Arena Public
Kaupunkisuunnittelukartta, jossa puiden, talojen, teiden ja vesistöjen kohokuvioita ja eri värejä. Lyijykynän pää osoittaa karttaa

Kuva: Adobe Stock

Ammattikorkeakoulu kunnallisen kehittämisalustan toteuttajana ja liikuntapaikan rakennuttajana

Terveys ja hyvinvointi Yhteiskunta ja ilmiöt

Ammattikorkeakouluilla on lakisääteisiä tehtäviä, joista aluekehityksen edistäminen on yksi. Koulujen taustayhtiöiden omistajilla eli yleensä sijaintikaupungeilla on omia paikallisia kehittämistavoitteitaan. Tässä artikkelissa tarkastelen niiden limittymistä ja yhteensovittamista Mikkelin Saimaa Stadiumin tapauksessa. Kirjoitus perustuu kokemuksiin Kalevankangas Active Life -kehittämisalustan ohjausryhmän jäsenenä.

Saimaa Stadiumi -monitoimihallin avajaiset pidettiin Mikkelin Kalevankankaalla maaliskuussa 2018. Myös Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiötä oli jo suunnitteluvaiheessa pyydetty osallistumaan hallin konseptin pohdintaan. Likesillä oli silloin toimitilat hyvinvointiteknologiakeskus Vivecassa, joka aikanaan oli Jyväskylän Human Technology City -imagon kärkiä Agoran ja Nanoscience Centerin ohella (aiheesta esim. Keinänen, 2005).

Säätiö itsekin oli toiminut valtakunnallisen liikunnanedistämistehtävänsä lisäksi paikallisesti Hippos-hallin rakennuttajana ja Jyväskylän uimahallin omistajana, mutta ne ajat olivat vielä kauempana takana. Jyväskylän uimahallin rakennutti alun perin Kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta, jonka ydintehtäviä se ei ollut ja joka 1960-luvulla ei halunnut sitä enää pitää yllä saati laajentaa. Säätiön perustaminen oli käytännöllinen tapa ratkaista ongelma niin, ettei halli siirtynyt myöskään suoraan kaupungin taseeseen. Yleishyödyllisen säätiön oli lisäksi mahdollista ottaa vastaan hallin laajentamiseen tarvittavia rahapelivoittovaroja. Hippos-hallin rakennuttaminen säätiön nimiin kesken 1990-luvun alun pankki- ja talouskriisin oli samaa ratkaisukeskeistä jatkumoa. (ks. esim. Rantala, 2022).

Ristiriitaisia intressejä, valintoja ja yhteensovittamista

Suunniteltu Saimaa Stadiumi oli kaavailtu rakennuttajiensa Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupungin ja Suomen Nuoriso-opiston omistukseen. Tilannetta mutkisti, kun hankkeen toteuttaja eli paikallinen ammattikorkeakoulu fuusioitui Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkiksi. (Sillanpää, 2018.)

Liikunnan ja kansanterveyden näkökulmasta Stadiumi-hankkeen teki mielenkiintoiseksi se, että ammattikorkeakoululla oli näky keskuksen käyttämisestä paitsi liikuntaan myös opetukseen ja tutkimukseen. Tilaa ei suunniteltu pelkästään liikunnan tai kilpaurheilun suorituspaikaksi. Sellaisen omistajana Xamk ei välttämättä olisi ollut kovin luonteva. Voi kysyä, olisiko se välttämättä ollut edes ammattikorkeakoululaissa kuvattua ”työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa” (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 4 §). Yleisurheiluväki pettyi, kun halliin ei tullut kallistettavia juoksuratoja. Paikkaa ei voisi käyttää yleisurheilun halli-SM-tapahtumien järjestämiseen, eikä juoksun täysipainoiseen talviharjoitteluun. (Vironen, 2017.) Toisaalta ratkaisu nimenomaan pakotti suuntaamaan hankkeen toisin, ehkä kunnianhimoisemmin.

