Valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toiminnalla on edistetty ensisijaisesti lasten ja nuorten liikkumista ja hyvinvointia, mutta myös henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina enemmän huomiota. Liikkuvalla aikuisella on Liikkuva työelämä -kokonaisuus, joka tarjoaa työpaikoille työkaluja ja toimintamalleja työkyvyn tukemiseksi liikunnallisin keinoin.
Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen voi olla luonteva osa liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa. Varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen itsearvioinnin mukaan lähes kahdessa kolmesta yksiköstä (61 %) ja joka toisessa peruskoulussa (52 %) tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja liikkumista. Toisen asteen oppilaitoksissa liikkumisen tukeminen on itsearvioinnin mukaan myös kohtuullisen yleistä: 52 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista ja 43 prosentissa lukioista tuetaan henkilöstön omaa liikkumista. (Hakonen ym., 2024a, Hakonen ym., 2024b, Hakonen ym., 2024c.)
Tässä artikkelissa kuvataan varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstön kokemuksia omasta työkyvystään, sen edistämisestä työpaikoilla ja tuen tarpeista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimusaineistot on kerätty osana Liikkuvan varhaiskasvatuksen, Liikkuvan koulun ja Liikkuvan opiskelun valtakunnallista seurantaa. Peruskoulujen (n=1 229) ja toisen asteen oppilaitosten (n=790) henkilöstön aineisto kerättiin keväällä 2024. Varhaiskasvatuksen henkilöstön aineisto (n=1 222) kerättiin syksyllä 2024. Näillä henkilöstökyselyillä selvitettiin laajasti henkilöstön kokemuksia työpaikkansa liikunnallisesta toimintakulttuurista ja niiden yhtenä teemana oli työssä jaksaminen ja kokemukset hyvinvoinnin edistämisestä työympäristössä. Johtajille oli omat kysymykset. Työkyvyn mittareina käytettiin Työterveyslaitoksen työkykyindeksin kysymyksiä (Tuomi ym., 1997).
Lähes kolmannes henkilöstöstä arvioi työkykynsä heikentyneeksi
Henkilöstöä (pl. johtajat) pyydettiin ensin arvioimaan nykyistä työkykyään asteikolla 0–10 ja vastausten perusteella laskettiin henkilöstön keskiarvo (taulukko 1). Varhaiskasvatuksen henkilöstön koetun työkyvyn keskiarvo on 7,87, perusopetuksen henkilöstön 7,81 ja toisen asteen henkilöstön 7,90. Kaikissa kohderyhmissä lähes kolmannes henkilöstöstä kuuluu työkykynsä heikentyneeksi arvioineiden osuuteen.
Toiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa työkykyään työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta. Kaikissa kohderyhmissä työkyky koetaan paremmaksi työn ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta. Työkykynsä kokee kohtalaiseksi tai huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta noin viidennes varhaiskasvatuksen henkilöstöstä sekä noin kuudennes perusopetuksessa ja toisella asteella. Työn henkisten vaatimusten osalta vastaava osuus on noin neljännes varhaiskasvatuksen ja toisen asteen henkilöstöstä sekä lähes kolmannes perusopetuksen henkilöstöstä.
Kolmanneksi vastaajia pyydettiin arvioimaan työpäivän jälkeen kokemaansa uupumuksen tunnetta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöstä vajaa kolmannes sekä toisen asteen henkilöstöstä neljännes kokee itsensä työpäivän jälkeen kohtuuttoman uupuneeksi melko tai erittäin usein.
Taulukko 1. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstön kokeman työkyvyn tuloksia vuodelta 2024.
| Varhaiskasvatus | Perusopetus | Toinen aste | |
|---|---|---|---|
| Koettu työkyky (ka.) | 7,87 | 7,81 | 7,90 |
| Työkykynsä heikentyneeksi (0-7) arvioineet | 29 % | 32 % | 31 % |
| Kokee työkykynsä kohtalaiseksi tai huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta | 21 % | 15 % | 16 % |
| Kokee työkykynsä kohtalaiseksi tai huonoksi työn henkisten vaatimusten kannalta | 25 % | 30 % | 27 % |
| Kohtuututonta uupumusta melko tai erittäin usein työpäivän jälkeen kokeneiden osuus | 31 % | 30 % | 24 % |
Työkyky koetaan heikommaksi kuin vuonna 2020
Vuonna 2020 kerättiin vastaavanlaiset aineistot varhaiskasvatuksen (n=1 894), peruskoulujen (n=998) ja toisen asteen oppilaitosten (n=1 185) henkilöstöltä. Verrattuna neljän vuoden takaisiin tuloksiin, työkyky koetaan heikommaksi kaikissa kohderyhmissä (kuviot 1 ja 2). Henkilöstön koetun työkyvyn keskiarvo heikkeni eniten varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa sekä hieman myös toisen asteen oppilaitoksissa.
Kuvio 1. Henkilöstön kokeman työkyvyn keskiarvo vuosina 2020 ja 2024.
