Eri toimialojen TKI-aktiivisuudessa on eroja. Teollisuus on toimialoista aktiivisin TKI-toiminnassa. Uusimman Pk-yritysbarometrin (Yrittäjät 2024) mukaan teollisuusalan yrityksistä 40 % harjoittaa TKI-toimintaa. Palvelualalla, johon myös sote-ala lukeutuu, TKI-toimintaa toteuttaa vain 27 % toimialan yrityksistä.
Sote-alan TKI-toiminnan matalampaan TKI-aktiivisuuteen löytyy erilaisia selittäviä tekijöitä. Yksi keskeisimpi syitä on, että sote-alaa säädellään laajasti usean eri toimijan taholta. Alaa ohjaavia tahoja ovat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Valvira, Kela, Duodecim ja kunnat hyvinvointialueiden kautta (Piirainen ym. 2019). Koska säätelyä ja ohjausta tulee niin monelta taholta, vaikuttaa se hidastavasti kehittämistoiminnan mahdollisuuksiin. Sote-alalla on hyvin monia toimialaan liittyviä sidosryhmiä, joiden intressien huomioiminen on aikaa vievää. Sote-alan TKI-toiminta vaatii monialaista yhteistyötä ja koordinointia eri toimijoiden välillä, mikä voi olla haastavaa. Sidosryhmiä on kuitenkin välttämätöntä osallistaa kehittämiseen, jotta kehittäminen on tuloksellista: tulokset voidaan juurruttaa ja ottaa käyttöön.
Lisäksi oman haasteensa tuo se, että jokaisella rahoitusohjelmalla on omat painopisteensä ja sisältönsä, jotka määrittävät, millaista kehittämistoimintaa voidaan rahoittaa. Sote-alan erityspiirteiden takia monet julkisista rahoituskanavista eivät sovellu toimialan kehittämisen rahoituslähteiksi. Sote-alan TKI-toiminta vaatii usein merkittäviä investointeja, mutta rahoitus niihin on usein rajallista, verrattuna esimerkiksi teollisuusalaan, jolla on enemmän mahdollisuuksia saada rahoitusta sekä julkisista että yksityisistä lähteistä. Teollisuusalalla TKI-toiminta keskittyy usein teknologisiin innovaatioihin ja tuotekehitykseen, jotka ovat helpommin mitattavissa ja kaupallistettavissa. Sosiaali- ja terveysalalla TKI-toiminta voi puolestaan keskittyä enemmän prosessien ja palvelujen parantamiseen, mikä voi olla vaikeammin mitattavissa ja kaupallistettavissa. Innovaatioiden kaupallistettavuus ja sen myötä alueen kilpailukyvyn parantaminen on keskeisimpiä mittareita, joilla rahoittajat arvioivat hankehakemuksia. Kun tätä tulosta ei sote-alan TKI-toiminnassa ole saavutettavissa, käy usein niin, että sote-alan TKI-hakemuksille on haasteellisempaa saada rahoitusta.
