Työelämässä ja koulutusjärjestelmässä tapahtuvat muutokset lisäävät ohjauksen tarvetta kaikissa ikäluokissa. Samalla ohjausalan ammattilaisten osaamistarpeet kasvavat ja ohjauksessa on yhä useammin läsnä myös monet yhteiskunnalliset kysymykset kuten digitalisaatio, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus. Nämä vaikuttavat ohjauksen sisältöihin ja samalla ohjauksen täydennyskoulutusten suunnitteluun.
Elinikäisen ohjauksen kansallisessa strategiassa esitetään toimia ohjauksen laadun parantamiseksi ja osaamisen ammattimaisuuden vahvistamiseksi. Strategian toteuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ryhtynyt vuonna 2022 koordinoimaan kehittämiskokonaisuutta, johon sisältyy useita eri tutkimus-, selvitys- ja koulutushankkeita. Osa tehtävistä on annettu ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) koordinointivastuulle. Tässä artikkelissa tarkastelemme KEHA-keskuksen ja Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuskokonaisuutta, jossa ohjauskoulutusten sisältöä on kehitetty vastaamaan ohjauksen monimuotoistuvia osaamistarpeita. Koulutusprojektissa tehdään lisäksi verkko-oppimateriaaleja, jotka ovat kenen tahansa opiskeltavissa valtionhallinnon yhteisessä oppimisympäristössä eOppivassa.
Ohjauskoulutusten ajankohtaiset teemat
Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti syksyllä 2023 ensimmäiset kolme täydennyskoulutusta: digitaitoihin keskittyvä ”Digisti ohjaten – aidosti kohdaten”, vihreää siirtymää korostava ”Osaavalla ohjauksella kestävään tulevaisuuteen” ja yhdenvertaiseen ohjaukseen painottuva ”Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ohjaus”. Kaikki täydennyskoulutukset toteutetaan 3 opintopisteen laajuisina verkossa ja ne sisältävät webinaareja, vertaistyöskentelyä ja ohjattuja itsenäisiä tehtäviä. Keväällä 2024 koulutuksia tarjotaan myös ruotsinkielisinä, joiden toteuttamisesta vastaa Åbo Akademi.
Koulutukset on tarkoitettu uraohjaustehtävissä toimiville eri organisaatioissa: TE-palveluissa, kuntakokeiluissa, Ohjaamoissa, koulutusorganisaatiossa (kaikki koulutusasteet), kolmannella sektorilla ja yrityksissä. Syksyn 2023 ja kevään 2024 koulutusryhmät ovat täyttyneet nopeasti ja näyttää siltä, että 300 osallistujan tavoite ylitetään tämän vuoden aikana. Jokaisessa koulutusryhmässä on ollut noin 30 osallistujaa. Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia ja kaikki uraohjaustehtävissä toimivat henkilöt voivat osallistua niihin taustaorganisaatiosta riippumatta. Osallistujat ovat edustaneetkin kattavasti eri organisaatioita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Tämä on luonut hyvän lähtökohdan ammattilaisten verkostoitumiselle ja vertaisoppimiselle.
Osaavalla ohjauksella kestävään tulevaisuuteen -koulutuksen tavoitteena on lisätä ohjaustyötä tekevien ymmärrystä ekologisesti kestävästä kehityksestä ja vihreästä siirtymästä sekä antaa tukea siihen, miten näitä ilmiöitä voi käsitellä ohjaustyössä eettisesti, ohjausasiakkaiden arvomaailmaa kunnioittavalla tavalla. Koulutukseen kuuluu webinaareja ja kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin liittyviä välitehtäviä. Kestävyyttä lähestytään koulutuksessa monipuolisesti esimerkiksi pohtien omaa suhdetta kestävään elämäntapaan ja sen suhdetta ohjaukseen. Tehtävänä on myös laajentaa työelämätietoutta kartoittamalla oman alueen kärkitoimialojen suhdetta kestävyyteen ja vastuulliseen tuottamiseen. Koulutuksessa hyödynnetään vertaisoppimista sekä koulutuspäivien aikana että oppimista tukevalla verkkoalustalla. Koulutuksen tuloksena syntyy oivalluksia, materiaali-ideoita, menetelmiä ja malleja, ts. digitaalinen työkalupakki, jota osallistujat voivat hyödyntää omassa ohjaustyössään osana vihreää siirtymää.
