Bibliometrisillä analyyseillä on tutkittu painettuja julkaisuja, ja alan tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ovat olleet esimerkiksi tutkimustoiminnan pitkän aikavälin painopisteiden muutokset ja tutkijaverkostojen rakentuminen eri tutkimusaloilla. Julkaisutoiminnan tarkastelu on laajentunut tästä perinteisestä bibliometriikasta ja 2020-luvulla haetaan monipuolista ymmärrystä tutkimuksen vaikuttavuudesta.
Publish or Perish! Julkaise tai tuhoudu! (ks. Karvonen ym. 2014). Nämä iskulauseet ahdistivat ja ärsyttivät asiantuntijoita ja tutkijoita 2010-luvulla, jolloin julkaisutoiminnan määrälliset indikaattorit hallitsivat tutkimustoiminnan arviointia ja jolloin julkaisujen määrän ymmärrettiin edustavan asiantuntijan ansioituneisuutta. Määrällinen julkaisutoiminnan tarkastelu johti siihen, että tutkimuksen arvioinnin uskottavuus suorastaan romuttui. Keskeinen ongelma oli, että julkaisu- ja tutkimustoiminnan arviointi annettiin epäpäteville tekijöille, joilla ei ollut sen enempää alan koulusta kuin ymmärrystä eri tutkimusalojen julkaisukäytänteiden ja -kulttuurien eroista (Forsman, 2010; Forsman 2016 & 2022, s.11; Hyrkkänen ym., 2025, s. 32).
Julkaisutoiminnan määrälliseen mittaamiseen on maailmalla kehitetty lukuisia työkaluja, joilla saadaan aikaan erilaisia, myös kyseenalaisia ”bibliometrisiä” analyysejä. Analyysien näennäinen helppous ja tulosten yksioikoinen tulkinta olivat taustalla kehittämistyölle, joka käynnistyi kansallisten metriikka-asiantuntijoiden keskuudessa 2020-luvun alussa. Yhteistyön tuloksena syntyi Kansallinen julkaisumetriikkaopas (KJMO), joka on päivittyvä ja erittäin monipuolinen verkkosivusto. Verkkosivu tukee vastuullista tutkimuksen arviointia ja se on suunnattu nimenomaan arviointityötä tekeville asiantuntijoille. Oppaan avulla selviää muun muassa se, millaisia rajoituksia julkaisuindikaattoreiden käyttöön liittyy. (Sassali ym., 2022.)
Vastuulliseen tutkimuksen arviointiin
Julkaisutoiminnan arvioinnin uskottavuuskriisi johti siihen, että sekä kansainväliset lehtikustantajat että muut tutkimustoimijat halusivat uudistaa arviointikäytänteitä. 2010-luvun aikana julkaistiin useita manifesteja vastuullisen ja monimuotoisen julkaisutoiminnan puolesta. Esimerkkinä mainittakoon monikielisen tiedeviestinnän puolesta puhuva Helsinki-aloite (2019). Kansainvälisiin manifesteihin voi tutustua edellä mainitun Julkaisumetriikkaopas-verkkosivun avulla.
Tutkimustoiminnan arvioinnin painopiste onkin 2020-luvulla siirtynyt määrällisten indikaattoreiden tuottamasta analytiikasta kohti laadullista arviointia. Vastuullisen arvioinnin periaatteisiin kuuluu myös se, että arviointityötä tekevät pätevät erityisosaajat.
Määrälliset ja laadulliset analyysit ymmärretään toisiaan tukeviksi tavoiksi tuottaa aikaisempaa tasokkaampia ja jossain määrin vertailukelpoisia tutkimuksen arviointiraportteja. 2020-luvulla puhutaankin tutkimuksen ja tutkijan vastuullisesta arvioinnista ja tällaisia malleja hyödynnetään muun muassa rekrytointitilanteissa sekä asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioiden henkilökunnan ura- ja kehittymispolkusuunnittelussa. Vastuullisessa arvioinnissa korostuvat yleisesti hyväksytyt arvioinnin periaatteet, joita ovat läpinäkyvyys, integriteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monipuolisuus. Arvioinnin hyviä käytäntöjä toteutetaan arvioinnin koko elinkaaren ajan lähtien liikkeelle siitä, miten arviointiprosessin perusteet määritellään. (Hakulinen & Isaksson, 2020, s. 16–19; Puuska & Pölönen, 2021, s. 18; Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt, 2020; Hyrkkänen ym., 2025, s. 31.)