Kehittämistarpeet on tunnistettu, mutta arki haastaa osallistumista
Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen yrittäjät toteuttivat syksyllä 2024 keskisuomalaisille sote-alan mikro- ja pk-yrityksille tarkoitetun maksuttoman TKI-valmennuksen. Valmennuksen pohjana oli selvitys Keski-Suomen hyvinvointialueella toimivien sote-alan yritysten TKI-toiminnasta (Paltamaa ym. 2025). Valmennuksen tarkoituksena oli kannustaa yrityksiä aloittamaan tai lisäämään TKI-aktiivisuutta erilaisin keinoin. Neljän valmennuksen sarja toteutettiin verkon välityksellä matalan kynnyksen periaatteella, ja siinä käytiin läpi koko TKI-toiminnan elinkaari hankkeen ideavaiheesta rahoituksen hakemiseen ja hankkeen toteuttamiseen sekä päättämiseen asti. Valmennuksessa oli myös mahdollista tavata paikallisia yritysrahoituksen edustajia. Yritysten osallistuminen valmennukseen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi. Keski-Suomessa on noin 1200 sote-alan yritystä. Huolimatta suurehkosta kohdejoukosta, valmennukseen osallistui vain kourallinen sote-alan yrityksiä. Syyt vähäiseen osallistumisaktiivisuuteen lienevät osittain samoja, kuin alussa mainitut. Lisäksi Piiraisen ym. (2019, 38) mukaan ajan piirteenä korostuvat hyvinvointialueiden mittavat säästöpaineet, jotka vaikuttavat vahvasti hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin toteuttaa yhteistyötä alueiden sote-alan yritysten kanssa. Yritysten ja sote-organisaatioiden välinen suhde ei ole jäsentynyt rakentavalla tavalla, vaan yhteistyö varsinaisten palveluostojen ulkopuolella onkin hajanaista (Piirainen ym. 2019, 38).
Työelämälähtöisyys on vaikuttavan TKI-toiminnan avainsana
On useita keinoja edistää yritysten aktiivisempaa osallistumista TKI-toimintaan. Sen lisäksi, että yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa itse julkisen yritysrahoituksen avulla, yritysten on mahdollista osallistua erilaisiin korkeakoulujen toteuttamiin kehittämisprojekteihin kohderyhminä. Vuositasolla hankkeita toteutetaan runsaasti kaikilla alueilla ympäri Suomen, joten osallistumismahdollisuuksien puutteita tuskin on. Hankkeita voidaan toteuttaa siten, että kehittämishanke jaetaan pienempiin, itsenäisiin moduuleihin, joihin yritykset voivat osallistua oman aikataulunsa ja resurssiensa mukaan. Tällöin yrityksen ei tarvitse sitoutua hankkeeseen koko sen toteutuksen ajaksi. Hankkeiden tilaisuuksia ja tapahtumia voidaan toteuttaa virtuaalisesti, jolloin etäosallistuminen vähentää paikan päälle matkustamisen tarvetta ja säästää aikaa. Osallistuminen voidaan integroida myös osaksi päivittäistä työtä: työntekijöiden osallistuminen kehittämistoimiin voidaan toteuttaa työaikana, jolloin osallistuminen ei vaadi ylimääräistä aikaa tai resursseja. Myös se, että tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ensin pienimuotoisempiin pilotteihin ja kokeiluihin ennen laajempaa sitoutumista, voi lisätä yritysten kiinnostusta. Ideoiden testaaminen onnistuu nopeammin ja matalammalla kynnyksellä. Kaikista oleellisin keino lisätä yritysten TKI-aktiivisuutta osallistua korkeakoulujen kehittämishankkeisiin on kuitenkin se, että korkeakoulujen kehittämishankkeet suunnitellaan aidosti yritysten kanssa yhdessä yritysten tarpeita tarkalla korvalla kuunnellen. Kun tavoitteet määritellään ja toimenpiteet suunnitellaan yhdessä, on niihin sitoutuminen varmemmalla pohjalla – ja myös positiivisia tuloksia on todennäköisesti odotettavissa. Korkeakoulujen TKI-toiminnassa tärkeintä on siis työelämälähtöisyys. Tuloksellinen kehittäminen toteutuu parhaiten kaikkien toimijoiden yhteistyönä.
OsmoKS – TKI-osaaminen ja monituottajamallin kehittäminen sotepalveluyrityksissä
OsmoKS-hankkeen tavoitteena oli kehittää keskisuomalaisten sote-alan yritysten TKI-profiilia ja vahvistaa TKI-osaamista sekä yritysten TKI-verkostoja. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja kehittää sotepalveluyritysten monituottajamalliin liittyvää tuloksekasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa.
Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen Yrittäjät ry 1.3.2024- 28.2.2025 välisenä aikana.
