikeuden tilalla on lievempi ilmaus eli mahdollisuus. Myöskään maksuttomuutta tai koulupäivän yhteyteen sijoittumista ei tekstistä löydy. (Kokoomus, 2025.) Muotoilu noudattaa siten hallitusohjelmaa, jossa Harrastamisen Suomen malli on ja jossa se katsotaan muuta harrastuskenttää täydentäväksi (Valtioneuvosto, 2023).
Malli itsessään on suomalainen sovellus niin sanotusta Islannin mallista (Valtioneuvosto, 2019). Siihen liitettiin 2010-luvun lopulla paitsi toiveita kansainvälisestä urheilumenestyksestä myös lupauksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohenemisesta (Kiilakoski ym., 2020). Suomessa tuen piiriin otettiin muutkin kuin liikuntaharrastukset.
Harrastamiskysymys koulujen yhteydessä on ohjelmissa esillä suhteellisen kattavasti.
Vasemmistoliiton ohjelmassa vaaditaan yleisesti Harrastamisen Suomen mallin harrastusmahdollisuuden lisäämistä. Liikuntaa tai liikunnallista elämäntapaa ei tässä yhteydessä erityisesti korosteta. (Vasemmistoliitto, 2025.) Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen [RKP] tekstissä on siinäkin lasten mahdollisuus mielekkäisiin harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Luetelmat on puolueen ohjelmassa otsikoitu niin, että kohtia ei kuvata lupauksiksi tai vaatimuksiksi vaan asioiksi, joita RKP haluaa. (RKP, 2025.) Kristillisdemokraattien ohjelmassa puolueen tilalla subjektina on monikon ensimmäinen persoona eli me. Harrastamisen Suomen mallin mainitsemisen lisäksi ohjelmassa on vielä erikseen kirjattu Liikkuvat-kokonaisuuden mukainen toiminta. Liikkuvat-kokonaisuutta ei ohjelman lukijoille selitetä. (Kristillisdemokraatit, 2025, 29.) Lukijan oletetaan tuntevan valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat: Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen, Liikkuva perhe ja Ikiliikkuja (Liikkuvat-kokonaisuus, n.d). Puolueen vaaliohjelmassa kerrotaan tuettavan myös mahdollisuutta säännölliseen ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen. (Kristillisdemokraatit, 2025, 29.)
Vaatimus vähintään yhden harrastuksen mahdollisuudesta löytyy keskustankin ohjelmasta, mutta se on lukutavasta riippuen rajattu tai ulotettu kaikkiin suomalaisiin ikään katsomatta. Liikuntaa ei erikseen samassa yhteydessä mainita. (Keskusta, 2025.) Perussuomalaisten ohjelmassa todetaan, että edellytykset kohti terveellisiä elämäntapoja ruokailun, liikunnan ja kasvatuksen keinoin täytyy tarjota läpi koulutusketjun. Perheiden ensisijaista vastuuta periaatteessa painotetaan. Toisaalta kerrotaan, että kotikasvatukseen ei voi enää luottaa, ja muistutetaan, ettei kaikilla lapsilla ole terveen elämän mallia, joten koulun vastuu korostuu. (Perussuomalaiset, 2025, 29–30.) Vihreiden kuntavaaliohjelmassa muun muassa luetellaan yksityiskohtaisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan muodot ja välituntiliikunta. Ohjelman lukujen otsikot on kirjoitettu me-muotoon mutta toimenpiteet passiiviin. Toteava tyyli sopii etenkin kohtaan, jossa kerrotaan, että jatketaan koulujen ja harrastusseurojen sekä -kerhojen yhteistyötä esimerkiksi harrastamisen Suomen mallin kautta. (Vihreät, 2025).
Harrastamiskysymys koulujen yhteydessä on ohjelmissa esillä suhteellisen kattavasti. Sanamuodoissa on joitakin eroja, mutta valtionavustaminen tarkoitukseen näyttää yleisesti hyväksytyltä. Se on loogista, kun puolueet ovat tai ovat olleet hallituksissa, joiden ohjelmassa tämä avustusmuoto on. Tämä ei ole kysymys, jolla ohjelmatasolla pyrittäisiin kuntavaaleissa voimakkaasti erottautumaan muista puolueista.