Opiskelukyky muodostuu opiskelijan omien voimavarojen, opiskelutaitojen, opiskeluympäristöjen sekä opetuksen ja ohjauksen vuorovaikutuksesta (YTHS). Ylioppilasterveydenhuoltosäätiön opiskelijoiden mielenterveyspäivillä 2022 esiteltiin uudistunut opiskelukykymalli. Päivien esityksistä mieleeni jäi erityisesti se, kuinka suuri merkitys opetuksella ja korkeakoulun tarjoamalla ohjauksella on yksittäisten opiskelijoiden opiskelukyvyn näkökulmasta. Opettajien merkitys opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaajina nousee myös opiskelijoiden suunnalta. Olemme saaneet olla mukana Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu -hankkeella Jyväskylän ammattikorkeakoulun avajaisissa kahdesti lukuvuoden alkaessa. Syksyllä 2022 keräsimme opiskelijoilta ajatuksia siitä, millainen on hyvinvoiva korkeakoulu ja syksyllä 2023 kysyimme opiskelijoilta, millainen on turvallinen korkeakoulu. Kumpaankin aiheeseen liittyen opiskelijat nostivat esille hyvän opetuksen ja helposti lähestyttävien ja mukavien opettajien merkityksen opiskelijoiden kokeman hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusedellytyksenä.
Hyvinvointipedagogiikan osaamisen vahvistaminen koulutuksilla
Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu (1.1.2022–31.12.2023) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksivuotinen hanke, jonka toteuttajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta JAMKO. Hankkeemme yhtenä päätavoitteena on tukea ja kehittää Jamkin opettajien ja ohjauksen toimijoiden osaamista yhteisöllisyyden, saavutettavuuden, yksilöllisen tuen ja laajemmin opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että tavoitteenamme oli vahvistaa opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointipedagogiikan osaamista. Hyvinvointipedagogiikalla tarkoitetaan kykyä suunnitella ja toteuttaa opetusta pedagogisin ratkaisuin, jotka tukevat opiskelijan hyvinvointia. Artikkelissaan Pedagogisia ratkaisuja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin (2022) Honkanen, E., Nikander, L., Postareff, L. & Isacsson, A. toteavat, että ensimmäinen askel kohti pedagogiikkaa, joka tukee hyvinvointia, on hyvinvoinnin tunnistaminen ja tunnustaminen keskeisenä oppimiseen vaikuttavana tekijänä.
Opettajat, jotka voivat hyvin, pystyvät tarjoamaan opiskelijoilleen eväitä parempaan hyvinvointiin.
Järjestimme hankkeen kautta koulutuksia opettajille ja ohjauksen toimijoille. Yhteistyökumppaneitamme koulutusten järjestämisessä olivat Nyyti ry ja YTHS. Suurimmassa osassa koulutuksia kouluttajat tulivat kuitenkin Jamk-työyhteisöstämme. Opettajien ja ohjauksen toimijoiden hyvinvointipedagogiikan osaamista vahvistettiin seuraavilla koulutuksilla: Työkaluja yhteisöllisyyden edistämiseen korkeakoulussa (Nyyti ry), Työkaluja yhteisöllisyyden edistämiseen verkko-opetuksessa (Jamk), Kohtaamisosaaminen (Jamk), Myötätuntomentorointi-koulutukset (Nyyti ry), Saavutettava pedagogiikka (Jamk), Yksilöllinen tuki korkeakoulussa (Jamk) sekä Mielenterveyden ensiapukoulutukset (YTHS). Koulutuksiin osallistui myös opiskelijakunta JAMKOn tutoreita ja mentoreita.
Koulutusten lisäksi opetus- ja ohjaushenkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta konsultoida erityisopettajaa, joka toimi hankkeessamme. Opetus- ja ohjaushenkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta myös keskusteluun ja vertaistukeen erityisopettajan järjestämien pop up -klinikoiden muodossa. Erityisopettajan pop up -klinikat järjestettiin kaikissa Jamkin yksiköissä. Pop up -klinikoilla keskustelua herätti korkeakoulun yksilöllisen tuen prosessi, johon sisältyvät kysymykset tuen tarpeen tunnistamiseen ja tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen. Lisäksi klinikoilla keskusteltiin oppimisvaikeuksista ja erilaisista pedagogisista ratkaisuista, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden hyvinvointia.
Koulutuksiin osallistui keskimäärin 15–20 osallistujaa koulutusta kohden. Erityisopettajan pop up -klinikoilla osallistujia oli 2–15 klinikkaa kohden. Havaitsimme, että koulutusten viestintään ja markkinointiin sai tehdä paljon työtä. Hyvinvointipedagogiikan osaamisen vahvistaminen on kuitenkin tärkeää opiskelijoiden opiskelukyvyn näkökulmasta. Taustalla on kysymys opettajan pedagogisen tehtävän sisällöstä. Toisin sanoen siitä, millaisten osaamisten katsotaan kuuluvan opettajien työnkuvaan. Olisi tärkeää, että hyvinvointipedagogiikka sisältyisi aina osaksi opettajankoulutusta. Näin varmistaisimme opettajien osaamisen yhteisöllisyyden ja opiskelijoiden opiskelukyvyn vahvistajina.
Opettajien ja ohjaushenkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen tärkeää
Toinen tärkeä näkökulma opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemiseen kytkeytyy opettajien omaan hyvinvointiin ja korkeakouluyhteisön yhteisöllisyyteen. Sanotaan, että perheessä, jossa vanhemmat voivat hyvin, on myös hyvinvoivia lapsia. Tämä sama ajatus pätee myös korkeakouluyhteisöön. Opettajat, jotka voivat hyvin, pystyvät tarjoamaan opiskelijoilleen eväitä parempaan hyvinvointiin. Mitä tämä sitten tarkoittaisi käytännössä? Perusedellytyksenä lienevät riittävät resurssit opetus- ja ohjaustyön tekemiseen, hyvinvoiva työyhteisö, jossa on mahdollisuus keskustella avoimesti ja saada tukea johdolta ja kollegoilta, opettajan omat voimavarat ja opettajan osaaminen sekä mahdollisuus sen kehittämiseen. Ulottuvuudet ovat samat, kuin opiskelijoiden opiskelukykymallissa: opettajan omat voimavarat, ammatilliset taidot ja osaamisen kehittäminen, työympäristö sekä opettajan työlleen saama tuki.
Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu
Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu (1.1.2022-31.12.2023) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksi vuotinen hanke, jonka toteuttajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta JAMKO. Hankkeen tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta korkeakouluyhteisössämme.
