E-urheilun suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana ja kilpapelaaminen näyttäytyykin vaihtoehtoisena urapolkuna yhä useammalle nuorelle ja nuorelle aikuiselle. Kilpapelaajan matka kohti ammattimaisuutta alkaa usein jo varhaisessa vaiheessa, noin 12–14 vuoden iässä. Nuorille kilpapeliharrastajille ominainen toimintamalli on, että pelaajat luovat oman, kaveriporukan sisäisen joukkueen, jolla osallistutaan omatoimisesti erilaisiin turnauksiin. Jo varhaisessa kilpapelaamisen vaiheessa nuorille tulisi tarjota monipuolista tukea sekä mahdollisuuksia kehittyä järjestelmällisesti, sillä omatoimisessa kilpapeliharrastuksen vaiheessa tukirakenteiden ja ohjatun toiminnan puute vaikuttavat usein alentavasti toiminnan pitkäjänteisyyteen, pelaajan sitoutumiskykyyn sekä taitotason kehityskaareen. E-urheilijoiden kaksoisuramallin ja siihen liittyvien toimintaympäristöjen kehittyminen edellyttääkin selkeitä ammattilaispolkuja (Kuvio 1), monipuolisia joukkue- ja valmennustoimintoja sekä ruohonjuuritason tukea. Onkin tärkeää, että kilpapelaajan kehittymistarpeita ymmärretään ja tuetaan niin vanhempien, seurojen, koulujen kuin valmentajienkin taholta. (Ramos, Svensson & Stambulova, 2024; Leppä, 2024.)
Elektronisen urheilun ollessa verrattain nuori ja toistaiseksi epämuodollinen toimiala, siihen liittyvät rakenteelliset haasteet on voitu tunnistaa jopa globaalilla tasolla (Ramos ym., 2024). Vaikka kilpapelaajan urakehitystä vahvistavat tukirakenteet ovat vielä maailmanlaajuisesti vaillinaisia, kaksoisura-ajatteluun liittyvät eroavaisuudet pelkästään pohjoismaisen e-urheilun kentällä ovat merkittäviä. Esimerkiksi yhdeksi e-urheilun suurmaista lukeutuvassa Tanskassa ohjattua Counter-Strike -toimintaa harjoitetaan jo 12-vuotiaista pelaajista alkaen, mutta Suomessa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) säädökset videopelaamiseen liittyvien kerho- ja valmennusaktiviteettien ikärajajoustoista ovat olleet ehdottomia. KAVIn mukaan ikärajajoustoa ei voida noudattaa edes ammattivalmentajan ohjaamassa julkisessa harrastustoiminnassa, vaikka alle 16-vuotiaalla pelaajalla olisi suostumus huoltajalta ja lupa harjoitella peliä kotioloissa. Myös ikärajaluokiteltujen pelisisältöjen katselu esimerkiksi suoratoistopalveluiden kautta on kielletty nuorilta harrastajilta tilanteissa, jossa kuvaohjelmia tarjotaan julkisesti. (Aarhus Esport, 2024; Pelikasvattajien verkosto, 2021.) Ikätasoja läpileikkaavan pelitoiminnan ja tavoitteellisten, kaksoisura-ajattelua tukevien pelaajapolkujen rakentamiseen tarvitaankin laaja-alaisempaa yhteiskunnallista keskustelua sekä eri instanssien aktivoimista, sillä esimerkiksi Tanskan kaltaisen juniorimallin edistäminen Suomessa ei ole tällä hetkellä mahdollista kuvaohjelmalain puitteissa.
Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoululle myönnettiin syyskuussa 2024 huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutunnus. Suomen Olympiakomitean määrittelemän laatumallin tavoitteena on tukea kilpaurheilijan kaksoisuraa ja urheilijana kehittymistä, tarjoten samanaikaisesti edellytyksiä edetä ja suoriutua korkeakouluopinnoissa tutkinto-ohjelmasta riippumatta. (Hassi, 2024; Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2024.) Kaksoisuran tavoitteena on mahdollistaa urheilijoille myös hallittu urasiirtymä, jossa urheilijan aktiivinen kilpaura päättyy ja yksilö siirtyy esimerkiksi täysipäiväiseen työelämään tai muihin, kilpauran ulkopuolisiin tehtäviin (Suomen Olympiakomitea, 2021). Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen ovatkin tärkeä osa kaksoisura-ajattelua.
Kilpaurheilun lajikirjoa laajentamalla urheiluakatemian muodostama, strukturoitu lajiohjelma voidaan ottaa hyötykäyttöön myös e-urheilussa.
Suomessa kaksoisuran kannalta keskeinen instanssi on urheiluakatemiajärjestelmä, joka muodostuu paikallisten akatemiatoimijoiden, oppilaitosten, seurojen ja valmentajien yhteisvaikutuksesta. Akatemiajärjestelmä luo urheilijoille alueellisen tukiverkoston, joka tukee sekä kilpaurheilijan henkilökohtaista kehittymistä että kaksoisuran rakentumista. Esimerkiksi Jyväskylän Urheiluakatemia tarjoaa monipuolista asiantuntijatukea ja uraohjausta tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille koulutusasteesta riippumatta. (Suomen Olympiakomitea, 2024.) Kilpaurheilun lajikirjoa laajentamalla urheiluakatemian muodostama, strukturoitu lajiohjelma voidaan ottaa hyötykäyttöön myös e-urheilussa.
