Tässä artikkelissa tarkastelemme liikunnan ja urheilun yleis- ja erikoisseurailmiötä alueellisesta ja seurakohtaisesta näkökulmasta. Lisäksi esittelemme suomalaisten urheilu- ja liikuntaseurojen todellisen kymppikerhon, jonka alueellinen yhtenäisyys herättää liudan uusia kysymyksiä.
Seuratietokantaan on kerätty tietoja vuonna 2022 lajiliittojen jäseninä olleista urheilu- ja liikuntaseuroista. Seurat on jaettu erikoisseuroihin ja vähintään kahteen lajiliittoon kuuluviin yleisseuroihin (Oja & Kukko 2023). Yhteensä 8 263 lajiliittojen jäsenseurasta 13 prosenttia oli yleisseuroja (Seuratietokanta 2023). Yleisseurojen osuudessa on kuitenkin jonkin verran alueellista vaihtelua. Samoin yleisseurojen lajiliittojäsenyyksien määrä vaihtelee maakuntien välillä. Yleisseurat ovat suhteellisesti yleisempiä harvaan asutuilla alueilla (Aarresola ym. 2021). Maakunnittain tarkasteltuna yleisseurojen osuus oli vuonna 2022 suurin Keski-Pohjanmaalla, jonka lajiliittojen jäseninä olevista seuroista noin viidennes oli yleisseuroja. Listan toista päätä edustavat Uusimaa ja Ahvenanmaa, joissa toimivista liittojen jäsenseuroista alle kymmenen prosenttia oli jäsenenä useammassa kuin yhdessä lajiliitossa. (Taulukko 1.) Vuoden 2020 tietoihin verrattuna suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Kainuussa ja Keski-Suomessa. Kainuussa yleisseurojen suhteellinen osuus on kasvanut ja Keski-Suomessa laskenut noin kolme prosenttiyksikköä. (vrt. Aarresola ym. 2021.)
Taulukko 1. Lajiliittojen jäseninä vuonna 2022 olleiden seurojen tarkastelua. Yleisseurojen osuudet ja vähintään viiteen lajiliittoon kuuluvien seurojen osuudet.
| Maakunta | Yleisseurojen osuus (%) | Vähintään 5 lajiliittoon kuuluvien seurojen osuus (%) |
|---|---|---|
| Keski-Pohjanmaa | 19,1 | 10,0 |
| Pohjois-Karjala | 16,7 | 2,9 |
| Satakunta | 16,3 | 2,3 |
| Etelä-Savo | 15,9 | 3,7 |
| Etelä-Karjala | 15,9 | 3,3 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 15,4 | 4,4 |
| Kainuu | 15,3 | 3,6 |
| Keski-Suomi | 15,1 | 3,4 |
| Pohjanmaa | 15,0 | 1,4 |
| Etelä-Pohjanmaa | 14,6 | 7,0 |
| Lappi | 14,4 | 1,6 |
| Varsinais-Suomi | 14,4 | 2,7 |
| Kymenlaakso | 14,4 | 1,8 |
| Pirkanmaa | 13,4 | 2,3 |
| Pohjois-Savo | 12,1 | 2,4 |
| Päijät-Häme | 11,7 | 1,9 |
| Kanta-Häme | 10,6 | 0,4 |
| Uusimaa | 8,4 | 0,8 |
| Ahvenanmaa | 6,5 | 2,2 |
Tarkastelua voidaan syventää vielä todellisiin monilajiseuroihin, jotka kuuluivat vähintään viiteen eri lajiliittoon vuonna 2022. Lajiliittojen jäseninä olleista urheilu- ja liikuntaseuroista keskimäärin kaksi prosenttia oli jäsenenä vähintään viidessä eri lajiliitossa. Tässä vertailussa edellä mainitut Keski-, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan seurat erottuivat muiden maakuntien seuroista. Keski-Pohjanmaan seuroista peräti 10 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan seuroista seitsemän prosenttia kuului vähintään viiteen lajiliittoon. (Taulukko 1.)
Millä seuralla on eniten lajiliittojäsenyyksiä?
