Suomalainen työelämä monimuotoistuu ja monikielistyy. Yrityksissä työvoimapulaan toivotaan ratkaisua kansainvälisistä osaajista. Parhaiden osaajien houkuttelemiseksi yritysten on syytä panostaa kansainvälisiä hakijoita osallistaviin ja yhteenkuuluvuutta lisääviin käytäntöihin. (ManpowerGroup 2024, 9–10.) Kielitietoisten käytäntöjen omaksuminen edistää monimuotoisuuden lisäämistä.
Suomen kieltä ja kulttuuria LAB-ammattikorkeakoulussa opettava Aija Nurminen (2024) kuvailee kielitietoisuutta työelämätaidoksi, jolla yrityksissä voidaan kehittää liiketoiminnan vastuullisuutta. Kielitietoisuudessa ei ole kyse vain kielitaidosta, vaan ennen kaikkea asenteista ja käytännön toimenpiteistä, joilla kansainvälinen osaaja kohdataan ja joiden avulla kieltä opitaan arjessa työyhteisössä. Monimuotoisuus ja osallisuuden edistäminen hyödyttävät yrityksiä ja luovat kilpailuetua monella tavalla (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022, 11, 19, 22; McKinsey 2023, 12).
Kielitietoinen työyhteisö tukee monikielisyyttä
Kieli kertoo meitä ympäröivästä maailmasta. Jo mielikuvana sana kielimuuri antaa ymmärtää, että eri kieltä puhuvien välinen vuorovaikutus koetaan haastavaksi. Joskus yhteistä kieltä ei ole ja avuksi on otettava kädet tai kynä ja paperi. Nykyään apuna on kuitenkin myös edistynyttä käännösteknologiaa, joten vaikkapa käännösohjelma voi auttaa pääsemään yli alun kielimuurista. Jos on tahtoa, on myös keinoja.
Ilmiön ymmärtäminen motivoi kehittämään. Liljan, Luukan ja Latomaan (2017, 13) kääntämän ALA:n (the Association of Language Awereness) määritelmän mukaan kielitietoisuus on “eksplisiittistä tietoa kielestä sekä kielen tietoista havainnointia ja kielelle herkistymistä kielenoppimisessa, kielenopetuksessa ja kielenkäytössä”. Käytännössä vähimmäisvaatimuksena kielitietoisuus tarkoittaa työyhteisön tietoisuutta työtehtävien kielellisistä vaatimuksista (Lehtimaja, Korpela, Komppa, Kotilainen & Kurhila 2023, 12). Kielitietoisuuden tavoitteena on kielellisen monimuotoisuuden hyväksyminen ja monikielisyyden tukeminen (Lasagabaster 2018, 404). Kielitietoiset käytänteet ovat osa monimuotoisuuden johtamista.
Osallisuus avaimena kielitaitoon ja kielen oppimiseen
Kielitietoisessa työyhteisössä kaikilla on mahdollisuus kehittää omaa kielitaitoaan ja sitä kautta vahvistaa ammatillista identiteettiään. Erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa vieraalla kielellä toimiminen tuo työhön lisää haastetta, mutta myös merkityksellisyyttä. On hienoa ja palkitsevaa huomata, että vieraalla kielellä tulee toimeen ja ammatillinen pätevyys kasvaa.
Kielenoppijan näkökulmasta on olennaista, että hän tuntee kuuluvansa työyhteisöön. Osallisuus työpaikalla on avain kielitaitoon. (Lehtimaja ym. 2023, 14–15.) Toimiva monikielisyys edistää työhyvinvointia ja innovaatioita sekä parantaa työnantajakuvaa. Mukaan ottamisen kulttuuria rakennetaan sillä, että työtä ei tehdä vain vierekkäin, vaan yhdessä muiden kanssa.
Aikaa, kärsivällisyyttä ja pieniä tekoja
Tiedon jakamisen ja työturvallisuuden edistämiseksi on tärkeää varata työssä aikaa kysymyksille ja ymmärtämisen varmistamiselle. Kielitietoisia tapoja varmistaa ymmärtäminen on esimerkiksi pyytää keskustelukumppania toistamaan puhuttu asia omin sanoin tai muotoilla asia toisin (Lehtimaja ym. 2023, 149–151). Oleellista on se, että työn tavoitteista on yhteinen ymmärrys. Kielitietoisuus ja osallisuus tarvitsevat psykologisesti turvallisen ja arvostavan ilmapiirin. Avoimella ja kunnioittavalla vuorovaikutuksella sekä rakentavalla palautteella varmistetaan, että jokainen uskaltaa ja saa olla oma itsensä, oppia virheistään ja tuoda esille myös eriävät mielipiteensä (Edmondson 2019, 159).
