Yritykset tarvitsevat yhteisiä markkinakanavia- ja kontakteja sekä malleja tuotteiden teknisistä ratkaisuista aina logistiikkaan. Virheistä voi oppia, mutta kaikkien ei ole järkevää toistaa samoja virheitä, siksi mentorointi ja verkostoyhteistyö ovat keinoja säästää yrittäjien aikaa ja rahaa. Kansainvälistymiseen tarvitaan myös rahoitustukea. Muun muassa nämä asiat nousivat esille, kun yrittäjät verkostoituivat ja pohtivat yhdessä kansainvälistymisen haasteita ja mahdollisuuksia toukokuussa järjestetyssä FinFoodNet-hankkeen maakunnallisessa aloitustilaisuudessa Keski-Suomessa.
Maailmankaupan myllerrys ravistelee ruokaketjua
Elintarvikkeet muodostavat tärkeän osuuden maiden vientimarkkinaosuuksista. Niemi (2025) kertoo, että globaalisti yhteiskunnallinen epävarmuus ja vaihtelevuus ovat heijastuneet yleisesti elintarvikekauppapolitiikkaan, esimerkiksi Yhdysvaltojen tullirajoitukset ja verot muodostavat merkittävän riskin elintarvikkeiden myynnin kasvun jatkumiselle. Rajoitukset nostavat kustannuksia ja lisäävät kuluttajan ostokäyttäytymiseen epävarmuutta. Raaka-aineiden saantiin liittyy myös aiempaa enemmän haasteita, joka on näkynyt Suomessa naudan lihan puutteena vuonna 2025.
Kokonaiskuva elintarvikemarkkinoilla on muutosvaiheessa. Verotusten ja tullirajoituksen lisäksi erilaiset geopoliittiset jännitteet ja sodat ovat muokanneet valtioita pyrkimykseen vahvistamaan omavaraisuutta ruokamarkkinoilla. Euroopan Unionin tavoitteena on riippumattomuus Venäjästä ja Kiinasta, joka haastaa ajattelemaan eri tavoin teknologioiden, energian ja raaka-aineiden kaupassa. Tiukemmat ympäristö- ja ilmastovaatimukset ovat edelleen ajureina EU:n vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, joka asettaa lisäpaineita elintarviketuotannolle ja ruokaketjulle. Ruokaketjun kokonaiskuva on erittäin monisyinen, ja yritykset tarvitsevat sekä käytännönläheistä että räätälöityä tukea sopeutuakseen erilaisiin ja jatkuvasti muuttuviin toimintaympäristön tekijöihin.
Suomi tähtää elintarvikeviennin tuplaamiseen vuoteen 2031 mennessä – kasvu vaatii laajaa yhteistyötä ja strategisia investointeja
Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen elintarvikeviennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2031 mennessä. Tämä tavoite ei toteudu itsestään, vaan se edellyttää merkittäviä investointeja, pitkäjänteistä yhteistyötä sekä koko ruokaketjun sitoutumista yhteisiin päämääriin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2025 suhdannekatsaus osoittaa, että ruokaviennin arvo kasvoi vuonna 2024 lähes kuusi prosenttia, veturituotteina erityisesti kaura ja maitotuotteet (Latvala ym., 2025). Suomen elintarvikeviennin kokonaisarvo oli lähes kaksi miljardia euroa. Viljamarkkinoilla kaura jatkaa vahvaa kehitystään, maitotuotteiden hinnat ovat nousseet kansainvälisen kysynnän myötä, ja myös puutarhatuotanto – esimerkiksi kasvihuonekurkkujen vienti – kehittyy suotuisasti. Meijerituotteet muodostavat edelleen Suomen elintarvikeviennin tärkeimmän tuoteryhmän: vuonna 2024 niiden vienti ylsi 491 miljoonaan euroon. Meijeriteollisuus on pitänyt yllä positiivista kauppatasetta koko Suomen EU-jäsenyyden ajan ja on edelleen yksi suomalaisen ruokaviennin keskeisistä tukipilareista.
Ninios (2024) tuo esiin, että Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) painottaa viennin kasvattaminen pysyvien ja vakaiden vientipalvelujen kautta. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä MTK ehdottaa Viexpon palauttamista kansalliseksi vientikoordinaattoriksi. Lisäksi yli 350 Ruokatieto-yhdistykseen kuuluvien yritysten vetämät kasvupolkuohjelmat ovat tärkeitä rakenteellisia tukimuotoja. Niiden avulla suomalaiset elintarvikealan yritykset pystyvät kansainvälistymään suunnitelmallisesti ja saavat monipuolista tukea kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi (Ninios, 2024).
Ninios (2024) painottaa, että ruokaviennin vahvistaminen vaatii aktiivista ja systemaattista viranomaistoimintaa sekä johdonmukaista ekosysteemiajattelua. Vientipalvelut ja yritysten välinen kasvu- ja kehitysyhteistyö sekä julkinen tuki muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden, jota ei voi jättää yhden osion varaan. Ruoka-alalla kaivataan selkeää, koordinoitua toimintamallia, jossa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus rakentuu ylempää johdetusta strategiasta. Strategisten toimenpiteiden tulisi kattaa muun muassa koulutuksen kehittämistä, tutkimus- ja kehitystoiminnan (TKI) vahvistamista sekä rahoitusmahdollisuuksien laajentamista.