Kalevankankaalle, jäähallin ja raviradan läheisyyteen, siis yli kahden ja puolen kilometrin päähän torista ja rautatieasemasta sijoitettu uudisrakennus ei samalla tavalla tukeudu ydinkeskustaan tai ratayhteyksiin kuin esimerkiksi kolme vuotta myöhemmin valmistunut Tampereen Kansi tai tuolloin vielä aktiivikäytössä ollut Helsingin Hartwall-areena. Toisaalta väljyys mahdollisti erilaiset messut ja massatapahtumat ja vielä vuonna 2021 jalkapallohallin rakentamisen samaan yhteyteen ja ulkoilumaastojen viereen.

Etäisyyksillä ja yhdyskuntarakenteella on merkitystä myös päivittäiskäyttäjille ja heidän arkeensa. Mikkelin kaupunki päätti vuonna 2017 tarjota ala- ja yläkoululaisille joukkoliikenteen kokonaan maksutta, mistä seurasi, että päästiin tutkimaan, voiko lasten itsenäistä liikkumista tukemalla korvata esimerkiksi harrastusmatkojen yksityisautolla kulkemista ja seuraako siitä kokonaisaktiivisuuden lisääntymistä enemmän kuin mitä aktiivinen kulkeminen muuten vähenee. (Pesola, Berg Hakala, Kallio & Laatikainen, 2020.)

Paikallinen, alueellinen vai globaali?

Monitoimihallin luonne kaupunkilaisten liikuntasalina, massatapahtumien järjestämispaikkana ja ammattikorkeakoulun tutkimuskeskuksena tarkoittaa, että siihen kohdistuu eri intresseistä ristiriitaisia odotuksia. Kaupunkilaisille kyse on häiriöttömästä arjesta. Valtakunnallisten tapahtumien järjestämiseksi on poliittista painetta. Useat kaupungit kilpailevat niistä siinä toivossa, että ne toisivat talousalueelle kuluttajia ja edistäisivät imagoa. Korkeakoululle ja osalle yrityksistä näkökulma on kuitenkin jopa globaali tai markkina ainakin ylikansallinen. Paikalla toimivan Osuuskauppa Suur-Savon jäsenille ja monille yrityksille merkitystä on sillä, tuleeko asiakkaita paikan päälle.

Kaupunkikehityksessä Kalevankangas on yksi Mikkelin kaupungin neljästä kehittämisalustasta, joille on laadittu omat kasvuohjelmansa. Muut ovat arkisto-, kirjasto- ja museotoimialan Memory Campus, kiertotalouden ja siihen liittyvän teollisuuden EcoSairila sekä matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalusta. (Strategiset toimenpideohjelmat 2022–2023.) Tässä jaottelussa Kalevankangas on asemoitu hyvinvointi- ja elämyspalvelujen keskittymäksi. Ammattikorkeakoulusta siihen sijoittuu hyvinvointialan tutkimusympäristö Xamk Active Life Lab, jonka tuloksellisuutta mitataan muun muassa hankitun TKI-rahoituksen määrällä.

Paikallisuus ja alueellisuus koronapandemian jälkeisessä Suomessa

Mikkeliläisille Kalevankangas kertoo heti, missä ollaan ja mistä hiihtolatu alkaa, mutta kaakkoissuomalaiselle ammattikorkeakoululle ja sen innovaatioympäristölle paikkaan liittyvän identiteetin merkitys on ohuempi. Stadiumin avajaiset päätettiin V. A. Koskenniemen sanoittamaan Finlandiaan. Sitä kuunnellessa ei ollut selvää, että matkailun maantiede tulisi kohta muuttumaan. Eikä toisaalta ollut ymmärrystä, että etätyön, -opetuksen ja -opiskelun yleistyminen kiihtyisi pian niin, että korkeakoulujen uhka- ja mahdollisuusvisiot muuttuisivat oleellisesti jännemmiksi. Selkeimmin muutos näkyi heti niin, että tarvittavien työtilojen määrä ja laatu muuttuivat äkisti. Vielä on epäselvää, mitä ammattikorkeakoulujen aluekehittämistehtävälle seuraa siitä, että opiskelijoista ja henkilökunnasta iso osa ei jatkossa asu, opiskele tai työskentele alueella.