Naisten ja miesten määrää liikuntaa edistävien järjestöjen johtotehtävissä on seurattu suomalaisissa liikunnan tasa-arvokatsauksissa 1990-luvun puolestavälistä lähtien laskemalla miesten ja naisten lukumääriä. Tarkastelua on motivoinut se, että naiset ovat olleet mainituissa tehtävissä aliedustettuina. Asiaa on pohdittu ainakin valta-, oikeudenmukaisuus-, sukupuoliero- ja resurssikysymyksenä. Kaksi ensimmäistä ovat ilmeisiä. Kokonaan oma kysymyksensä on, onko lähinnä miehiä valitsemalla menetetty jotain joko sukupuolineutraaliksi tai peräti naiserityiseksi ajateltua kyvykkyyttä. (Turpeinen, Jaako, Kankaanpää & Hakamäki 2011, s. 47.)
Urheilujärjestöissä arvostetaan periaatteessa ja käytännössäkin moninaisuutta ja ymmärretään, että erilaista osaamista tarvitaan. Toisaalta on luonnollista tunnistaa pätevyyksiksi sellaisia ominaisuuksia, joita itsellään jo on, ja pitää luontevana helppona ja tehokkaana toimia ihmisten kanssa, jotka ajattelevat samoin kuin itse. On viitteitä, että suomalaisten urheilujärjestöjen hallituksiin valitut naiset eivät näkemyksiltään välttämättä eroaisi valituista miehistä, joskin tulemaan on päädytty melko suppealla otoksella. (Mikkonen, Stenvall & Lehtonen 2021.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaa myöntämällä niille harkinnanvaraisia yleisavustuksia. Ministeriö on pyrkinyt edistämään tasa-arvoa ilmoittamalla, että ”valtionavustuksista päätettäessä otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.” (OKM.) Järjestöiltä ei edellytetä, että niiden luottamuselimissä olisi eri sukupuolia saati että määrät olisivat samat, vaan hallituksen voi koota vaikka pelkästään miehistä tai pelkästään naisista. Molempia tapauksia on. Ministeriö kysyy asian yleisavustushakemuksen liitelomakkeessa.
Avustettavia järjestöjä ovat lajiliitot, liikunnan aluejärjestöt, muut liikuntaa edistävät järjestöt sekä palvelujärjestöt. Vuosittain avustetaan noin 120 järjestöä. Vuonna 2024 avustettuja järjestöjä oli 115 (OKM 2024). Kaikki eivät hae avustusta joka vuosi. Pitkällä aikavälillä avustettavien järjestöjen määrä ja jakauma on muuttunut muun muassa järjestöfuusioiden seurauksena. Lisäksi kansanterveysjärjestöille ei ole myönnetty vuoden 2020 jälkeen liikuntaan kohdennetuista rahapelitoiminnan voittovaroista yleisavustusta. Tähän järjestöryhmään kuului vuonna 2020 yhteensä yhdeksän järjestöä. (OKM 2024).
Sukupuolijakauma liikuntaa edistävien järjestöjen johtotehtävissä vuosina 2023–2024
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes-tulosalue on pitänyt yllä Liikunnan järjestötietokantaa (2024) vuodesta 2023 alkaen. Siihen kootaan tietoja esimerkiksi valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen yleisavustusten määrästä sekä luottamushenkilöstön määrästä ja sukupuolijakaumasta. Tiedot kootaan vuosittain pääosin järjestöjen opetus- ja kulttuuriministeriölle yleisavustushakemuksiin liitetyistä valmiiksi luokitelluista tiedoista. Tässä artikkelissa tarkastellaan operatiivisina ja luottamusjohtajina toimivien henkilöiden sukupuolijakauman nykytilannetta poikkileikkaustietona sekä pitkän aikavälin muutoksia järjestöjen hallituksissa.
Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustushakemuksessa ministeriön avustushakemuksessa hallitusjäsenten kohdalla vastausvaihtoehtoina ovat mies/nainen/muu/ei halua ilmoittaa. Tiedoissa ei eritellä puheenjohtajia. Sen vuoksi tiedonkeruuta täydennettiin hakemalla hallitusten puheenjohtajien ja järjestöjen operatiivisten johtajien sukupuolitieto kunkin järjestön internet-sivuilta 21.3.2024. Tieto luokiteltiin sen mukaan, onko etunimi tyypillisesti miehen vai naisen käytössä. Pienimmissä järjestöissä työntekijöitä ei välttämättä ole. Operatiiviseksi johtajaksi katsottiin tällöin hallituksen puheenjohtaja, jos ei muuta ilmennyt.