Yhteistyöstä instrumentteja e-urheilijoille
Vaikka muiden elämän osa-alueiden yhdistäminen kilpapeliammattilaisuuteen on usein haastavaa, kaksoisuramenettely voi tarjota e-urheilijoille merkittäviä etuja. Suomen Olympiakomitean (2021) määrittelemä hallittu urasiirtymä voi toteutua myös elektronisessa urheilussa, aktiivisen pelaajauran päättyessä. Kaksoisura kehittää urheilijan henkilökohtaisia taitoja, mikä tukee edelleen siirtymistä työelämään tai uusiin tehtäviin urheilu-uran jälkeen. Kaksoisuramenettelyn avulla voidaan vahvistaa myös urheilijan henkistä hyvinvointia, sillä joustava ja monipuolinen ura-ajattelu tarjoaa kilpapelaajille myös e-urheilijaidentiteetin ulkopuolisia uramahdollisuuksia sekä keinoja varautua mahdollisiin elämänmuutoksiin. Työnteko ja kouluttautuminen kilpapeliuran ohella tarjoaa myös taloudellista turvaa, mikä on erityisen tärkeää e-urheilun kaltaisella toimialalla, jossa vain harva saavuttaa pitkäaikaisen ammattilaisuran. (Ramos ym., 2024.)
Vaikka päivittäisharjoittelu syö usein aikaa urheilijan arjesta ja opiskelusta, kilpaurheilun kautta kertynyttä osaamista pyritään myös aktiivisesti tunnistamaan ja hyödyntämään osana korkeakoulututkintoa. (Hassi, 2024; Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2024.) Myös elektroniseen urheiluun liittyvät uramahdollisuudet ja motivaattorit tulee tunnistaa huolimatta siitä, että alan rakenteisiin liittyy vielä epävarmuustekijöitä. Jotta e-urheiluun liittyvän kaksoisura-ajattelun täysi potentiaali on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa, kehitystyötä tulee kohdistaa erityisesti kilpapelaamiselle ominaisten lajikriteerien määrittelyyn sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseen myös korkeakoulujen ja urheiluakatemian asiantuntijoiden keskuudessa.
E-urheilijoiden kaksoisuraa tulisikin tukea erilaisin toimenpitein myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja jo olemassa olevia edellytyksiä päivittäisharjoittelun ja opiskelun yhdistämiselle tulisi laventaa kattamaan myös elektroninen urheilu. Myös e-urheiluvalmentajana työskentelevä tutkija Perttu Leppä (2024) toteaa, että toimivien järjestelmien kautta voidaan välttää monia ”välimallin ratkaisuja” ja tarjota kilpapelaajalle instrumentteja keskittyä tavoitteelliseen ja strukturoituun ammattilaisuraan. Kaksoisuraohjausta tarjoamalla ja kilpapelaajan elämän osa-alueita tukemalla kyetäänkin vastaamaan paremmin e-urheilualan rakenteellisiin haasteisiin ja vahvistamaan samanaikaisesti kilpapelaajien tukiverkostoja myös aktiivisen pelaajauran päättymisen jälkeen.
Tulevaisuuden potentiaali
Jyväskylän alueella on täysi valmius yhdistää urheilijoiden kaksoisuraan liittyvä vankka osaaminen ja e-urheilun kasvava potentiaali, jolloin olisimme rakentamassa paitsi yksilöiden, myös koko alan tulevaisuutta. Yhteistyö luo ponnahduslaudan uusille sukupolville, jotka voivat yhdistää kilpapelaamisen huipputason koulutukseen ja työelämän vaatimuksiin. E-urheilun kaksoisuran kehittämistyötä on toki tehty jo Jyväskylässä, mutta vastataksemme e-urheilijoiden sekä Suomen e-urheilualan kehittymiseen tulee meidän pystyä ottamaan hyötykäyttöön myös kilpapelaajia tukeva kaksoisuramenettely.
Korkeakoulujen, Jyväskylän Urheiluakatemian ja alueella toimivien e-urheiluorganisaatioiden välisellä yhteistyöllä voidaan ratkaista kilpapelaajien osaamispääoman sekä potentiaalin hyödyntäminen niin e-urheilun kuin koulutus- ja työurienkin kehittymisen näkökulmista. E-urheilun kaksoisura ei ole vain tapa tukea nykyisiä pelaajia – se on investointi Suomen e-urheilun kansainväliseen kilpailukykyyn. Selkeillä rakenteilla ja tukitoiminnoilla turvataan tavoitteellisesti pelaavien opiskelijoiden uskallus lähteä kokeilemaan kilpapelaajauraan liittyviä mahdollisuuksia.
Ehkäpä tulevaisuudessa Jyväskylä tunnetaan paitsi e-urheilijoiden taitojen kehittämisen keskuksena, myös malliesimerkkinä siitä, miten yksilölliset unelmat ja yhteiskunnan tarpeet yhdistetään menestyksekkäästi. Kun nuoret voivat nähdä selkeän polun kilpapelaajan urasta aina työelämään tai yrittäjyyteen saakka, saamme aikaan uudenlaisen kulttuurin, jossa e-urheilu nähdään täysipainoisena osana yhteiskuntaa. Tämä on mahdollisuus paitsi yksilöille, myös Suomelle toimia suunnannäyttäjänä koko maailman e-urheilukentällä. Kaikki alkaa yhteistyöstä ja rohkeasta visiosta!