Ohjauspalveluissa ei riittävästi tavoiteta niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai joilla on arjenhallinnan haasteita. Näillä nuorilla on usein ohjaustarpeita, joissa tarvitaan monen alan ammattilaisia. Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen monialaisia palvelupisteitä, joiden tavoitteena on helpottaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työhön, edistää osallisuutta ja elämänhallintaa sekä koota yhteen eri palveluntuottajia. Monialainen yhteistyö rakentuu vaiheittain, ja Ohjaamoissa tätä työmuotoa on toteutettu jo pitkään verkostomaisena toimintana.
Vaikka Ohjaamojen kehittämiseen on panostettu julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä, keskeiseksi haasteeksi on noussut oppilaitosten, korkeakoulujen ja Ohjaamojen yhteistyö, joka vaihtelee alueittain. Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle -projektin (ESR+) tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa tätä yhteistyötä. Projektissa kehitetään yhdessä toimintamalleja ja menetelmiä, joilla voidaan edistää nuorten koulutukseen hakeutumista ja opintoihin kiinnittymistä. Tavoiteltavia ryhmiä ovat esimerkiksi työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat peruskoulun käyneet, koulutuksen keskeyttäneet, työttömät työnhakijat sekä työelämässä jo olevat, joilla on vähäinen koulutustaso.
Moniammatillinen yhteistyö muutoksen tekijänä
Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 6,6 prosenttia tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa eikä jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuonna 2021–2022. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,7, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 11,0, ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 8,3 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 6,1. Samaan aikaan mielenterveysperusteiset hoitokäynnit yleistyvät nuoruusiässä, ja lähes joka viidennellä 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. Oppivelvollisuuslaki on vähentänyt keskeyttämistä, mutta tuonut uudenlaisia haasteita toisen asteen ohjaukseen.
Moniammatillinen yhteistyö tehostaa siirtymistä palveluihin, koulutukseen ja työhön.
Ohjaamoiden vaikuttavuustutkimukset osoittavat, että moniammatillinen yhteistyö tehostaa siirtymistä palveluihin, koulutukseen ja työhön. Tulokset viittaavat siihen, että Ohjaamot voivat kattaa kulunsa julkisen talouden säästöillä sujuvoittamalla nuorten ohjausta ja siirtymiä. Viimeaikaiset sote- ja työvoimapalvelujen uudistukset ovatkin ajankohtainen haaste kaikkien monialaisten palvelujen kehittämiselle. Siksi Ohjaamojen roolia tulisi myös selkeyttää kuntien palvelujen kokonaisuudessa.
Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyöhön ei ole nähtävästi kiinnitetty riittävästi huomiota Ohjaamo-verkoston rakentamisen aikana. Monialaisten palvelujen tukitiimin (KEHA-keskus 2022) selvityksen mukaan vain 24 prosentilla Suomen Ohjaamoista on saatavilla opinto-ohjaajan palveluita viikoittain, joten yhteistyötä on tarpeen lisätä. OECD on myös suositellut Suomelle ohjauksen kehittämistä erityisesti vähemmän koulutukseen osallistuvien ryhmien aktivoimiseksi.
Parempaa palvelua Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyöllä
Ohjaamo-toimintaa ovat tukeneet useat hallinnonalat ja hanketoimijat sen syntyvaiheesta lähtien erityisesti ESR-hankekaudella 2014–2020. Hankkeet, kuten TESSU, OSMO ja URAA! ovat tarjonneet tukea monialaisen työn kehittämiseen, vahvistaneet monikulttuurista osaamista ja kehittäneet uraohjauskäytänteitä. Ohjaamoissa työskentelevän henkilöstön ja heidän taustaorganisaatioidensa monikulttuurista osaamista valmennettiin tarve- ja asiakaslähtöisesti, ja tuotettiin pysyvä verkkomateriaali monikulttuurisen ohjauksen tueksi. URAA!-projekti toteutti uraohjausosaamisen monialaisia koulutuksia Ohjaamo-toimijoille, mallinsi Ohjaamoiden uraohjauskäytänteitä ja uraohjauksen palvelumalleja sekä tuotti suositukset uraohjauksen laadunvarmistukseen.
