Luonnonvarakeskuksen (Ei pvm.) tilastojen mukaan maatilojen määrä on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa 20 000 tilalla ja pelkästään tänä vuonna ennakkotilaston mukaan lopettaa arviolta reilu 1000 maatilaa. Erityisesti lypsykarjatilojen lopettamista on tapahtunut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana paljon (Luonnonvarakeskus, 2022). Taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maatalouden heikko kannattavuus, kalliit investoinnit, viljelijöiden korkea ikä, uupumus ja maatalousalan yleinen ilmapiiri. Aina tilanpitoa ei lopeteta kokonaan, vaan edessä voi myös olla tuotantosuunnan vaihto toiseen. Oli tilanpidon jatkamisen tilanne tilalla mikä tahansa, pellot yleensä säilyvät viljelyssä (Luonnonvarakeskus, 2021).
Neuvojat tarjoavat apua tilanpidon muutosvaiheisiin
Mitä sitten tehdä, jos tuntuu, että maatilan tie nykyisellään on kuljettu loppuun? Erilaisia vaihtoehtoja kannattaa oman harkinnan lisäksi käydä huolellisesti läpi myös osaavien neuvojien kanssa. Neuvontapalvelua tarjoavat useimmat maatilayritysneuvontaa tarjoavat organisaatiot. Sopivan neuvojan voi löytää vaikkapa Ruokaviraston Neuvojarekisteristä. On hyvä käyttää apuna useampaa asiantuntijaa, jolloin tilanne tulee varmasti pohdittua riittävän monesta näkökulmasta. Yksi neuvoja ei voi hallita kaikkea maatalouden laajalla pelikentällä, ja merkittäviä muutoksia pohtiessa olisi hyvä olla myös joku ajatus tulevasta elämästä muutoksen jälkeen, jotta osattaisiin myös arvioida toimenpiteiden vaikutuksia tulevaan elämään erityisesti taloudellisesti. Muutossuunnitelman laatiminen aloitetaan mielellään mahdollisimman ajoissa. Toisaalta joskus tilanteet tulevat elämässä eteen hyvinkin nopeasti ja päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeassakin aikataulussa.
Suunnittele sukupolvenvaihdos ajoissa
Mikäli tavoitteena on siirtää tila tulevan sukupolven haltuun, sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Riittävän pitkä suunnitteluaika mahdollistaa huolellisen pohdinnan ja laskelmat, jotta tila säilyy tuotantokykyisenä ja kannattavana myös sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tilan tuotantorakennuksista ja kalustosta olisi pidettävä huolta, jotta jatkajalla ei ensimmäisenä ole vastassa valtava investointitarve. Rahoituksen saaminen suuriin investointeihin voi olla tänä päivänä haastavaa, koska maatilojen maksukykyä arvioidaan pankeissa aiempaa tarkemmin (Atria Alkutuotanto, 2025). Toisaalta suuret investoinnit myös rasittavat jatkajan taloutta tilanpidon alkutaipaleella turhaan. Tilan ostohintaa ja tilakauppaan liittyviä veroja voi optimoida esimerkiksi hyödyntämällä lahjanluonteista kauppaa (Verohallinto, 2023). Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä pohdittavia asioita voi myös olla tilan yhtiöittäminen, joka voi olla pitkäkin projekti ja vaatii huolellista suunnittelua ja osaamista, koska sillä on vaikutuksia muun muassa sukupolvenvaihdoksen toteutukseen ja verotukseen (Ala-Haavisto, 2024).
Aina tilanpidolle ei löydy omasta perheestä jatkajaa. Tällöin eteen tulevat vaihtoehdot ovat yleensä tilan myyminen tai vuokraaminen ulkopuoliselle kokonaan tai osittain. Ehkä merkittävimpiä myynnin tai vuokrauksen yhteydessä päätettäviä asioita on, haluaako tilanpidosta luopuva jäädä tilalle asumaan vai ei, ja haluaako hän jättää mahdollisia tilaan kuuluvia metsiä itselleen vai ei. Pelkkä pelto tai metsä ovat todennäköisesti huomattavasti helpompia myydä, kuin pihapiiri rakennuksineen. Myynti voi olla erityisen hankalaa, jos sijainti on kovin syrjässä ja asunnossa on merkittävää korjausvelkaa. Jos tila on sellaisenaan hyväkuntoinen ja elinkelpoinen voi olla kannattavampaa etsiä ensin ostajaa koko kokonaisuudelle.
