Voiko julkaisemalla tulla astetta kovemmaksi asiantuntijaksi? Lähdimme purkamaan tätä kysymystä Arenen TKI-viestinnän työpajassa, jonka järjestimme ammattikorkeakoulujen henkilöstölle kesäkuussa 2023.
Työpajaan ilmoittautuneita oli yli 200 ja verkkotapahtumaan osallistui 175 ammattikorkeakoulun asiantuntijaa. Asiantuntijana kehittyminen kiinnostaa, ja palautteissa toivottiin lisää koulutuksia aiheesta. Tallenne työpajasta on katsottavissa Arenen YouTube-kanavalla.
Kysyimme työpajaan osallistuneilta, millaista tukea he tarvitsisivat omaan julkaisemiseensa ja asiantuntijana näkymiseen. Käsittelemme tässä artikkelissa saamiamme kommentteja ja tarjoamme niihin vastauksia. Keskitymme erityisesti yleistajuiseen ja ammatilliseen julkaisemiseen.
Ideat hukassa
Moni pohtii, mistä kirjoittaa ja mitä asiantuntijana kannattaa kertoa. TKI-hankkeissa julkaisuaiheita syntyy luonnostaan: miksi hanke on tärkeä, millaisia ongelmia sillä ratkotaan, mitä olemme hankkeessa oppineet ja millaisia tuloksia saaneet. Projektin aikana julkaisuilla voi vastata näihin kysymyksiin ja saada julkaisuista rakennusaineita loppuraporttia, visuaalisia toteutuksia tai työkirjoja varten.
Opetustyössä voi kerryttää ideoita esimerkiksi omista opetusmetodeista, alan kehittymisestä sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa koetusta: mitä opettamallasi alalla tapahtuu, miten opetus vastaa alan kehitykseen ja millaisia teemoja opiskelijat ja työelämän kumppanit nostavat esiin. Laadukkaista YAMK-opinnäytetöistä voi myös tehdä opiskelijan kanssa yhteiskirjoituksia.
Yhteisjulkaiseminen on tiedon kehittelyä ja jalostamista yhdessä muiden kanssa. Yhteinen dialogi kollegojen kanssa tuo usein julkaisuun uutta ja erilaista näkökulmaa, ja yhdessä kannattaa ideoida esimerkiksi julkaisuaiheita.
Aika kateissa
Tosiasia on, että julkaisujen laatiminen tarvitsee aikaa. Ideoita ja julkaisuaihioita voi kerryttää pöytälaatikkoon kohtalaisen helposti, mutta työpajan palautteiden perusteella moni ammattikorkeakoulujen asiantuntija kokee, että keskeytyksettömän työajan löytäminen kirjoittamiselle on haastavaa.
Eri ammattikorkeakouluissa on erilaisia resursointeja julkaisemiselle. Joissakin määritellään julkaisujen määrä jokaiseen TKI-hankkeeseen, joissakin jokaiselle henkilölle tai ryhmälle erikseen. Tällöin resurssit merkitään hankkeelle tai henkilökohtaisiin työaikasuunnitelmiin.
Joissakin ammattikorkeakouluissa pidetään myös yhteiskirjoittamisen sessioita ja kirjoittamisretriittejä: lukitaan iltapäivä kirjoittamiselle, ja tauoilla sparraillaan toisia esimerkiksi tiedonhaussa. Tärkeää on, että julkaisemiselle on johdon tuki ja näin myös sille osoitettua työaikaa.
Julkaisukanava kohderyhmän mukaan
Sopivan julkaisukanavan ja julkaisumuodon valitseminen koettiin työpajaan osallistuneiden kesken haastavaksi. Tässä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ammattikorkeakoulujen viestijöiden osaamista sekä saman alan kollegojen kokemusta.
Julkaisukanava on sidoksissa julkaisun kohderyhmään: onko tarkoituksena tavoittaa asiantuntijoita vai suurta yleisöä. Asiantuntijoille kohdennetut julkaisut voivat olla helpompia kanavan valinnan osalta. Ammattikorkeakoulujen omat julkaisusivustot, kuten eSignals ja Jamk Arena, tavoittavat tietyn alan asiantuntijoita ja ovat tunnettuja erityisesti ammattikorkeakoulumaailmassa.
Julkaise siellä, missä yleisösi on. Ammattilehdet ja kumppaneiden kanavat ovat hyviä väyliä tavoittaa erilaisia kohderyhmiä kuin mitä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen omat julkaisusivustot tavoittavat.
Jakamalla näkyvyyttä
Omat työverkostot ovat tärkeitä väyliä saada julkaisulle näkyvyyttä.
Yksi tärkeä tapa saada näkyvyyttä julkaisuille on jakaa niitä itse omissa sosiaalisen median kanavissa. Somen kautta tavoittaa todennäköisesti juuri ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita tästä aiheesta ja parhaassa tapauksessa jakavat tietoa eteenpäin omissa verkostoissaan. Myös median edustajat seuraavat säännöllisesti sosiaalisen median kanavia, mitä kautta he voivat löytää uuden julkaisun pariin.
Muista myös vinkata esimerkiksi projektin yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, kun olet julkaissut heitä kiinnostavista tai projektia käsittelevästä aiheesta. Ylipäätään omat työverkostot ovat tärkeitä väyliä saada julkaisulle näkyvyyttä.
Median kautta tavoittaa parhaiten suurta yleisöä. Joskus yksittäinen julkaisu voi ylittää mediakynnyksen, ja asiantuntija pääsee jatkamaan keskustelua aiheesta esimerkiksi haastattelujen ja puheenvuoropyyntöjen kautta. Viestinnän asiantuntijat tunnistavat usein mediaa kiinnostavat aiheet ja voivat laatia niitä käsittelevästä julkaisusta erillisen mediatiedotteen.
Käytännön koulutusta ja tietoa julkaisemisesta
Työpajan osallistujat lähettivät terveisiä julkaisutoiminnan kehittäjille, viestinnän asiantuntijoille ja ammattikorkeakoulujen johdolle: käytännön koulutuksille ja sparrauksille on tarvetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun kriteereistä kaivataan lisää tietoja ja konkreettisia esimerkkejä.
Lisäksi eri julkaisutyyppien eroja olisi hyvä käydä tarkemmin läpi, yhdenmukaistaa ja tarkentaa. Tämä tarve voimistuu entistä enemmän, kun eri julkaisutyyppien keskinäinen painoarvo ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa muuttuu.
Saat olla asiantuntija
Työpajan osallistujat peräänkuuluttivat rohkeutta julkaisemiseen ja asiantuntijuuteen, vertaistukea ja organisaation tukea. Tämä oli tärkeä viesti meille ammattikorkeakouluille. Meidän tulee tarjota tukea, oikeutusta ja kannustusta julkaisemiseen ja asiantuntijuuteen. Meidän viestimme tulee olla, että haluamme ja mahdollistamme sen, että asiantuntijamme näkyvät ja kuuluvat.