Opinnäytetyö koetaan usein haastavana, jopa pelottavana. Jamk kehitti opinnäytetyöprosessia tukeakseen opiskelijoita sekä ohjaajia entistä paremmin. Hyvinvointiyksikön opettajat kertovat tehdyistä toimenpiteistä.
Opinnäytetyö on useimmille opiskelijoille se viimeisin opiskeluihin liittyvä tehtävä, jonka jälkeen tutkintotodistuksen haku on ajankohtainen. Opinnäytetyö herättää monissa myös eniten tunteita. Sen tekeminen koetaan stressaavaksi, työlääksi ja turhauttavaksikin. Mikä opinnäytetyöstä tekee niin haastavaa? Miksi se on ylipäätään tarpeellinen? Miten sen tekemistä voisi helpottaa? Tässä artikkelissa tarkastelemme opinnäytetyötä pintaa syvemmältä tunnistamalla sen tarkoituksen ja merkityksen sekä kerromme, miten prosessia on kehitetty.
Opiskelijoiden valmistuessa ammattikorkeakoulut keräävät heiltä palautetta toteutuneesta koulutuksesta (Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely (AVOP)). Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä paikallisesti korkeakoulun oman toiminnan kehittämisessä että valtakunnallisesti koulutuksen ohjauksessa ja rahoituksessa. Jamkin vuoden 2023 AVOP-kyselyn tulokset hyvinvointi- ja terveysalan tutkinto-opiskelijoilta osoittavat, että opinnäytetyöprosessissa on kehitettävää. Opinnäytetyössä kohta ”Sain korkeakouluni edustajilta riittävästi tukea ja ohjausta opinnäytetyössäni” sai keskiarvoksi 5,3 (arviointiasteikko 1-7). Vielä heikommin koettiin opinnäytetyön työllistymistä tukeva vaikutus, joka sai keskiarvon 4, sekä yhteistyö työelämän ja koulun kanssa sai keskiarvon 4,5. Hyvää on kuitenkin se, että palautteen keskiarvot olivat hieman nousseet edellisestä vuodesta. Vertailun vuoksi todettakoon, että tilanne yliopistoilla vaikuttaa vastaavalta. Yliopistot keräävät palautetta kandidaatin tutkinnosta. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kandipalautteessa terveys- ja hyvinvointialoilla vuodelta 2023 kohta ”Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta ja tukea kandidaatintutkielman laatimiseen/opinnäytetyön tekemiseen” sai keskiarvoksi 3,5.
Opinnäytetyöprosessin kehittäminen ja tulevaisuuden suuntaviivat
Opinnäytetyöprosessin kehittämiseen on panostettu Jamkilla vuoden 2023 aikana voimakkaasti. Hyvinvointiyksikössä keräsimme opinnäytetöiden ohjaajilta palautekyselyn sekä pyysimme opiskelijoilta palautetta prosessin kompastuskivistä sekä onnistumisista. Henkilökunnan mukaan kehitettävää löytyi eniten ryhmänohjauksista, opinnäytetyön prosessin ohjeistuksesta sekä arviointikriteereistä (Webropol-kysely opinnäytetyöprosessin kehittämiselle syksy 2023, julkaisematon). Opiskelijat toivoivat selkeyttä ohjeisiin, tietoteknistä tukea sekä enemmän niin ohjausta kuin vertaistukea.
Palautteiden pohjalta aloitimme hyvinvointiyksikössä vuoden 2024 alusta opinnäytetyön ohjaajille suunnatut kuukausittaiset Mentorointiaamut. Ohjaajan rooli opinnäytetyön ohjaamisessa on merkityksellinen. Mentorointiaamujen tarkoituksena on ollut tukea opinnäytetyön ohjausta ja sen koko prosessin sujuvaa etenemistä ja vastata mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Opiskelijoiden ryhmänohjaukset on vähitellen otettu käyttöön koko Hyvinvointiyksikössä ja ohjaajia on opastettu ryhmänohjausten pitämisissä. Lisäksi hyvinvointiyksikössä on otettu käyttöön Jamkin yhteinen linja siitä, että opinnäytetyötä ohjaa vain yksi ohjaaja ja toinen ohjaaja (arvioija) nimetään vasta esitarkastusvaiheessa. Tästä on myönteisiä kokemuksia siinä, että opiskelija on yhteydessä vain yhteen ohjaajaan ja toinen ohjaaja tarkastelee opinnäytetyötä esitarkastusvaiheessa ns. neutraalina arvioijana. Palautteet antoivat osviittaa myös Jamkin opinnäytetyön arviointikriteereiden uudistamistyölle kevään 2024 aikana. Kriteerien kehittämisen tarkoituksena oli paitsi selkeyttää niitä, niin tehdä kriteereistä entistä vahvemmin työelämälähtöisten kehittämistöiden arviointiin sopivia. Tarkoituksena oli myös muokata kriteereitä niin, että ne ovat kieleltään opiskelijan toimintaa korostavia. Uutena arviointikohteena kriteereihin lisättiin kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen.