Tutkimusorganisaation erinomaisuuden esittämisestä strategiseen suunnitteluun
Arviointitoiminnan päämäärät ja tavoitteet ovat muuttuneet merkittävästi 2020-luvun aikana. Arviointitoiminnalla organisaatiot eivät pyri niinkään osoittamaan omaa erinomaisuuttaan. Sen sijaan arvioinnin päämääränä on tavoittaa tietoa siitä, miten organisaatio saavuttaa asettamansa strategiset tavoitteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on muiden korkeakoulujen tavoin laatinut eurooppalaisen mallin mukaisen CoARA -toimintasuunnitelman.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on omassa CoARA-toimintasuunnitelmassaan tunnistanut organisaationsa uudistamisen kannalta keskeisiksi kehittämiskohteiksi sekä tutkijan että TKI-asiantuntijan urapolkumallien kehittämisen. Tutkijan arvioinnin huomio kiinnitetään ansioluettelomallin yhtenäistämiseen sekä tutkijan monipuolisen urapolun tunnistamiseen ja tunnustamiseen. TKI-asiantuntijan urapolkumallissa huomio kiinnitetään portfoliomallin kehittämiseen, TKI-asiantuntijan monipuoliseen osaamiseen ja tehtävien tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Vastuullisessa tutkijan arvioinnissa käsite vastuullisuus ymmärretäänkin nimenomaan pyrkimyksenä ymmärtää asiantuntijan ja tutkijan tutkimustyön monipuolisuus ja että arviointikriteerit noudattavat tämän monimuotoisuuden tunnistamista. Arviointikriteereiden tulee olla avoimia ja myös tarkastelun tausta-aineistot tulee olla avoimesti saatavilla (Hyrkkänen & Pylvänäinen, 2023).
Organisaatiot saavat tukea vastuulliseen tutkijanarviointiin kansallisesta arviointimatriisista, jonka tarkoituksena on mahdollistaa tutkimustoiminnan eri osa-alueiden ja tarkastelun kohteena olevan asiantuntijan meriittien kattava tarkastelu erilaisissa arviointitilanteissa. Tämä arviointimatriisi kulkee nimellä Finnish Career Assessment Matrix eli FIN-CAM ja sen suunnittelussa on hyödynnetty vastaavia kansainvälisiä malleja. Arviointimatriisin osa-alueita ovat muun muassa tutkimustyö, opetusansiot, ohjaus- ja johtamiskokemus sekä vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa. Matriisi oli vuoden 2025 alussa korkeakouluissa lausuntokierroksella ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 aikana.
Asiantuntijan urapolku
Tutkijan vastuullisen arvioinnin suositukset on tehty laajassa yhteisymmärryksessä tiedeyhteisön kesken ja suositusten noudattaminen on siten osa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa itsesäätelyä. Samalla tavoin asiantuntijalta ja tutkijalta odotetaan, että hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita (TENK, 2023). Ansioita ja meritoitumista esittäessään asiantuntijan tulee tunnistaa keskeiset HTK-ohjeen periaatteet, joita ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto (TENK, 2023, s. 14–15). Asiantuntija ei voi esimerkiksi antaa virheellistä kuvaa omasta tekijyydestään ja merkityksestään julkaisun tekemisessä. Hän ei voi myöskään esimerkiksi ilmoittaa ansioluettelossa paikkaansa pitämättömiä julkaisuluokituksia, vaan hänen tulee noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita. Tutkijan ansioluettelomalli (TENK, 2020) on tarkoitettu ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa siten, että hänen ansionsa tulisivat esille mahdollisimman kattavasti, totuudenmukaisina ja vertailukelpoisina. Tällainen hyvän tieteellisen käytännön ohjeiden mukainen tieto on tausta-aineistona, kun asiantuntija on arvioinnin kohteena.
Monipuolinen viestintäosaaminen on asiantuntijantyön ydintä. On tilanteita, jossa ei ole hyödyllistä pohtia sitä, täyttääkö valittu julkaisukanava nimenomaan opetus- ja kulttuuriministeriön antamat julkaisutiedonkeruun kriteerit. Asiantuntija voi viestiä keskeiselle kohdeyleisölleen esimerkiksi ammattiyhteisön blogipalstalla, kun toimintaa on puntaroitu esimerkiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Tällainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen on usein mahdollista esittää tutkimusaktiviteettina, joka on yhtä lailla asiantuntijaa meritoiva ja hänen urapolkuaan tukeva tehtävä.