Myös tuotantosuunnan vaihto kannattaa suunnitella hyvin
Tuotantosuunnan vaihtaminen voi tulla eteen monestakin syystä. Tilan nykyinen tuotantosuunta voi olla heikosti kannattava, tuotannon laajentaminen mahdotonta, tuotantoeläinrakennukset tiensä päässä tai sitova kotieläintenpito saatetaan haluta vaihtaa johonkin toiseen tuotantomuotoon. Tuotantosuunnanvaihdostapauksissa kannattaa tehdä huolellista suunnittelua, laskea erilaisia skenaarioita ja tehdä niiden välistä kannattavuusvertailua. Erityisen huolellinen kannattaa olla tuotantosuunnanvaihtoon liittyvien investointien harkinnassa. Kannattaa myös ottaa huomioon uuden tuotantosuunnan vaatima osaamisenpäivitystarve. Uudenlainen tuotanto lähtee huomattavasti helpommin ja kannattavammin käyntiin, kun ei tarvitse opetella kaikkea kantapään kautta.
Karjankasvatuksesta luopumisella on usein merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kun kotieläimiä myydään kerralla suuri määrä toiselle tilalle eloon tai teuraaksi. Tällöin kertyy normaalia suurempi määrä verotettavaa tuloa. Kotieläinten myyntitulon voi jaksottaa verotuksessa kolmelle vuodelle (Verohallinto, 2025), mutta jaksotusta tehtäessä kannattaa huomioida myös vaikutukset tulevaan elämään. Jos suunnitelmissa siintää esimerkiksi opiskelua opintotuella, voi usealle vuodelle jaksotettu myyntitulo aiheuttaa taloudellisia haasteita myöhemmin opintotuen tulorajojen ylittymisen muodossa. Verosuunnittelua kannattaa tehdä yhdessä osaavan kirjanpitäjän kanssa, mutta kannattaa muistaa, että heilläkään ei välttämättä ole osaamista edellä mainitun kaltaisista erikoistilanteista. Elämän jatkosuunnitelmat kannattaakin selvittää tilanteen mukaan myös muilta asiaan liittyviltä tahoilta.
Henkistä tukea muutosvaiheeseen
Tilanpidon lopettamiseen liittyy aina myös henkinen puoli. Viljelijä saattaa ajatella katkaisevansa sukupolvien ketjun päätyessään ratkaisuun lopettaa tilanpito tai myydä tila ulkopuoliselle. Joskus painetta tilanpidon jatkumiseen saattaa tulla edellisiltä sukupolvilta. Tilanpidosta luopuvan mielessä saattaa käydä monenlaisia ajatuksia epäonnistumisesta suureen helpotukseen. Mieltä saattaa vaivata myös kysymys siitä, mitä tehdä tilanpidon lopettamisen tai karjan lähtemisen jälkeen, jos vuosia eläkeikään on vielä jäljellä. Mieltä saattaa painaa myös huoli taloudellisesta pärjäämisestä. Näiden ajatusten ja huolien kanssa ei kannata jäädä yksin. Apua voi hakea muun muassa työterveydestä, paikalliselta Melan työkykyneuvojalta, Maaseudun tukihenkilöverkon tukihenkilöiltä, viljelyneuvojalta ja hyvältä ystävältä. Mikäli tuotantosuunnanmuutos mietityttää, Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeen tilaisuuksista ja julkaisuista voi saada ideoita tilan toiminta-ajatuksen kirkastamiseen.
Kestävä keskisuomalainen maatila
Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hanke toimii tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja digitalisaation jalkauttajana maatilayrittäjille. Hankkeen tavoitteena on parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta, kilpailukykyä ja uudistumiskykyisyyttä. Hanke toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa ajalla 1.4.2024-31.5.2026. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta.