Ennakointi tarkoittaa muun muassa työelämän muutosten aktiivista seuraamista ja opiskelijoiden ohjaamista kohti tulevaisuuden taitoja. Haasteita, joita opiskelijat tulevat työelämässään kohtaamaan, emme aina voi edes kuvitella. Siksi hyödynnämme määrätietoisesti kaikki vihjeet, joita ympärillämme tapahtuvat muutokset meille tarjoavat.
Arjen tulevaisuusajattelua toteutamme vahvasti myös yhdessä kumppaneidemme kanssa. Yksi näistä kumppaneista on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, jonka missiona on rakentaa kilpailukykyistä, uudistuvaa ja ihmisläheistä yhteiskuntaa – sellaista, jossa organisaatiot ja yksilöt hyödyntävät tehokkaasti digitalisaation, datan ja teknologian tuomia mahdollisuuksia.
Puhe tulevaisuuden dataosaamisesta korostaa usein, että organisaatioiden ja työntekijöiden on päivitettävä osaamistaan lähes jatkuvasti pysyäkseen kehityksen kelkassa. Osaamisen ennakointi ja joustava oppiminen nousevat yhä tärkeämmiksi – eikä tässä kehityksessä kukaan pärjää yksin, vaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä yli toimialarajojen.
Laajemmin katsottuna dataosaaminen, eli kyky ymmärtää, analysoida ja hyödyntää yhä kasvavaa datamäärää, on noussut eri alojen kriittiseksi taidoksi. Se ei ole staattinen taito, vaan kehittyy jatkuvasti teknologian, tekoälyn ja digitalisaation myötä. Uudet työkalut, tietomallit ja standardit muuttavat nopealla tahdilla tapoja, joilla dataa kerätään, jaetaan ja hyödynnetään työelämässä.
Standardoitu tiedonsiirto vaatii uusia taitoja
Euroopan unionin ja Suomen digitalisaatiostrategiat ohjaavat yrityksiä kohti yhä sähköisempiä, yhtenäisempiä toimintamalleja. Muutos ei koske vain laskutusta tai taloushallintoa, vaan koko toimitusketjujen toimintatapoja. Peppol-standardi on yksi keskeinen ajuri tässä kehityksessä: monissa maissa se on jo käytännössä edellytys sähköisten laskujen ja tilaussanomien toimittamiselle julkiselle sektorille, ja yhä useammin sitä hyödynnetään myös yritysten välisessä kaupassa sen tuomien tehokkuus- ja kustannushyötyjen ansiosta.
Peppolin merkityksen ymmärtäminen onkin noussut tärkeäksi tekijäksi yritysten kilpailukyvylle ja toimintavarmuudelle sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yritykselle, joka ei hallitse rakenteisen datan käsittelyä tilaus- ja laskutusprosesseissaan, voi avautua vähemmän ovia – esimerkiksi julkisiin hankintoihin osallistuminen tai kansainvälisten toimitusketjujen vaatimuksiin vastaaminen on vaikeampaa ilman standardoituja tiedonsiirtokäytäntöjä.
Peppol-verkoston toimintaperiaate on helppo ymmärtää: sitä voi verrata puhelinverkkoon, jossa yksi yhteinen järjestelmä yhdistää kaikki käyttäjät. Kuka tahansa Peppol-verkostoon liittynyt organisaatio voi tavoittaa toisen – aivan kuin kenen tahansa puhelinliittymästä voi soittaa mihin tahansa toiseen liittymään ilman erillisiä kytkentöjä. TIEKEn Peppol-asiantuntija Timo Simell (henkilökohtainen tiedonanto, 1.9.2025) selventää hankkeen kouluttajakoulutuksen materiaalissa: “Peppol on analogisesti sama kuin kännykkäverkko: riippumatta siitä, mitä puhelinta tai kenen liittymää käyttää, puhelut ja viestit menevät perille. Datan osalta tilanne on hieman sama kuin puhelimen sovelluksissa – niitä ei olisi ilman yhteentoimivia järjestelmiä ja alustoja”.
Peppolin kaltaisten standardien yleistyminen tarkoittaa käytännössä, että organisaatioiden on opittava hallitsemaan uusia rakenteisia tietomalleja, sanomastandardeja ja tietovirtojen integraatioita – toisin sanoen kehitettävä jatkuvasti dataosaamistaan.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu käynnisti yhteistyössä TIEKEn kanssa Peppol-kouluttajakoulutuksen osana Datatalouden Uudet Mahdollisuudet (DUM) -hanketta, sillä TIEKEn yksi keskeisistä teemoista on datatalous. Tällä konkreettisella toimenpiteellä haluttiin vastata esiin nousseeseen tarpeeseen: miten varmistaa, että työelämässä on riittävästi osaamista hyödyntää uudenlaisia datan jakamisen standardeja? Koulutushanke suunnattiin Peppol-tiedonsiirtojärjestelmän ympärille, sillä Peppol on havainnollinen esimerkki siitä, miten yhteiset datastandardit ja digitaaliset toimintamallit luovat tarvetta uudenlaiselle osaamiselle.