Julkaisutiedonkeruu tuottaa sekä tekijästä että itse julkaisusta tietoa kansallisiin tietokantoihin ja palveluihin ja tämä on eduksi jokaiselle julkaisuja tekevällä asiantuntijalle ja hänen edustamalleen organisaatiolle. Kaikki julkaisutietojensa puolesta oikeelliseksi tarkistetut julkaisut näkyvät kansallisessa Tiedejatutkimus.fi -palvelussa. Tätä tietoa opetus- ja kulttuuriministeriö hyödyntää korkeakoulujen ohjauksessa sekä tiedepolitiikan valmistelussa.
Viestintäosaaminen on asiantuntijatyön ydintä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on usein mahdollista esittää tutkimusaktiviteettina, joka on yhtä lailla asiantuntijaa meritoiva ja hänen urapolkuaan tukeva tehtävä.
Asiantuntijan tai tutkijan ei tarvitse tuntea jokaista julkaisutiedonkeruuta koskevaa yksityiskohtaa, sillä perusperiaatteet ovat varsin yksinkertaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain korkeakoulujen julkaisutiedonkeruuta koskevat kriteerit ja määritelmät ja nämä julkaistaan Eduuni-palveluympäristössä, joka on CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n tarjoama sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut myös erityisesti asiantuntijoille ja tutkijoille suunnatun ohjeen, johon on koottu ne kohdat, jotka ovat olennaisia julkaisuiden tekijöille.
Tukea julkaisustrategian suunnitteluun
Julkaisutoiminnalla on aloilla varsin vakiintuneet käytännöt, ja alan asiantuntijat ja tutkijat tunnistavat tutkimustoimintansa kannalta keskeiset julkaisukanavat. Urapolkunsa alussa asiantuntija ja tutkija voi tarvita tukea julkaisustrategiansa suunnitteluun, sillä julkaisukanavia riittää. Oikean julkaisukanavan valintaan vaikuttavat ennen muuta ajateltu kohdeyleisö ja julkaisukanavan taso. Viime mainitulla on merkitystä siksi, että myös lukijat tunnistavat ja arvostavat julkaisukanavia, joiden julkaisuprosessin laatuun voidaan luottaa.
Julkaisutoiminnan suunnitteluun ja julkaisukanavien tunnistamiseen on saatavilla runsaasti tukea. Tuki voi olla myös taloudellista, jolloin julkaiseminen tasokkaassa julkaisukanavassa ei muodostu esteeksi. FinELibin (suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen konsortio) neuvottelee tiedelehtisopimuksiin sisältyviä niin kutsuttuja open access -etuja, joilla vastaava kirjoittaja voi julkaista artikkelinsa avoimena joko ilman kirjoittajamaksua tai alennetulla kirjoittajamaksulla (yleisesti puhutaan APC-maksuista).
Arvokasta tietoa eri julkaisukanavia koskevista vaihtoehdoista on tarjolla JUFO-portaalissa. Palvelu on rakennettu julkaisufoorumi-luokitusten mukaisesti ja tietoa on saatavilla tieteellisistä julkaisusarjoista, konferensseista ja kirjakustantajista. Ammattikorkeakoulun asiantuntijalle palvelu on tärkeä myös siksi, että sieltä löytyvät myös ammatilliset ja yleistajuiset julkaisusarjat. Portaali on nimenomaan asiantuntijoille ja tutkijoille tarkoitettu palvelu ja jo portaalin pääsivun käyttöohje kertoo sen monipuolisista rajausmahdollisuuksista, jotka helpottavat julkaisukanavan valintaa koskevaa päätöksentekoa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta:
- The Coalition for Advancing Research Assessment CoARA
- FinELib-konsortio
- Julkaisufoorumi, JUFO-portaali
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vastuullinen arviointi
- Kansallinen julkaisumetriikkaopas (KJMO). Kansallinen julkaisumetriikan opas.
- Tiede ja tutkimus -palvelu
- Opetus- ja kulttuuriministeriön kriteerit ja määritelmät julkaisutiedonkeruulle: eDuuni-wiki-sivusto
- Kirjoittajamaksut (APC) ja niiden alennukset – Jamkin julkaisijan opas – ohjeita kirjoittajille – Info Guides at JAMK University of Applied Sciences (APC-maksu, article prosessing charge)
- Kommentoi tutkijan arviointiin kehiteltyä FIN-CAM-arviointityökalua!
- Zenodo -julkaisuarkisto