Digisti ohjaten – aidosti kohdaten -koulutuksessa vahvistetaan ohjaajien tietoja ja taitoja verkkovälitteisesti tapahtuvasta ohjauksesta sekä ohjaustyötä tukevista digitaalisista toimintaympäristöistä. Koulutuksen keskeiset sisällöt koostuvat seuraavista teemoista: ohjausosaaminen digitaalisissa ohjausympäristöissä, digitaaliset palvelut urasuunnittelun tukena sekä ohjauksen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Koulutuspäivät sisältävät asiantuntijoiden puheenvuoroja ja lisäksi ne perustuvat osallistujien aktiiviseen osallistumiseen ja jakamiseen. Vertaisoppiminen ja kehittäminen korostuvat koulutuksen työtapoina. Välitehtävinä on kartoittaa ja analysoida oman toimintaympäristön digitaalisia ohjauspalveluja sekä pohtia ohjausprosessin eri vaiheisiin liittyvien palveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia kehittämiskohteita. Yksilöllisiä tehtäviä tuetaan verkkotyöpajoissa, joissa on mahdollista kehittää omia ideoita eteenpäin ja hyödyntää yhteistä ideointia, vertaistukea ja kouluttajien ohjausta.
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ohjaus -koulutuksen tavoitteena on lisätä osallistujien ymmärrystä itsestään yhdenvertaisten ohjauspalveluiden toteuttajana ja monimuotoisemman sekä tasa-arvoisemman yhteiskunnan edistäjänä. Tämä teema sisältää myös kieli- ja kulttuuritietoisuuden vahvistamisen näkökulmat. Koulutus toteutetaan yhteistoiminnallisesti ja dialogisesti keskustellen, erityisesti webinaareissa. Lisäksi koulutukseen kuuluu yksilöllisiä tehtäviä, joista keskeisimpänä on koko koulutuksen ajan tehtävä oppimispäiväkirja. Palautteen perusteella osallistujien käsitykset yhdenvertaisuudesta ovat laajentuneet lainsäädäntöön, käsitteisiin ja kokemustarinoihin tutustuttaessa. Yhdessä ihmettelevä työskentelyote ja pienryhmäkeskustelut helpottavat aiheeseen liittyvien termien käyttöä ja niihin liittyvää epävarmuutta. Aiheen käsittelyä edistävät myös dialogiharjoitukset, joiden avulla saadaan tuntumaa yhdenvertaiseen ohjaukseen vuorovaikutustilanteissa.
Ohjauksen kehittäminen osana jatkuvan oppimisen uudistusta
Täydennyskoulutukset ovat osa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) rahoitettavia jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä, jotka ovat KEHA-keskuksen vastuulla. Ohjausosaamista vahvistavat täydennyskoulutukset perustuvat Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjauksiin sekä Elinikäisen ohjauksen strategian 2020–2023 ja Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteisiin. Viime vuoden aikana rahoituksen avulla on toteutettu yhteiskehittämällä ehdotus urasuunnittelutaitojen viitekehykseksi sekä laadittu ehdotus ohjaustyön ammattilaisten osaamiskuvauksiksi. Parhaillaan on käynnissä ohjauskoulutusten kokonaisarviointi ja TEM:n koordinoimana elinikäisen ohjauksen tila- arviointitutkimus. Ohjausosaamisen kehittäminen edellyttääkin yhä vahvempaa yhteistyötä hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajien kesken.