Peppol on kustannustehokas ratkaisu tiedonkeruuseen
Peppol (lyhenne sanoista Pan-European Public Procurement Online) on kansainvälinen sähköisen tiedonsiirron verkosto ja yhteensopivien standardien kokonaisuus, joka yksinkertaistaa organisaatioiden välisten asiakirjojen vaihtoa (Valtiokonttori 2024). Peppolissa jokainen organisaatio liittyy yhteiseen verkostoon oman palveluntarjoajansa kautta, ja näin muodostuu eräänlainen nelikulmamalli: lähettäjä ja vastaanottaja eivät kommunikoi suoraan keskenään, vaan molemmat ovat yhteydessä Peppol-verkostoon omien Access Point -operaattoreidensa välityksellä. Tämä malli standardoi tiedonvaihdon – kun organisaatio on kerran liittynyt Peppoliin, viestintä sujuu kaikkien muiden verkoston jäsenten kanssa ilman erillisiä integraatioita (Valtiokonttori, 2023).
Alun perin Peppolia hyödynnettiin etenkin julkisissa hankinnoissa, mutta nyt sen käyttö laajenee vauhdilla yritysmaailmassa. Kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset kohtaavat Peppol-vaatimuksia jo monissa maissa Euroopasta Aasiaan (Valtiokonttori 2025). Esimerkiksi Belgiassa 1.1.2026 alkaen kaikkien B2B-laskujen on oltava EN 16931 -standardin mukaisia ja ne on toimitettava Peppol-verkoston kautta – tavanomaisia PDF-muotoisia laskuja ei siis enää hyväksytä (FBS BOSA 2024 ja OpenPeppol AISBL 2021). Norjassa julkinen sektori on edellyttänyt Peppol/EHF-formaatin laskuja jo vuodesta 2019, ja nykyisin noin 50 % kaikista B2B- ja B2G-laskuista Norjassa kulkee Peppol BIS -standardin muodossa (OpenPeppol AISBL, 2021).
Suomessakin suunta on selkeä: Valtiokonttorin arvion mukaan yhtenäinen Peppol-pohjainen toimintamalli voi säästää kotimaassa jopa 2,7 miljardia euroa vuosittain, kun manuaalinen tietojen syöttö ja päällekkäiset järjestelmäintegraatiot vähenevät (Valtiokonttori, 2024). Lisäksi EU:n uudet vastuullisuusraportoinnin vaatimukset (CSRD) ja tulevat digitaaliset tuotepassit pakottavat yrityksiä yhä järjestelmällisempään tiedonkeruuseen ja -jakoon. Monelle toimialalle on elinehto löytää tehokkaita tapoja vaihtaa esimerkiksi hiilijalanjälkitietoja ja materiaalien alkuperädataa kumppanien kesken. Tässäkin rakenteinen data ja standardoidut sanomat nousevat avainasemaan. Esimerkiksi suuret vähittäiskaupan toimijat haluavat tavarantoimittajiltaan tuotteisiin liittyvät tiedot mahdollisimman yhtenäisessä muodossa ja suoraan omiin järjestelmiinsä. Peppol tarjoaa tähän yhden kustannustehokkaan ratkaisun vähentäen tarvetta räätälöidyille integraatioille ja nopeuttaen tiedon kulkua läpi koko arvoketjun (TIEKE 2025).
Peppolin jalkauttaminen ei kuitenkaan ole pelkkä tekninen projekti, vaan osa laajempaa siirtymää, jossa taloushallinnon, hankinnan ja logistiikan prosessit digitalisoituvat. Tämä murros synnyttää uusia osaamisvaatimuksia ja edellyttää jatkuvaa oppimista organisaatioissa. Jotta Peppolin hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön, henkilöstön on ymmärrettävä rakenteisen datan periaatteet, uudet standardit sekä vaikkapa se, miten tiedot kytkeytyvät toisiinsa eri järjestelmien välillä. Toisin sanoen Peppol-käyttöönotto on yhtä paljon oppimis- ja muutoshanke kuin teknologiahanke.
