Onnistumisia verkostomaisella tuotekehitysprojektilla

Tuotekehitys käynnistyy joko kokonaan uuden idean tai innovaation toteuttamisesta tai vanhan tuotteen parantelusta. Onnistuneessa toteutuksessa huomioidaan markkinat ja asiakastarpeet. Ilman markkinoita ei ole tuotetta. Lisäksi on tärkeää tunnistaa kilpailijat sekä teknologiat. Konseptoinnilla jalostetaan tuote, joka on toteuttamiskelpoinen. (Kaipainen ym., 2021.)

Tuotekehityksessä tarvitaan oikeanlaista osaamista, ja tehtävä tuotekehitystyö pohjaa käytännössä jo olemassa olevaan tietoon. Kehitettävistä tuotteista on myös tärkeää valmistaa prototyypit, jotta mahdolliset ongelmat saadaan tietoon mahdollisimman aikaisin, nopeasti ja helposti. Näin vältetään turhaa työtä ja investointeja (Aalto-Ylevä, 2025). Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Tuotekehityksellä meille ja maailmalle -yhteistyöhankkeessa lähdettiin liikkeelle osallistuneiden yritysten omista tuotekehitystarpeista hyödyntäen yrittäjien, asiantuntijoiden, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien osaamista sekä verkostoja yhteiseksi hyväksi. Yrittäjät perehtyivät alansa parhaiden asiantuntijoiden johdolla tuotekehityksen teoriaan ja tuotekehittivät omia raaka-aineitaan ja tuotteitaan konkreettisesti Kädet savessa -osuuksissa.

Yrittäjät kokivat hyödyllisiksi myös Jamk Future Factory® -opiskelijoiden toteuttamat tuoteprototyyppien kuluttajatestaukset yhteistyökaupoissa.

Hankkeen tuotekehityspolulle osallistuneet yritykset saivat käytännön Kädet savessa-tuotekehityspäivissä asiantuntijoiden ohjausta, valmennusta ja tukea muun muassa reseptikehitykseen, tuotteiden rakenteen, koostumuksen ja maun kehittelyyn sekä säilyvyyden ja elintarviketurvallisuuteen ja -lainsäädäntöön liittyvien asioiden tarkasteluun. Tukea ja tietoa tarjottiin myös työpajoissa käsiteltyjen asioiden syventämiseen, tuotannon suunnitteluun, prosessitekniikkaan, tuotekehityksen taloudelliseen puoleen ja investointeihin, pakkausvalintoihin ja -merkintöihin ja tuotantoteknologioihin sekä rahtivalmistajaselvityksiin ja tuotannollisten prosessien kartoituksiin. Oppia haettiin myös benchmarking-matkoilta kotimaahan ja Italiaan.

Tuotekehitystyö on iteratiivista

Hankkeessa syntyneitä tuoteaihioita ja tuotteita sparrattiin Keskisuomalainen menestystuote -konseptilla, jossa yhteistyökauppojen, Osuuskauppa Keskimaa ja K-Citymarket (Seppälä, Keljo, Äänekoski), edustajat sekä asiantuntijat arvioivat tuotteita ja antoivat palautetta sekä kehittämisehdotuksia. Samalla vahvistui suora markkinavuoropuhelu yrittäjien ja kaupan edustajien kesken. Yrittäjät kokivat hyödyllisiksi myös Jamk Future Factory® -opiskelijoiden toteuttamat tuoteprototyyppien kuluttajatestaukset yhteistyökaupoissa. Merkittävinä pidettiin myös työpajoissa ja tuotekehityskeittiössä käytyjä yrittäjien välisiä keskusteluita tuotteita arvioitaessa.