Vuonna 2020 työkykynsä arvioi heikentyneeksi varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 20 prosenttia, peruskouluista 24 prosenttia ja toiselta asteelta 27 prosenttia, kun osuus kaikissa kohderyhmissä oli vuoden 2024 tulosten mukaan lähes kolmannes (kuvio 2).
Kuvio 2. Työkykynsä heikentyneeksi kokeneen henkilöstön osuus vuosina 2020 ja 2024.
Verrattaessa vuoden 2024 tuloksia vuoden 2020 tuloksiin yhä useampi varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa työskentelevä kokee työkykynsä työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta kohtalaiseksi tai huonoksi (kuvio 3). Toisella asteella vastaava osuus on pysynyt ennallaan ruumiillisten vaatimusten osalta ja pienentynyt henkisten vaatimusten osalta.
Kuvio 3. Työkykynsä työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta kohtalaiseksi tai huonoksi kokeneen henkilöstön osuudet vuosina 2020 ja 2024.
Tulokset ovat samansuuntaisia Työterveyslaitoksen kansallisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen kanssa, jonka mukaan suomalaisten työntekijöiden itsearvioitu työkyvyn keskiarvo on 7,8. Tutkimuksen mukaan työhyvinvointi ei ole palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan se on heikentynyt tasaisesti viime vuosina (Suutala ym., 2024.) Kunta 10-tutkimuksen tuoreet tulokset kertovat sen sijaan kuntien työntekijöiden voivan aiempaa paremmin (Ervasti, 2024), mutta tulokset eivät ole vertailukelpoisia koetun työkyvyn tuloksiin siinä käytettyjen mittareiden vuoksi.
Henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa eroja kohderyhmien välillä
Kyselyissä tiedusteltiin johtajilta, millaisia hyvinvoinnin tukimuotoja henkilöstölle on tarjolla. Yleisimmin henkilöstön hyvinvointia tuetaan liikunta- ja hyvinvointieduilla, jotka mainitsi noin 90 prosenttia johtajista. Varhaiskasvatuksen (n=53) ja toisen asteen (n=41) johtajista noin puolet toi esiin aktiivisen työmatkaliikkumisen edistämisen, peruskouluissa (n=70) se mainittiin harvemmin (39 %).
Varhaiskasvatuksen johtajista reilu viidennes mainitsi yksikön liikuntatilojen maksuttoman käytön, asiantuntijapalvelut henkilöstölle sekä osallistumisen yhdessä liikunta- ja hyvinvointitapahtumiin henkilöstön hyvinvoinnin tukimuodoiksi.
Peruskoulujen rehtoreista vajaa puolet arvioi henkilöstön hyvinvointia tuettavan säännöllisillä henkilöstön liikuntavuoroilla, kuntosalin tai muiden koulun liikuntatilojen maksuttomalla käytöllä sekä osallistumalla yhdessä liikunta- ja hyvinvointitapahtumiin.
Toisen asteen oppilaitosten johtajista kaksi kolmesta mainitsi henkilöstön hyvinvoinnin tukimuotoina osallistumisen yhdessä tapahtumiin ja liikuntatilojen maksuttoman käytön. Nämä tuen muodot olivat yleisempiä ammatillisissa oppilaitoksissa verrattuina lukioihin. Säännölliset henkilöstön liikuntavuorot mainitsi vajaa puolet toisen asteen johtajista.
Johtajien tulokset henkilöstön hyvinvoinnin tukimuodoista ovat samansuuntaisia Henkilöstöliikunnan barometrin kanssa, jonka mukaan kunnat tukevat henkilöstönsä liikkumista yleisimmin liikuntaseteleillä tai muilla vastaavilla maksuvälineillä sekä liikuntatilojen tarjoamisella henkilöstön käyttöön (Häkli, 2024).
Henkilöstön kokemukset hyvinvoinnin edistämisestä työympäristössä
Henkilöstökyselyjen mukaan noin puolet varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä on sitä mieltä, että heidän työpaikassaan huolehditaan henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy päivittäisessä arjessa joka kolmannen vastaajan mielestä.
Kokemus työkyvyn edistämisestä työpaikalla on yleisintä toisella asteella (42 %) ja harvinaisempaa peruskouluissa (36 %) sekä varhaiskasvatuksessa (33 %). Myös mahdollisuus palautumiseen työpäivän aikana on yleisintä toisella asteella (39 %) ja harvinaisempaa varhaiskasvatuksessa (33 %) ja peruskouluissa (28 %). Työmatkojen kulkemista fyysisesti aktiivisesti tuetaan enemmän toisella asteella (39 %) verrattuna varhaiskasvatukseen (29 %) ja peruskouluihin (22 %).
