Pk-yritysten kehittämistyöhön vauhtia nopean protoiluprosessin ja uuden toimintamallin avulla

Yritysten ja korkeakoulujen pulssi on usein erilainen: tyypillisesti yritysmaailman katsotaan toimivan nopeasti reagoiden ja ennakoiden, kun taas korkeakouluissa toimitaan pidemmän aikavälin suunnitelmien mukaan. Tätä eroa pyritään kuromaan umpeen nopealla protoilulla, eli prosessissa, jossa luodaan alustavia konkreettisia malleja tuotteille ja palveluille, ja pyritään siten testaamaan niiden toimivuutta. Näin yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä tulee paremmin molempia osapuolia hyödyttävää.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) ProtoKS-hankkeessa on syksystä 2024 alkaen kehitetty yhteistyössä keskisuomalaisten pk-yritysten kanssa nopeaa tuote- ja palvelukehitysprosessia. Toimintamalli julkaistaan vuoden 2026 alussa. Keski-Suomen liiton ja Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa tehdään pk-yritysten kanssa kymmenen erilaista prototyyppiä. Kiinnostuneita yrityksiä on löytynyt niin paljon, että vain osan kanssa on voitu aloittaa protoiluprosessi. Prototyyppiprojektien aihepiirit vaihtelevat paikantamisteknologiasta hoivatyöhön.

Kehittämistyötä varten luotu protoiluprosessi on saanut innoituksensa Lapin ammattikorkeakoulun TEQU-toiminnasta, jossa luvataan tehdä ”tuoteideastasi uusi teknologiaprototyyppi nopeasti ja edullisesti jopa kuukaudessa.” Yritykset saavat ProtoKS-hankkeen tuloksena innovatiivisia ratkaisuja ja niiden kehitysaihioita, prototyyppejä sekä kenttätutkimuksen tuomaa tietoa. ProtoKS-hankkeen tarkoituksena on tuoda työvälineitä ja vetoapua keskisuomalaisille pk-yrityksille, joiden omat resurssit eivät riitä täyspainoiseen tuote- ja palvelukehittämiseen.

Toimintamallin kehitystyö

Toimintamallin rakenne tulee palvelumuotoilussa käytetystä tuplatimanttimallista, jota on mukautettu nopean ja monialaisen kehittämisen tarpeisiin. Mallin mukaan ensin pyritään ymmärtämään yrityksen ja sen liiketoiminnan nykytila, työn alla olevien tuotteiden ja palveluiden toimivuus asiakkaiden näkökulmasta ja sen jälkeen etenemään kehittämistyöhön. Protoilu etenee nopeasti, yrityksen edustajien aikaa tarvitaan vain muutamia tunteja prosessin eri vaiheissa.

Toimintamallin kehitystyöstä vastaa Jamkissa monialainen tiimi, johon kuuluu asiantuntijoita Uudistuvan teollisuuden instituutista sekä hyvinvointi- että liiketoimintayksiköstä. Monialaisen tiimin avulla on pyritty lisäämään työn innovatiivisuutta ja avaamaan mahdollisuus uusille kysymyksille ja mahdollisuuksille. Prosessin hiominen ja tiimin osaamisten yhteen hitsautuminen on ottanut aikaa, mutta on jo hyvässä vauhdissa. Protoprojekteissa pyritään löytämään myös keinoja osa-aikaisen protoilutiimin optimaaliseen työskentelyyn.

Prototyyppien rakentaminen viiden vaiheen avulla

Jamkin protoiluprosessissa on viisi vaihetta: validointi, ymmärrys, määrittely, kehitys ja viimeistely (Kuva 1). Prosessi alkaa validoinnilla, jossa pyritään arvioimaan projektiaihion soveltuvuus nopeaan kehittämiseen, sen toteuttamismahdollisuudet ja mahdollinen kaupallinen potentiaali. Validoinnin tekee kuhunkin potentiaaliseen asiakasprojektiin nimetty tiimi. Validointi auttaa projektin arviointia ja aloittamista sekä helpottaa liian haasteellisten projektien pois karsimista.

Tästä edetään ymmärrysvaiheeseen, joka aloitetaan asiakkaan kanssa tehtävällä sopimuksella ja asiakkaan liiketoiminnan ja markkinan tutkimisella. Vaiheessa haastatellaan yrityksen ja mahdollisuuksien mukaan sen asiakkaiden ja sidosryhmien edustajia. Joissakin projekteissa tehdään myös kevyttä kenttätutkimusta toimijoiden (henkilökunta, asiakkaat) autenttisessa kontekstissa. Ymmärrysvaiheen löydökset analysoidaan määrittelyvaiheessa, jonka lopuksi määritellään kehittämisen suunta.

Kehittämisen tuloksena syntyy yleensä kaksi konseptia asiakkaille, ja näistä valitaan sopivampi, josta tehdään prototyyppi.

Kehittämisvaiheessa tehtävä työ on riippuvainen protoprojektin tyypistä, siitä onko kyseessä palvelu, fyysinen vai digitaalinen prototyyppi. Protoprojekti voi myös olla yhdistelmä edellä mainituista. Kehittämisen tuloksena syntyy yleensä kaksi konseptia asiakkaille, ja näistä valitaan sopivampi, josta tehdään prototyyppi. Toimintamallin mukainen työ päättyy viimeistelyvaiheeseen, jossa projektin tuotokset ja prototyyppi saatetaan asiakkaan nähtäväksi. Projekteissa ei synny suojattavia oikeuksia, vaan tuotosten koosteet ovat julkisia. Toimintamallin mukainen työ päättyy viimeistelyvaiheeseen, jossa projektin tuotokset ja prototyyppi saatetaan asiakkaan nähtäväksi.

Prototyyppiprojekteja on ollut monilta toimialoilta: hoivapalveluista tietoliikennealaan, paperituotteista turvallisuusalaan ja kampaamosta elintarvikealaan. Samoin projektit ovat vaihdelleet tekoälysovelluksista ja sensoriteknologian testaamisesta 3D-malleihin ja erilaisiin palveluihin. Syntyvät fyysiset lopputuotokset jäävät testausvaiheen jälkeen Jamkin haltuun. Yritykset voivat vapaasti jatkaa protoiluprosessin tuotosten kehittämistä ja hyödyntämistä aina kaupallistamiseen asti.

Kokemukset kannustavat jatkamaan nopeaa protoilua

Tähänastiset kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Yrityksistä on tullut myönteistä palautetta heidän ongelmiinsa ja ideoihin tarttumisesta ja kehitystyön nopeuttamisesta. Työn alla olevaa ketterää ja konkreettista etenemistapaa on kiitelty.

Moni yritys on myös ymmärtänyt, että kysymys on kehittämishankkeesta, jossa toimintamallia prototyyppien kehittämiseen vasta rakennetaan. Jamkin kaltaiselle isolle organisaatiolle tämä on asettanut positiivisen haasteen opetella joustavampaa ja ketterää yhteistyötä yli yksikkörajojen. Toimintamalli avaa lupaavia mahdollisuuksia osaamisen jalkauttamiseen sekä asiakasyrityksille että aluekehitysvaikutustaan lisäävälle korkeakoululle.