Seuratasolla on mielenkiintoista tarkastella, miten yleisseurojen lajikirjot poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi ainoa seura, jolla oli vuonna 2022 jäsenyydet viidessä mailapelin lajiliitossa (padel, pöytätennis, squash, sulkapallo, tennis), on Smash ry Helsingistä. Sen sijaan Leppävirta Racing Team ry on ainoana seurana jäsenenä AKK-Motorsportissa, Suomen Moottoriliitossa ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ssä. Kamppailulajien kenttää hallitsee Combat Society of Helsinki ry, joka on jäsenenä Aikidoliitossa, brasilialaisen jujutsun liitossa, Judoliitossa, Muaythai-liitossa, Nyrkkeilyliitossa ja Vapaaotteluliitossa. Heillä olisi varaa myös laajentaa lajivalikoimaansa, sillä Karateliiton, Painiliiton, taekwondoliittojen, Potkunyrkkeilyliiton, Kendoseurojen keskusliiton ja Miekkailu- ja 5-otteluliiton jäsenyydet puuttuvat. (Seuratietokanta 2023.)
Määrällisesti tarkasteltuna yleisseuroilla on lajiliittojäsenyyksiä tyypillisimmin kaksi. Keskimäärin yleisseurat ovat hieman yli kolmen lajiliiton jäsenenä. Suomesta löytyy kuitenkin kymmenen seuraa, jotka olivat vuonna 2022 jäsenenä vähintään peräti kymmenessä lajiliitossa. Kymmenen kärjen voisi kuvitella täyttyvän suurten kaupunkien seuroista, mutta toisin käy. (Seuratietokanta 2023.)
Suurista kaupungeista vain Helsinki, Tampere ja Oulu saavat yhdelle seuralle paikan tässä urheilu- ja liikuntaseurojen kymppikerhossa, eikä yksikään näistä hätyyttele aivan kärkisijoja (Taulukko 2). Jaetulla seitsemännellä sijalla ovat nimittäin helsinkiläinen Tapanilan Erä, Koovee Tampereelta, Haukiputaan Heitto Oulusta sekä Etelä-Savon tilastoykkönen Joroisten Urheilijat. Näillä kaikilla on jäsenyys tasan kymmenessä lajiliitossa. Jaettu neljäs sija irtoaa yhdellätoista lajiliittojäsenyydellä. Sitä jakavat kolme eteläpohjalaista mahtiseuraa: Jalasjärven Jalas Kurikasta, Kuortaneen Kunto ja Lapuan Virkiä. Etelä-Pohjanmaan seurojen rintaman kuuden kärjessä rikkoo lopulta vain jaetun toisen sijan Laitilan Jyske. Jyske on 12 lajiliittojäsenyydellään ylivoimaisesti ykkösenä Varsinais-Suomen seurojen lajien monipuolisuuden vertailussa.
Kaksitoista lajiliittojäsenyyttä on myös Kurikan Ryhdillä. Ryhti ja edellä mainittu Jyske jäävät kuitenkin jakamaan himmeämpiä mitalisijoja, sillä Kauhajoen Karhu on jäsenenä jopa neljässätoista lajiliitossa. Karhun jäsenyydet ovat Suomen Ampumahiihtoliitossa, Cheerleadingliitossa, Hiihtoliitossa, Judoliitossa, Lentopalloliitossa, Melonta- ja soutuliitossa, Painiliitossa, Painonnostoliitossa, Palloliitossa, Pesäpalloliitossa, Suomen Pyöräilyssä, Suunnistusliitossa, Uimaliitossa ja Urheiluliitossa. Huomattavaa on, että Karhun jäsenyyksien lisäksi emoseurasta irtaantunut Karhu Basket ry palloilee Koripalloliiton sarjoissa sekä kansainvälisillä kentillä. Perinteikäs, vuonna 1920 rekisteröity yhdistys toimii siis pääosin perinteisissä kestävyys- ja kamppailulajeissa sekä pallopeleissä. Mailapelit ja moottorilajit puuttuvat listalta kokonaan.
Taulukko 2. Lajiliittojen jäseninä vuonna 2022 olleet seurat, joilla on eniten lajiliittojäsenyyksiä.
| Seuran nimi | Lajiliittojäsenyyksien lukumäärä |
|---|---|
| Kauhajoen Karhu r.y. | 14 |
| Kurikan Ryhti ry | 12 |
| Laitilan Jyske ry | 12 |
| Jalasjärven Jalas ry | 11 |
| Kuortaneen Kunto ry | 11 |
| Lapuan Virkiä r.y. | 11 |
| Haukiputaan Heitto ry | 10 |
| Joroisten Urheilijat ry | 10 |
| Koovee ry | 10 |
| Tapanilan Erä ry | 10 |
Laajempi lajivalikoima lakeuksilla?