Liikkuvan varhaiskasvatuksen (n=200), koulun (n=174) ja opiskelun (n=67) vastuuhenkilöitä pyydettiin arvioimaan henkilöstön hyvinvoinnin painottamista edeltävän vuoden toiminnan teemana. Henkilöstön hyvinvointi on ollut painopistealueena 16 prosentissa varhaiskasvatusyksiköistä, kun vastaava osuus peruskouluista ja toisen asteen oppilaitoksista on kolmannes.
Työhyvinvoinnin tueksi toivotaan usein myös liikunnallisia ratkaisuja
Henkilöstökyselyillä selvitettiin lisäksi, millaista tukea henkilöstö kokee tarvitsevansa oman työhyvinvointinsa edistämiseksi. Avoimista vastauksista nousee esille hyvin monenlaisia teemoja: yleisesti työn organisointiin ja johtamiseen liittyviä asioita, kuten tukea työkuorman ja työajan hallintaan, resurssien tehokasta käyttämistä ja lisäämistä sekä esimerkiksi peruskouluissa ryhmäkokojen pienentämistä.
Vastauksissa tuli esiin myös paljon toiveita työhyvinvoinnin tukemisesta liikunnallisin keinoin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoi liikunta- ja kulttuurietuuksien lisäämistä, taukoliikuntamahdollisuuksia, tukea itsestä huolehtimiseen (esim. fysioterapeutin ohjaus) sekä säännöllisiä hyvinvointitapahtumia ja -koulutuksia. Peruskoulujen henkilöstön toiveissa korostui tuki terveyttä edistäviin asioihin, kuten liikunta ja työterveyshuollon tukitoimet. Toisella asteella henkilöstö toivoi työaikaan laskettavaa ja työpäivän aikaista liikuntaa, monipuolisia liikunta- ja hyvinvointietuja, henkilöstön liikuntaryhmiä ja -tapahtumia sekä työmatkaliikunnan edistämistä.
Kaikissa kohderyhmissä nousi esiin mahdollisuus taukoihin ja palautumiseen työpäivän aikana. Hektisen työarjen lomassa kaivataan hengähdystaukoja, joita voidaan toteuttaa myös liikunnallisin keinoin. Mainintoja keräsivät lisäksi yhteisölliset liikunnalliset tapahtumat ja virkistyspäivät, jotka lisäävät liikettä ja kehittävät samalla työyhteisön ilmapiiriä.
Lisää suunnitelmallisuutta henkilöstöliikunnan toteutukseen
Kuntien henkilöstöliikunnan barometrin (Häkli, 2024) mukaan kuntien edellytykset henkilöstöliikunnan kehittämiseen ovat hyvällä tasolla, ja sen hyödyt tunnistetaan, mutta suunnitelmallisuudessa olisi vielä parantamisen varaa. Henkilöstöliikunnan edistäminen tulisi huomioida vahvemmin kunnan strategiatasolla, mukaan lukien sen seuranta ja arviointi. On tärkeää määritellä eri tahojen roolit ja vastuut, kuten yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Suunnittelussa olisi huomioitava työnteon monimuotoisuus sekä eri tilanteisiin sopivat liikunnalliset toimenpiteet. (emt.) Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen johdon olisi hyvä tarttua nykyistä järjestelmällisemmin työhyvinvoinnin kehittämiseen henkilöstöliikunnan keinoin. Parhaimmillaan liikunnalliset keinot ovat osa työhyvinvoinnin tai työkyvyn johtamista.
Henkilöstöliikuntaa on mahdollista toteuttaa myös maltillisin resurssein, kun toiminta suunnitellaan ja kohdennetaan hyvin (Aura ym., 2022). Henkilöstöliikunnan toteuttamiseksi on saatavilla tukimuotoja, esimerkiksi Uusi Normipäivä -työkalu, joka tarjoaa käytännönläheisiä ja helposti toteutettavia keinoja lisätä liikuntaa työpäivän aikana.
Samalla kun varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa kehitetään liikunnallista toimintakulttuuria lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi, voidaan toimenpiteitä kohdistaa myös henkilöstölle osana Liikkuva varhaiskasvatus, koulu tai opiskelu -toimintaa. Liikkumisen liittäminen osaksi työpäivää yhdessä lasten kanssa on ehkä luontevinta varhaiskasvatuksessa, mutta mahdollisuuksia sen huomiointiin löytyy varmasti myös peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
Lue lisää
Liikkuvan varhaiskasvatuksen ideapankki: https://liikkuvavarhaiskasvatus.fi/ideapankki/?_ideapankki_aihealueet=henkiloston-hyvinvointi
Liikkuvan koulun ideapankki: https://liikkuvakoulu.fi/ideapankki/?_ideapankki_aihealueet=henkilokunnan-osaaminen-ja-hyvinvointi
Liikkuvan opiskelun ideapankki: https://liikkuvaopiskelu.fi/ideapankki/?_ideapankki_aihealueet=henkilokunnan-osaaminen-ja-hyvinvointi
Liikkuva työelämä: https://liikkuvatyoelama.fi/
Uusi Normipäivä -työkalu: https://liikkuvatyoelama.fi/tyonantajalle/uusi-normipaiva/