Oodi-projektin suunnitteluvaiheessa varmistettiin Ohjaamojen ja oppilaitosten tarve kehittämisprojektiin. Kontakteja otettiin keväällä noin kahteenkymmeneen Ohjaamoon ja niiden oppilaitosverkostoihin eri alueilla. Yhteistyön kehittyminen näkyy henkilötasolla paikallisten haasteiden paremmassa hahmottamisessa ja yhteistyökumppanien tuntemisessa sekä uusina yhteistyösuhteina. Myös yhteistyön rakenteissa saavutetaan muutoksia, jotka näkyvät organisaatioiden strategisissa valinnoissa ja koulutuksen paremmassa saavutettavuudessa. Projekti vastaa osaltaan myös koulutuspoliittiseen tavoitteeseen korkeakoulututkintojen määrän lisäämisestä.
Kehitettävät toimintamallit pyrkivät systematisoimaan Ohjaamon palvelumallia parantamalla oppilaitosten, korkeakoulujen ja Ohjaamojen välistä yhteistyötä. Tämä edistää nuorten opiskelumahdollisuuksia, hyvinvointia ja työllistymistä, jotka ovat sekä toisella asteella että korkeakoulutuksessa tärkeitä strategisia tavoitteita. Ohjaamot saadaan yhteiskehittämisellä säännöllisesti mukaan oppilaitosten toimintaan esimerkiksi opinto-ohjaajien tapaamisiin, lukuvuoden aloituksiin tai muihin ennakkoon sovittuihin tilanteisiin, joissa tunnistetaan erityisen tervetulleiden ryhmien ohjaukselliset tarpeet.
Toimintatutkimuksellisella otteella tuloksiin
Ohjaamojen ja koulutussektorin yhteistyötä kehitetään Oodi-projektissa toimintatutkimuksellisella otteella. Projektin tarjoamalla kehittämisfoorumilla luodaan yhteiskehittämisen myötä uusia toimintamalleja nuorten aikuisten siirtymien ja koulutukseen osallistumisen tukemiseen. Se tarkoittaa yhteiskehittämistä, jossa kehittämisen teemat ja eteneminen eivät ole ennalta päätettyjä, vaan prosessi etenee sykleittäin yhteisesti sovittavalla tavalla. Tutkimuksellisuus ja aineistonkeruu ja sen analyysi tuo prosessiin systemaattista otetta, jolloin eri kehittämiskohteiden tuloksia voidaan paremmin jakaa, vertailla ja hyödyntää myös päätöksenteossa.
Oodi-projekti käynnistyi keväällä 2024 yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Åbo Akademin ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Projektiin kootaan myös asiantuntijaryhmä, joka tukee projektin etenemistä ja tulosten levittämistä. Oodin aloitustilaisuuksia on jo järjestetty Hämeenlinnan seudulla ja Kaakkois-Suomessa. Näissä työpajoissa on kartoitettu ohjausyhteistyön nykytilaa ja määritelty alustavasti kehittämisen teemoja. Usealla muulla alueella on käyty jo alustavia keskusteluja projektiin osallistumisesta.
Nuorten hakeutuminen ja kiinnittyminen koulutukseen on oppilaitosten, korkeakoulujen ja Ohjaamo-verkoston yhteinen asia. Oodi-projektin asiantuntijoiden ja osallistujien yhteistyöllä tuotetaan käytännön toimintamalleja nuorten ura- ja opintopolkujen tukemiseen, joilla edistetään ohjauspalveluiden saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvaa kehittämistä.
Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle
Valtakunnallista Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle -projektia koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja se toteutetaan yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin kanssa 1.3.2024 – 30.11.2026. Projektin saama EU-rahoitus mahdollistaa uudenlaisen Ohjaamojen ja oppilaitosten kehittämisyhteistyön, jossa voidaan löytää ratkaisuja nuorten aikuisten koulutukseen hakeutumiseen ja koulutukseen kiinnittymiseen. Tuloksena syntyviä toimintamalleja voidaan hyödyntää valtakunnallisessa jatkuvan oppimisen kehittämis- ja valmistelutyössä.