Vuosien 2023–2024 tiedonkeruiden tulokset on jaoteltu alle järjestöryhmittäin:
- Lajiliittojen hallituksissa oli yhteensä 616 jäsentä. Heistä naisia oli 194 ja miehiä 422. Hallitusten puheenjohtajista naisia oli 20 ja miehiä 55. Lajiliittojen operatiivisista johtajista naisia oli 25 ja miehiä 50.
- Liikunnan aluejärjestöjen hallituksissa oli 153 jäsentä, joista naisia oli 77 ja miehiä 76. Puheenjohtajista naisia oli 3 ja miehiä 12, operatiivisista johtajista naisia oli 5 ja miehiä 10.
- Muiden liikuntaa edistävien järjestöjen hallituksissa oli 222 henkilöä, joista naisia 88 ja miehiä 134. Hallitusten puheenjohtajista naisia oli 7 ja miehiä 17, operatiivisista johtajista naisia oli 13 ja miehiä 11.
- Palvelujärjestöissä (Olympiakomitea ja Paralympiakomitea) hallitusjäseniä oli yhteensä 19. Heistä naisia oli 10 ja miehiä 9. Puheenjohtajina oli mies ja nainen. Molemmat operatiiviset johtajat olivat naisia.
- Yhteensä kaikkien järjestöjen hallitusten jäsenistä naisia oli 37 prosenttia, puheenjohtajista 35 prosenttia ja operatiivisista johtajista 39 prosenttia.
Järjestöjen hallitusten sukupuolijakauman muuttuminen
Järjestöjen johtaminen henkilöityy usein puheenjohtajaan, toisinaan operatiiviseen johtajaan. Hallitusten monimuotoisuuden kannalta koko hallituksen sukupuolijakauma on oleellinen, vaikka käytännössä eri järjestöissä hallitusten rivijäsenten tehtäväalueet ja vaikuttamismahdollisuudet vaihtelevat tavalla, jota tarkastelussa ei ole mahdollista ottaa huomioon. Alla olevaan kuvioon (kuvio 1) on yhdistetty tuorein tieto sekä viimeisimmässä liikunnan tasa-arvokatsauksessa julkaistu aikasarja (Lehtonen, Oja & Hakamäki, 2022). Kuvion tulkinnassa huomattavaa on, että lähtötietoja ei ole voitu esittää tasavuosin, koska niiden kokoaminen ei ole ollut systemaattista.
Muutosvauhti on arvottamiskysymys. Jos katsoo, että tasaisempi sukupuolijakauma olisi toivottava, voi edistymistä pitää verkkaisena. Liikuntajärjestöjen kattojärjestönä toiminut Suomen Liikunta ja Urheilu ry teki vuonna 1998 linjauksen, jossa se suositteli kaikille jäsenjärjestöilleen vähintään 40 prosentin edustusta kummallekin sukupuolelle (ks. Turpeinen ym. 2011, s. 48). Neljännesvuosisata myöhemmin eli vuonna 2023 naisten osuus järjestöjen hallitusten jäsenistä oli 37 prosenttia.
Eri sukupuolia olevien hallitusjäsenten määrän tasoittuminen ei ole riittävä tasa-arvon mittari, vaikkakin se on helposti hahmotettavissa (Mikkonen 2022, s. 30). Jos lähtökohdaksi ottaa edellä mainitun tutkimushavainnon (Mikkonen ym., 2021) siitä, että naiset ja miehet ajattelevat samansuuntaisesti liikuntajärjestöjen toiminnasta, ei ole perustetta valita naisia ”erilaisten näkökulmien” vuoksi. Toisaalta ei ole myöskään perustetta olla valitsematta. Valikoitumista kannattaisikin tarkastella erityisesti rekrytointikysymyksenä: mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että eri sukupuolia valitaan johtotehtäviin urheilussa ja miten rekrytoinnit toteutetaan?
Nämä ovat kuitenkin jo pitkälle vietyjä tutkimuksellisia kysymyksiä, jotka toteutuessaan toisivat syvällistä tietoa sukupuolten tasa-arvosta esimerkiksi urheilujohtamisen näkökulmasta. Ilmiön seuraamiseksi ja tasa-arvon tietopohjan kannalta sukupuolieritellyn datan tuottaminen eli sukupuolten osuuksien laskeminen on lähinnä vähintä, mitä on tehtävä.