Etelä-Pohjanmaan seuratoiminta on tässä suhteessa valtakunnallisesti aivan poikkeuksellista – koko maan kuudesta lajitoiminnan monimuotoisuudeltaan laajimmasta seurasta viisi on kotoisin samasta maakunnasta. Mainittakoon vertailun vuoksi, että kyseisen maakunnan väestön osuus on kolmisen prosenttia koko maan väestöpohjasta. Miten on mahdollista, että yhdelle alueelle on kasvanut näin suuri osa valtakunnan lajiliittojäsenyyksiltään monipuolisimmista seuroista? Vastausta ei löydy välittömästi ainakaan yksinkertaisimmista seuratoimintaa kuvaavista tunnusluvuista. Etelä-Pohjanmaalla toimii 16,5 seuraa 10 000 asukasta kohden koko maan vastaavan luvun ollessa 14,6 (Seuratietokanta 2023). Etelä-Pohjanmaan seuratoiminnan ei siis voida ajatella asukkaan näkökulmasta keskittyvän isoihin (yleis)seuroihin tarjonnan puutteen takia sen enempää kuin muuallakaan, vaan muitakin seuroja olisi tarjolla samaan tapaan kuin muualla maassa. Maakunnan seuroista yleisseuroja on hieman valtakunnallista keskiarvoa (13 %) enemmän. Etelä-Pohjanmaa ei kuitenkaan tässäkään suhteessa pistä maakuntavertailussa silmään, vaan sijoittuu yleisseurojen suhteellisen määrän vertailussa maakuntien kesken sijalle 10. (Taulukko 1.)
Tarkasteltujen tunnuslukujen perusteella Etelä-Pohjanmaa eroaa valtakunnallisesta keskiarvosta enemmän vähintään viiteen lajiliittoon kuuluvien seurojen osuudessa (Taulukko 1). Maakunnassa on siis suhteellisesti jonkin verran enemmän laajaa lajitoimintaa tarjoavia yleisseuroja kuin Suomessa yleensä. Havainto voi kertoa jotain siitä, miten alueella on ollut seuroilla tapana organisoitua. Viime vuosikymmenten kehitys näyttää kuitenkin samalta kuin muuallakin Suomessa, sillä lajiliittojen jäseninä vuonna 2022 olleista vuosina 1990–2022 perustetuista 144 eteläpohjalaisesta seurasta vain kaksi on yleisseuroja (Seuratietokanta 2023).
Maaseutumaisissa kunnissa ja pienemmissä kaupungeissa toimivilla seuroilla ei välttämättä ole samanlaista seurojenvälistä keskinäistä kilpailua kuin suuremmissa kaupungeissa. Vastaavasti toimintaympäristö saattaa tuottaa erilaisia haasteita ja tietynlaisia reunaehtoja seuratoiminnalle esimerkiksi kasvun ja ammattimaistumisen edellytyksissä. (Mäenpää 2021.) Mäenpää (2021) näkeekin edellä mainitut seikat mahdollisina syinä sille, että perinteiset yleisseurat voivat olla selvästi suurimpia seuroja paikkakunnilla, joilla erikoisseurojen mahdollisuudet kasvaa suureksi seuraksi ovat rajallisemmat. Kymppikerhoon päässeistä eteläpohjalaisseuroista ainoastaan Kuortaneen Kunto ja Jalasjärven Jalas ovat kotoisin maaseutumaisiksi luokitelluista kunnista, mutta myös muiden kuntien ja yleisemmin Etelä-Pohjanmaan maakunnan taajama-aste on koko maata alhaisempi (ks. Tilastokeskus 2023).
Lajiliittojäsenyydet ovat yksi tapa arvioida seuroja ja niiden toiminnan monipuolisuutta. Pelkkä lajiliittojäsenyyksien määrä ei kuitenkaan kerro seuran toiminnan laajuudesta kaikkea, sillä lajijaostojen jäsenmäärät voivat vaihdella suuresti. Seuran ei myöskään tarvitse liittyä lajiliiton jäseneksi järjestääkseen toimintaa lajissa. Lajiliittojäsenyyksien määrällä mitattuna maan ykkösseuran tittelin napanneen Kauhajoen Karhun verkkosivujen (2023) perusteella jokainen lajijaosto vaikuttaa terävästi organisoidulta, mutta lajijaosten toiminnan laajuus vaihtelee pienimmillään ilmeisesti hyvin tiiviistä lajiaktiivien ringeistä palloilulajien useiden ikäkausiryhmien massoihin. Yleisesti voidaan spekuloida, että myös lajiliittojen käytännöt siinä, miten aktiivisesti ne esimerkiksi hyväksyvät seuran jäsenekseen tai poistavat seuran jäsenlistaltaan voivat vaihdella. Useaan lajiliittoon kuuluminen voi siis kertoa seuran toimintaympäristöstä, jäsenistön tarpeista, perinteistä ja historiasta tai näistä kaikista.