Hankkeen tuotekehityspolku mallinnettiin mukaillen jatkuvan parantamisen PDCA-sykliä (kuva 1). Kyseinen malli (Plan, Do, Check, Act) on ollut yksi laadunhallinnan kivijalkoja jo 1950-luvulta lähtien (Lindroos, 2025). Syklin ytimessä lähtökohtana on yrityksen strateginen päätös tehdä tuotekehitystyötä. Toiminta etenee kehänä suunnittelusta toteutukseen ja edelleen arviointiin sekä tarvittaviin korjauksiin. Käytännössä tuotekehitys on jatkuvaa tuotteen tullessa jossakin kohtaa elinkaarensa päähän, jolloin sitä joko lähdetään parantelemaan tai luovutaan ja kehitetään kokonaan uusi tuote.

Tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa

Hankkeen osatoteuttaja, Jyväskylän yliopiston kemian laitos, toteutti tutkimuspilotin elintarvikekemian tutkimuksesta tuotekehityksen tueksi. Tutkimustyön kustannukset ovat varsin korkeita, mutta hankkeen toimintamalli mahdollisti ne myös pienille yrityksille. Tulokset osoittivat, että tutkimusyhteistyöllä tuotekehityksessä on mahdollista ratkaista yritysten tutkimustarpeita siten, että tuotetulla tiedolla edistetään yritysten liiketoimintaa konkreettisesti. Näistä esimerkkeinä yritysten tuotantoprosessien kehittäminen ja tuotteiden ominaisuuksien selvittäminen. Samalla tutkimuslaitos sai uusia kontakteja ja tulokulmaa elintarvikejalostajien haasteisiin.

Tuloksellista tuotekehitystä

Palautteen ja tulosten perusteella hankkeen tiivis tuotekehityspolku oli menestys, joskin yrittäjille myös varsin ”hengästyttävä”, kuten eräs yrittäjä asian ilmaisi. Hankkeen onnistumista tuki osallistuneiden yrittäjien tiivis paneutuminen ja vahva raaka-aineiden tuoteominaisuuksien osaaminen, mutta myös kokemuksen myötä syntynyt intuitiivinen osaaminen. Tämä ja asiantuntijoiden vahva tuki mahdollistivat varsin onnistuneet ketterät kehittämiskokeilujen tulokset, vaikka välillä koettiin myös epäonnistumisia. Koekeittiössä tai pakastekuivaustesteissä lopputulos saattoi yllättää, mutta asiantuntijoiden sekä mukana olleiden yrittäjien kanssa etsittiin ratkaisuja, tai sitten hylättiin koko idea. Monta kertaa päästiin myös yhdessä iloitsemaan onnistuneista tuotekokeiluista.

Syntyneitä tuoteaihioita tai testattuja tuotteita kirjattiinkin hankkeen päättyessä lähes 90 kappaletta, uusia tai jatkokehitettyjä tuotteita 37 kappaletta ja myynnissäkin jo peräti 14 tuotetta. Parhaana tuloksena voitaneen kuitenkin pitää osallistuneiden yrittäjien jatkosuunnitelmia ja -tavoitteita, joihin he saivat alkusysäyksen ja eväät tästä yhteistyöhankkeesta. Yrittäjien omat tuotekehityskokeilut ja yhteydenpito asiantuntijoiden kanssa ovat jatkuneet. Kauppayhteistyö on saanut jatkoa edelleen uusien tuotteiden päästyä valikoimiin. Lisäksi yrityksillä on suunnitelmissa muun muassa laiteinvestointeja, ehkä jopa yhteishankintoja. Osa yrittäjistä on myös jo mukana uusien vientihankkeiden toteutuksissa ja/tai -suunnitteluissa.

Hankkeen opit

• Vuorovaikutuksellinen oppiminen yhdessä ja toisilta yrittäjiltä sekä asiantuntijoilta tuottaa tulosta.
• Sparraaminen on loistava tapa tehdä tuotekehitysyhteistyötä – molemmat/kaikki oppivat.
• Verkostoissa on voimaa. Uteliaisuus ja matkiminen kuuluvat lajiin.
• Uudet innovaatiot syntyvät kohdattaessa, sattumalta, toimialarajat ylittäen.