On tärkeää panostaa opinnäytetöiden ohjaukseen ja opinnäytetyön sekä työelämän välisen yhteistyön tiivistämiseen. Parhaimmillaan yhteistyö tukee työpaikan saannissa tai työelämän kehittämisessä.
Opiskelijoiden antama palaute, sekä AVOP-palaute että hyvinvointiyksikössämme keräämä palaute, osoittaa, että on tärkeää panostaa vielä enemmän opinnäytetöiden ohjaukseen ja opinnäytetyön sekä työelämän välisen yhteistyön tiivistämiseen. Parhaimmillaan yhteistyö tukee työpaikan saannissa tai työelämän kehittämisessä. Samalla kun opinnäytetyön tekeminen vaatii itsenäistä (tai parityöskentelynä) projektinhallintaa, se antaa myös arvokasta kokemusta työelämästä. (Kostamo, Airaksinen & Vilkka, 2022.) Hyvä opinnäytetyön aihe nouseekin juuri työelämässä todetuista kehittämistarpeista. Työnantajalle tehty opinnäytetyö osoittaa, että opiskelija hallitsee opintoihinsa liittyvät tiedot ja taidot. Opinnäytetyön tarkoituksena on yhdistää tiedonhankintaa ja tutkivaa kirjoittamista sekä teoriaa ja käytäntöä työelämää kehittävällä tavalla (Kostamo, Airaksinen & Vilkka, 2022) eli toisin sanoen opinnäytetyö on myös osoitus, että opiskelija kykenee soveltamaan opittuja tietoja ja taitoja syventäen niitä omaan alaansa liittyen. Työelämä on pullollaan kehittämistä vaativia asioita, mutta resursseja on usein niukasti kehittämistyöhön. Opiskelijoiden valjastaminen työelämälähtöisiin kehittämisprojekteihin on täten win-win-tilanne.
Opinnäytetyön tekemistä tukee Kehittämis- ja tutkimustoiminnan opintojaksomme (5 op), jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa kehittämis- ja tutkimustoiminnan perusteisiin. Opintojakson aikana opiskelija käy läpi opinnäytetyön prosessia, rakennetta, työelämästä nousseen tarpeen ja tavoitteen määrittämistä ja tutkimuskysymyksen (tai kehittämistehtävän) asettamista. Opiskelija myös perehtyy siihen, mistä ja millainen tutkimusaineisto antaa analyysin avulla vastauksen tutkimuskysymykseen (tai kehittämistehtävään). Yksi tärkeä aihe opintojaksolla koskee hyvää tieteellistä toimintaa ja tutkimusetiikkaa. Jamkissa suhtaudutaan vakavasti plagiointiin, joka voi esiintyä vilppinä ja/tai piittaamattomuutena. Myös erilaisten tekoälysovellusten tuottaman tekstin siirtäminen omaksi tekstiksi nähdään vilppinä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene linjaa tekoälyn käyttöä ammattikorkeakouluissa (Arene, 2024). Tekoäly voi toimia tukiälynä, jolloin opiskelija voi hyödyntää sitä ideointiin ja apuna. Opiskelijan on kuitenkin tuotava avoimesti esille, missä kohtaa tekoälyä on käytetty. (Mt., 5-6.)
Opinnäytetyön tekemiseen kuuluvat ylä- ja alamäet
Välillä kirjoittaminen sujuu kuin tanssi, välillä tyhjä paperi loistaa valkoisuuttaan. Tätä ei pidä säikähtää, se kuuluu prosessiin. Opinnäytetyöhön kohdistuvat monet odotukset; työelämän, opiskelijan omat ja ohjaajan arviointikriteerien mukaiset odotukset. Jotta odotukset eivät ole ristiriitaisia tai maailmaa syleileviä, on rajaus ja kohtuullisuus puhuttava opiskelijan ja ohjaajan kanssa auki heti prosessin alussa. Tärkeää on pitää tavoitteet mielessä ja pilkkoa tekemistä. Aivan kuten missä tahansa projektissa, laaja hanke kannattaa ja on yleensä pakkokin pilkkoa paremmin hallittavissa oleviin osiin (esim. Ruuska, 2007, 52). Joskus on myös hyvä ottaa aikalisä ja palata työn ääreen muutaman päivän hengähdystauon jälkeen. Opinnäytetyön kanssa ei pidä jäädä yksin. Osallistuminen aktiivisesti ryhmänohjauksiin tarjoaa ohjaajan tuen lisäksi vertaistukea sekä opinnäytetyön eri vaiheiden toteutukseen että tunteiden jakamiseen.