Vuonna 2024 Suomen elintarvikeviennin arvo oli noin 2 miljardia euroa ja elintarvikkeiden tuonti oli noin 5,9 miljardia euroa. Merkittävä tuonnin ja viennin välinen ero osoittaa, että kotimaisen elintarvikealan yritysten kasvupotentiaalia ei ole vielä onnistuttu täysimääräisesti hyödyntämään (Latvala ym., 2025). Laaja vientiekosysteemi työllistää myös välillisesti, esimerkiksi pakkausten, palveluiden, logistiset ratkaisujen ja koulutuksen kautta, jotka yhteistyössä luovat perustaa ja kasvua suomalaiselle elintarviketuotannolla. MTK ja Luke korostavat, että tavoite ruokaviennin kaksinkertaistamiselle edellyttää yhdistettyjä ponnistuksia vientipalveluiden toimivuudelle (Ninios, 2024; Latvala ym., 2025).
Verkostoitumista ja kehittämistoimia
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalouskampuksella kokoontui AgriVenture -tapahtumaan noin 450 kansainvälistä osallistujaa toukokuussa 2025. Osallistujia yhdisti kestävän ruokaverkoston kehittäminen, ja edustettuina olivat keskeiset toimijat, kuten startupit, scaleupit, yritykset, sijoittajat, loppukäyttäjät, maanviljelijät, tutkijat ja kehittäjät. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä -hankkeen alueellinen aloitustilaisuus.
Hankkeen tavoitteena on saattaa yrittäjien jo olemassa oleva tietotaito ja verkostot toistensa tueksi sekä liiketoiminnan kasvattamiseksi vientipolulla. Toukokuun tilaisuudessa syvennyttiinkin asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen paikalla olleiden yrittäjien elintarvikeviennin tilanteeseen ja kehittämistarpeisiin. Samalla kartoitettiin yrittäjien kiinnostusta ja mahdollisuuksia toimia osana yhteistä ruokaviennin ekosysteemiä.
Hankkeen aloitustapahtumassa nousseet kansainvälistymisen kehittämistavoitteet heijastelivat myös hankkeen kevätkaudella 2025 toteuttaman, vielä julkaisemattoman, suomalaisille vientiä tekeville tai sitä suunnitteleville yrityksille suunnatun kyselyn tuloksia. Niiden mukaan tärkeimpänä pidetään yhteistyökumppaneiden löytämistä kotimaasta ja/tai valituilta kohdemarkkinoilta. Tukea tarvitaan myös myyntiin, kohdemarkkinoiden kartoittamiseen ja ymmärtämiseen sekä markkinointiin, aloittelevat yritykset erityisesti vientiosaamisen kehittämiseen sekä tuote- ja palvelutarjoaman hiomiseen. Osa yrityksistä pohtii jakelukanavia ja ylipäänsä viennin organisointia. Avun tulisi olla konkreettista, liittyen muun muassa vientitoiminnan markkinakohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen.
Keski-Suomen ruokavientiklubi
FinFoodNet-hankkeen toukokuun aloitustilaisuudessa vahvistui jo aiemmin tunnistettu tarve yrittäjien väliselle ruokaviennin vertaistuelle ja mentoroinnille. Niinpä jo heinäkuussa kokoontui hankkeen osatoteuttajan Jyväskylän ammattikorkeakoulun koolle kutsumana historian ensimmäinen Keski-Suomen ruokavientiklubi. Ruokavientiklubin ajatuksena on toimia ruokavientiä tekeville ja sitä suunnitteleville yrittäjille matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa he pääsevät keskustelemaan ja oppimaan vertaistensa kanssa vientiin liittyvistä kokemuksista, haasteista ja ratkaisuista. Vertais- ja sparrauskeskusteluiden ohella ruokavientiklubin tapaamisissa kuullaan elintarvikeviennin asiantuntijoita ja myös rahoittajien edustajia.
Tilaisuuksissa kartoitetaan yrittäjien konkreettisia vientitoimien tarpeita ja toimenpide-ehdotuksia, joita pyritään edistämään yhteistyössä muun muassa Suomen ruokavientiyhdistys SUVI ry:n kanssa. Suurimmaksi kansainvälistymisen haasteeksi osallistujat ovat nostaneet resurssipulan. Yhteistyö nähdäänkin suorastaan ainoana mahdollisuutena edetä ja onnistua. Konkreettisista yhteistyön paikoista keskustelua on jatkettu ruokavientiklubi II:ssa lokakuussa, ja tullaan jatkamaan myös kolmannessa tapaamisessa, joka järjestetään ylimaakunnallisesti Teamsissä vuoden 2026 alkupuolella. Teemoina tuolloin erityisesti logistiikka ja vientitoimintojen yhteisresurssointi kohdemaassa.
FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä
FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä -hankkeessa ovat innokaupungeista mukana Seinäjoki, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Turku ja pääkaupunkiseutu. Hankkeessa rakennetaan alueiden välinen verkosto ”Finnish Food Cities and Regions”, joka tiivistää yhteistyötä ruoka-alalla kaupunkien, TKI-toimijoiden sekä yritysten välillä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Innoverkosto-hankkeet edistävät vuoropuhelua yli maakuntarajojen sekä pyrkii toiminnallaan lisäämään yhteistyötä eri tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden sekä yritysten välille.
