Digitaalinen transformaatio ravisuttaa pedagogisia toimintamalleja. Pedagogiikka uudistuu, ja oppiminen on siirtynyt perinteisten luokkahuoneiden ulkopuolelle. Jatkuva oppiminen kytkeytyy yhä voimakkaammin aitoihin oppimisympäristöihin ja työhön. Tämä kehitys tuo mukanaan monia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia aidolle oppijalähtöisyydelle.
Ammattikorkeakoulupedagogiikassa painottuvat opiskelijalähtöisyys ja yksilölliset oppimispolut. Opiskelijat tekevät valintoja, asettavat osaamistavoitteita ja kantavat vastuun omasta oppimisestaan sekä opiskeluprosessistaan. Korkeakoulutus vaatii opiskelijoilta yhä enemmän itseohjautuvuuden taitoja ja tätä tarvetta digitalisaatio on edelleen voimistanut (Song & Hill, 2007). Tutkimukset osoittavat, että itseohjautuva oppiminen digitalisoituneessa ympäristössä haastaa useita oppijoita ja kasvattaa tarvetta oikea-aikaiselle ohjaukselle ja palautteelle (Hartikainen ym., 2020).
Opettajat ovat haastavassa tilanteessa. Miten tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja oppimisprosessia ilman, että ohjaukseen käytettävä työaika kasvaa kohtuuttomasti? Oppimisanalytiikalta odotetaan vastausta opiskelijoiden kasvavaan tuen tarpeeseen. Sen odotetaan luovan opiskelijakohtaisia näkymiä oppimisprosessiin. Oppimisanalytiikka voi tarjota myös näkymän opiskelijan oppimiskokemukseen, kuten oppimisen iloon tai motivaatioon opintojakson aikana (Aksovaara & Silvennoinen, 2022).
Analytiikan käytön tulisi myös olla läpinäkyvää ja opiskelijoita osallistavaa.
Opiskelijat ovat nostaneet esille tarpeen seurata omaa etenemistään (Hartikainen ym., 2020) ja tähän digitaaliset oppimisalustat tarjoavat esimerkiksi koontinäkymiä. Opiskelun etenemisen seuranta -palkki Moodle-alustalla on yksinkertainen tapa tehdä näkyväksi ja tukea opiskelijan opiskelun etenemistä (Aksovaara & Silvennoinen, 2022). Edistymisen seurantapalkin kytkeminen opintojaksolle on noussut Digivisio 2030 -hankkeen kautta pedagogiseksi laatukriteeriksi (Digivisio 2030, 2023).
Perinteisesti oppimisanalytiikka on nähty opettajan välineenä. Entä jos oppimisanalytiikka palvelisikin ensisijaisesti opiskelijaa? Digitaaliset jalanjäljet ja niiden tarkastelu voisi tarjota opiskelijoille arvokasta tietoa omasta tai vertaisten opiskelusta ja osaamisen kehittymisestä. Samat jalanjäljet palvelevat myös opettajia tarjoamalla heille tietoa opiskelijoiden oikea-aikaiseen ohjaukseen ja palautteen antoon. Datan hyödyntäminen aidosti opiskelijan ja opettajan toiminnan tukena edellyttää kuitenkin datan keruun ja hyödyntämisen suunnittelua ja kytkemistä osaksi pedagogista käsikirjoitusta ja oppimisprosessia (ks. esim. Mangaroska & Giannakos, 2019).
Käytännössä oppimisanalytiikan hyödyntäminen opetuksessa tarkoittaa, että oppimisanalytiikka täytyy suunnitella ja kytkeä oppijan opiskeluprosessiin. Analytiikan käytön tulisi myös olla läpinäkyvää ja opiskelijoita osallistavaa. Tällöin analytiikka ei ainoastaan tue opiskelijoiden itseohjautuvuutta, vaan myös tehostaa opetuksen laatua ja mahdollistaa opettajien työtaakan keventämisen. Oppimisprosessiin muotoilun avulla oppimisalustalle liitetty oppimisanalytiikka on askel kohti tulevaisuuden opetusta, jossa jokainen opiskelija voi saavuttaa parhaan mahdollisen oppimistuloksen omalla polullaan. Tästä alkaa oppimisanalytiikan seuraava luku.
Lisätietoja
Digivisio 2030:n “Miksi, Mitä, Miten” -podcast-sarjassa syvennytään datan ja oppimisanalytiikan maailmaan opettajan ja oppijan saappaissa.
Jakso 1: Miksi oppimisanalytiikka on meille tärkeää?
Jakso 2: Mitä tietoa oppimisanalytiikka tarjoaa?
Jakso 3: osa 1: Miten käytän oppimisanalytiikkaa opetuksessani?
Jakso 3: osa 2: Miten käytän oppimisanalytiikkaa opetuksessani?
Jakso 3: osa 3: Miten käytän oppimisanalytiikkaa opetuksessani?
Jakso 4: Miten voin oppimisanalytiikan avulla tukea opiskelijoiden osallistamista?
Jakso 5: Miten voin oppimisanalytiikan ja tekoälyn avulla tehostaa arviointia ja palautteen antamista