Jatkuva oppiminen työelämän murroksessa
Globaalin talouden ja teknologian kiihtyvä kehitys – digitaalinen murros, tekoäly, vihreä siirtymä – ravistelee nyt työelämää ennennäkemättömällä tavalla. Maailman talousfoorumi ennustaa, että lähes 40 prosenttia tämän päivän työntekijöiden ydinosaamisesta vanhenee merkittävästi vuoteen 2030 mennessä (World Economic Forum 2025, s. 32). Tämä tarkoittaa, että työuran aikana jokaisen on opittava uusia taitoja, joita ei ehkä vielä edes tunneta. Perinteisten tutkintojen rinnalle tarvitaan joustavampia, jatkuvaa oppimista tukevia koulutusratkaisuja, jotka vastaavat nopeasti ilmeneviin osaamistarpeisiin.
Ammattikorkeakoulut voivat toimia tässä suunnannäyttäjinä. Peppol-kouluttajakoulutus on loistava esimerkki ketterästä tavasta vastata uuden ilmiön synnyttämään osaamistarpeeseen. Syksyllä 2025 TIEKE järjesti Jamkin asiantuntijoille intensiivikoulutuksen Peppol-sanomien maailmaan – aiemmin sellaista koulutusta ei Suomessa ollut tarjolla. Tämän jälkeen Jamk toteutti Peppol-koulutuksen ensimmäisen kokeilun, jossa keskisuomalaisten yritysten työntekijöitä koulutettiin Peppol-osaajiksi. Koulutusohjelma koostui kuudesta parin tunnin mittaisesta webinaarista, jotka antoivat osallistujille perustiedot ja -taidot datatalouden käsitteistä ja Peppol-sanomista. Tämän kokonaisuuden suoritettuaan osallistujayritykset saivat myös mahdollisuuden maksuttomaan asiantuntijatukeen sekä vertaistapaamisiin, joiden avulla opittuja asioita on voitu viedä käytäntöön omissa organisaatioissa. Näin organisaatioita autetaan luomaan edellytykset oman datatalouden kehityspolkunsa rakentamiseen.
Työelämän äkilliset rakennemuutokset haastavat oppimisen
Jatkuvan oppimisen rinnalla, ikään kuin haastavalla sivupolulla, kulkevat työelämän äkilliset rakennemuutokset. Niillä tarkoitetaan tilanteita, joissa alueiden elinkeinorakenne muuttuu esimerkiksi globalisaation ja tuotantorakenteiden muutoksen seurauksena (Frisk ym., 2022, s. 21). Tämä voi tarkoittaa joko työvoiman äkillisesti kasvavaa tarvetta jollakin toimialalla tai alueella tai vastaavasti työvoiman vähenemistä. Tämä haastaa voimakkaasti sekä yritysten kannattavaa liiketoimintaa että henkilöstön kyvykkyyttä oppia uutta.
Koulutustarpeiden ennakointikyky edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua työelämän ja sidosryhmien kanssa. Parhaimmillaan se on kumppanuutta, jolloin osaamistarpeita ennakoidaan yhdessä, vastavuoroisesti, tavoitteellisesti ja resursoidusti. Silloin katse on samaan suuntaan ja päämäärä on yhteinen.
Tulevaisuuden osaaminen on siis jatkuvasti päivittyvä kokonaisuus, ei pelkästään tiettyyn tutkintoon sidottu lopputulos (Cedefop, 2022, s. 6). Peppol-kouluttajakoulutus on osoitus pienestä osaamiskokonaisuudesta, joka edustaa merkittävää siirtymää kohti ennakoivaa jatkuvan oppimisen kulttuuria.
Osaaminen muutoksen mahdollistajana
Lopulta voidaan todeta, että Peppol on paljon enemmän kuin pelkkä tekninen standardi tai yksittäinen järjestelmä: se on yhden esimerkin kautta avautuva ikkuna laajempaan muutokseen, jossa datan hyödyntämisen osaaminen korostuu. Organisaatioiden kyky omaksua uusia standardeja ja toimintamalleja määrittää, ketkä menestyvät datatalouden murroksessa. Muutosvauhti on kova, mutta samalla se tarjoaa valtavan mahdollisuuden niille, jotka panostavat osaamisen kehittämiseen.
Ammattikorkeakoulujen rooli on jatkossakin toimia sillanrakentajina ja suunnannäyttäjinä – tuoda yhteen työelämä ja oppijat sekä tarjota oikea-aikaista koulutusta. Peppol-kouluttajakoulutus osoittaa, että kun tunnistetaan nouseva tarve ja tartutaan siihen nopealla syklillä, voidaan vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja samalla viedä eteenpäin jatkuvan oppimisen kulttuuria. Tulevaisuuden dataosaaminen ei muotoudu itsestään, vaan se luodaan tänään niillä teoilla ja päätöksillä, joilla rakennamme siltoja nykyhetkestä huomisen osaamiseen.