Kielitietoisessa työyhteisössä on luontevaa puhua kielenoppimisesta sekä turvallista ja luvallista harjoitella kielenkäyttöä. Pienillä teoilla voi tehdä kielenoppimisen näkyväksi työpaikalla. Työpaikalla voidaan esimerkiksi tervehtiä suomeksi ja harjoitella kahvihuoneessa suomea. Kielikysymyksille voi olla oma ilmoitustaulu, sähköinen kanava tai tukiryhmä. Taskuvihkomenetelmässä kielenoppijat keräävät vihkoon kieleen liittyviä havaintoja ja kysymyksiä, joista voi keskustella työkavereiden kanssa sopivalla hetkellä. (Lehtimaja ym. 2023, 114, 205.)
Rakenteellinen tuki kehittämään kielitietoisuutta
Yritykset voivat kehittää kielitietoisuutta ottamalla käyttöön rakenteellisen tuen organisaatiotasolla, mikä vaatii johdolta sitoutumista ja resursointia. Rakenteellinen tuki perustuu kielitarpeiden selvittämiseen ja systemaattiseen työtehtävien kielivaatimusten kartoittamiseen. Kun tarpeet ja toiveet ovat selvillä, voidaan kielitaidon kehittämistä tukea tarvittavalla tavalla. Työparien tai työryhmien hyödyntäminen työnjaollisesti mahdollistaa työskentelyn puutteellisellakin kielitaidolla. Työpaikalle voidaan nimetä kielivastaava, joka tukee kielenoppijaa viestintätilanteissa sekä koko työyhteisöä kielitietoisessa työskentelyssä. Kehityskeskustelussa voidaan käsitellä kielitaitotavoitteita ja sopia työajalla tapahtuvasta kielikoulutuksesta. Kielistrategia sanallistaa yrityksen linjauksia ja olemassa olevaa toimintaa, jolloin kaikki ovat tietoisia tarjolla olevista tukikeinoista. (Lehtimaja ym. 2023, 155–180; Salminen 2024, 59–60.)
Kielitietoisuus voimistaa hyvinvointia
Yrityksen kieliratkaisusta huolimatta, puhutaan sitten pääosin englantia, suomea tai useampaa kieltä rinnakkain, kielitietoisuudella voidaan lisätä työhyvinvointia olemalla tietoisia kieleen liittyvistä näkökulmista ja kielen oppimisen prosessista. Suomessa toimivassa yrityksessä yksinomaan englannin käyttäminen työkielenä voi haitata integroitumista yhteiskuntaan työajan ulkopuolella (Komppa 2023, 477). Paikallisen kielen oppiminen on kotoutumisen kannalta tärkeää, mutta englannin kieli mahdollistaa osallistumisen alkuvaiheessa silloin, jos muuta yhteistä kieltä ei ole (Iikkanen 2020).
Tärkeätä olisikin, että vuorovaikutuksen molemmat osapuolet tulisivat toisiaan vastaan ja hyödyntäisivät kaikkea mahdollista käytettävissä olevaa kielitaitoa. Samalla näkökulmat avartuvat, luovuus ja kulttuurinen kompetenssi kehittyy, mikä edistää kielen oppimisen lisäksi muutakin oppimista. Koko työyhteisö hyötyy kielitietoisuudesta ja kaikkien mukaan ottamisesta.
Kielitietoisuusosaamisen kehittäminen Keski-Suomessa on keskeistä KOHTAUTUS-projektissa alueen veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. Seuraavan kahden vuoden aikana kielitietoisia käytänteitä luodaan ja sovelletaan keskisuomalaisten pk-yritysten arjessa projektin tukemana. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2024). Yritysten kanssa tehtävän käytännön kehittämistyön lisäksi projektissa jaetaan tietoa ja ratkaisuja alueen työnantajille ja työntekijöille kansainvälisen monimuotoisuusosaamisen lisäämiseksi.
KOHTAUTUS – Kestävää ja kehittyvää osaamista kansainvälisen monimuotoisuuden keinoin
KOHTAUTUS-projektissa tuetaan keskisuomalaisia yrityksiä kulttuurisesti monimuotoisen työyhteisön rakentamisessa. Projekti jatkuu vuoden 2026 toukokuulle asti, ja sitä toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki. Rahoitusta kehittämiseen on saatu Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+).
