Prototyyppi konkretisoi tuotteen ja osallistaa käyttäjät kehitystyöhön

Olipa kerran idea, jota ei voinut nähdä eikä koskettaa. Se syntyi ihmisten keskelle ja ihmisiä varten, mutta sitä ei voinut silmin nähdä, eikä käsin tuntea. Idea pyrki kaikin tavoin olemaan ymmärrettävä ja konkreettinen, mutta epäonnistui surkeasti. Sitten idea kohtasi prototyypin ja ihastui. Tähän oli pakko tutustua tarkemmin!

Prototyyppeihin ihastuminen on yhdistänyt myös keskisuomalaiset yrittäjät ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat tuotekehittämisen äärelle. ProtoKS-hankkeessa toteutettava tiivis työelämäyhteistyö on miellyttänyt paikallisia yrittäjiä erityisesti siksi, että prototyyppien pilotoiminen moniammatillisen projektitiimin kanssa on yritysten tarpeet huomioivaa ja ketterää. Erilaiset prototyypit, tuotteiden kehittämispolkujen eri vaiheet ja saavutetut lopputulokset tekevät matkasta polveilevan sekä rutkasti uutta tietämystä ja osaamista kaikilla osapuolilla kasvattavan.

Mikä ihmeen prototyyppi

Prototyypin avulla idea voidaan tehdä näkyväksi ja kokeiltavaksi. Prototyyppi on pelkistetty ja keskeneräinen malli tai ensimmäinen versio, jonka avulla loppukäyttäjät voidaan osallistaa tuotteen kehitystyöhön. Prototyyppi tekee ideasta konkreettisen ja mahdollistaa siten sen testaamisen sekä parantamisen käyttäjäpalautteen pohjalta, ennen lopullista tuotantoa.

Prototyypit voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen niiden tarkoituksesta ja tuotteen meneillään olevasta kehitysvaiheesta. Kaikkein yksinkertaisimmillaan protot ovat vain paperille piirrettyjä viivoja ja luonnoksia, jotka soveltuvat esimerkiksi palvelupolkujen hahmottamiseen. Ei-fyysiset prototyypit soveltuvat tilanteisiin, joissa simuloidaan esimerkiksi asiakaskohtaamisia, niiden yhteydessä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja erilaisten roolien välistä dynamiikkaa.

Ihmiskeskeisten lähestymistapojen ytimessä on loppukäyttäjien aktiivinen osallistaminen kehitystyöhön.

Digitaaliset prototyypit taas voivat näyttää jo melko valmiilta tuotteilta, mutta ne eivät välttämättä vielä toimi. Niiden avulla voidaankin visualisoida esimerkiksi käyttöliittymiä, ja kerätä käyttäjiltä muun muassa ulkoasuun ja visuaaliseen ilmeeseen liittyvää palautetta. Interaktiiviset prototyypit ovat vuorovaikutteisia ja antavat käyttäjän toiminnoille vasteita, esimerkiksi klikkauksien ja siirtymien muodossa. Näin mahdollistetaan ensimmäisten mallikappaleiden käyttäjätestaukset. Fyysiset prototyypit ovat puolestaan konkreettisia esineitä, joita voidaan rakentaa vaikkapa perinteisestä pahvista tai edistyneemmin 3D-tulosteilla. Ne auttavat tehokkaasti muun muassa muotojen ja mittasuhteiden havainnoinnissa

Protoilussakin tapahtuu virheitä

Prototyyppi on kehittämistyön konkreettinen väline, mutta hyödyntämisessä tehdään myös virheitä. Yksi yleisimmistä virheistä on pyrkiä liian valmiiseen liian varhain: käytetään todella paljon aikaa ja resursseja mallin hiomiseen, mutta jätetään käyttäjien kuuleminen ja tuotteen testaus vähälle tai jopa kokonaan väliin. Tällöin kehitys saattaa perustua ainoastaan kehittäjäosapuolen oletuksiin, ei todelliseen tarpeeseen. Kenties suurin kompastuskivi protoilun vaiheissa on käyttäjäkokemusten ja annetun palautteen sivuuttaminen. Vaikka palautetta saataisiin, sitä ei kuunnella, eikä hyödynnetä, vaan kehitystyötä jatketaan jääräpäisesti omalla polullaan.

Joskus prototyypin perimmäinen tarkoitus voi jäädä arvailujen varaan – sen käyttötarkoitus ei avaudukaan käyttäjille, eikä ole selvää, miten sitä testataan ja mitä sillä edes pitäisi tehdä. Myös testaustilanteissa voi olla heikosta valmistelusta johtuvaa epäselvyyttä, mitä tietoa halutaan kerätä, jolloin palautteen merkitys ja palautteesta oppiminen jäävät vähäisiksi. Toisinaan keskeneräisyyden sietämisen pelko voi estää prototyypin päivänvaloon tuomisen kokonaan, vaikka juuri keskeneräisyys mahdollistaa oikean suunnan tarkentamisen. Piilottelun sijaan onkin tärkeää, että tuotekehityksen keskeneräisyydestä viestitään aktiivisesti ja selkeästi, sillä prototyypin tulkitseminen valmiiksi tuotteeksi saattaa johtaa epärealistisiin odotuksiin ja pahimmillaan täydellisiin väärinymmärryksiin koko tuotteesta.

Osallista, kuuntele, kehitä -sykli auttaa onnistumaan

Käyttäjälähtöiset ja iteratiiviset kehittämismallit ovat tärkeä osa nykypäivän kehittämistyötä. Niissä kehittäminen etenee syklisesti, jolloin prototyyppiä parannetaan jatkuvasti vaiheittain: suunnitelmasta rakentamisvaiheeseen, rakennetun prototyypin testaukseen, testauksessa kerättyyn palautteeseen ja parannusten tekemiseen palautteiden pohjalta. Sykleissä syntyvät versiot voidaan testata aina uudelleen ja toistaa vaiheet niin kauan, kunnes käsissä on odotusten mukainen tuote. Tällä syklisesti etenevällä toimintatavalla ja käyttäjäpalautetta tarkoin kuuntelemalla voidaan välttää turhien virheiden tekemistä suunnittelutyössä – ja valmiin tuotteen syntymistä sudeksi.

Ihmiskeskeisten lähestymistapojen ytimessä on loppukäyttäjien aktiivinen osallistaminen kehitystyöhön. Keskusteleminen, kokeileminen ja palautteen kerääminen kuuluvat kiinteästi tuotekehitysprosessiin. Jo aivan ensimmäiset kehitettävän tuotteen versiot nopeuttavat idean jalostumista, konkretisoivat ajatuksia ja helpottavat palautteen keräämistä. Näillä keinoin tuotekehittäjille hyvä mahdollisuus irtautua omista olettamuksistaan ja lähestyä loppukäyttäjien todellisia kokemuksia ja tarpeita. Prototyyppien kehittäminen on ongelmaratkaisua parhaimmillaan erityisesti silloin, kun näkökulmien kirjo on rikas ja kehitystyö etene – välillä otetaan askel taakse ja kaksi eteen – mutta eteenpäin mennään kuitenkin.