Arena Public
Kaksi naista fläppitaulun vieressä kasvot kameraan. Kaksi hahmoa etualalle selin.

Kuva: Severi Peura

Uudistuva opinto-ohjaajankoulutus – määräaikaisarviointi vahvisti kehittämisen suuntaa

Koulutus ja oppiminen

Opinto-ohjaajankoulutuksen kehittäminen vaatii yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten analysointia ja työelämän osaamistarpeiden tunnistamista sekä koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Yhtenä tärkeänä kehitystyökaluna toimivat määräaikaisarvioinnit.

Tässä artikkelissa tarkastelemme opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarviointia ja sen merkitystä koulutuksen kehittämistyölle. Määräaikaisarvioinnit ovat osa Jamkin tutkinto-ohjelmien ja opettajankoulutusohjelmien systemaattista laatutyötä. Edellisen kerran opinto-ohjaajankoulutus arvioitiin vuonna 2016.  

Arviointi on luonteeltaan kehittävää ja pyrkii jatkuvaan parantamiseen. Siinä tunnistetaan koulutuksen vahvuuksia, hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Tietoa on hyödynnetty opetussuunnitelman uudistamisessa ja koulutuksen toteutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos ovat kouluttaneet opinto-ohjaajia yhdessä syksystä 2021 lähtien. Yhteinen opetussuunnitelma mahdollistaa opiskelijalle monipuolisen näkemyksen saamisen elinikäisestä ohjauksesta ja sen ajankohtaisista kysymyksistä.  

Muutoshaasteiden ennakointi ohjausalalla 

Opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarviointi käynnistyi vuoden 2023 alussa. Arviointia kutsuttiin toteuttamaan neljä itsenäistä arvioijaa: työelämän asiantuntija ja korkeakoulutuksen asiantuntija ulkoisina arvioijina sekä opetushenkilöstön ja alumnien edustajat Jamkin sisäisinä arvioijina. Korkeakoulutuksen ja työelämän asiantuntijoita pyydettiin ennakoimaan ohjausalan koulutuksen muutoshaasteita. Asiantuntijat nostivat esille tekijöitä, jotka voidaan tunnistaa myös yleisesti opetus- ja kasvatusalaa haastavina ilmiöinä. Näitä ovat muun muassa: 

  1. Jatkuva muutos ja elinikäinen oppiminen epävarmuuden ajassa 
  1. Kasvatuksen ja ohjauksen tarve nähdä yli työelämässä tarvittavan osaamisen  
  1. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden haasteet  
  1. Kokemustiedon korostuminen koulutuksessa yli asiantuntija- ja tutkimustiedon  
  1. Ekologinen ja planetaarinen kriisi.  

Haasteisiin on mahdollista vaikuttaa koulutuspolitiikan keinoin ja niihin on otettava kantaa myös opetussuunnitelmatasolla ohjauskoulutuksen tavoitteissa. Ohjauskoulutuksen rooli muutosvoimana edellyttää jatkuvaa analyysiä yhteiskunnan muutoksista ja työelämän osaamistarpeista sekä seurantaa koulutuksen vaikuttavuudesta.   

Arviointikohteina opetussuunnitelman ja oppimisprosessin laatu 

Arvioinnissa tarkasteltiin opetussuunnitelman ja oppimisprosessin laatua sekä koulutuksen tulosten tasoa ja kehityssuuntaa (kuvio 1). Kaikki arvioijat tutustuivat opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmaan ja opintojaksokuvauksiin. Opetushenkilöstön ja alumien edustajat tutustuivat opetussuunnitelman lisäksi lukuvuoden 2021–2022 opiskelijapalautteisiin. Arviointiin sisältyi myös henkilöstö- ja opiskelijaryhmien haastattelut. 

Kuvio, jossa kerrotaan sisäkkäisissä laatikoissa opinto-ohjaajakoulutuksen määräaikaisarvioinnin arviointikohteet. Sisimpämä opetussuunnitelman laatu, oppimisprosessin laatu sekä tulosten taso ja kehityssuunta.
Kuvio 1. Opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarvioinnin arviointikohteet 2023 (Ahlqvist & Savonmäki 2023).

Opetussuunnitelman kokonaisuutta ja laatua arvioitiin monesta eri näkökulmasta. Arvioijat kertoivat näkemyksensä ennakointityön toteutumisesta opetussuunnitelmatyössä ja sidosryhmien osallistumisesta koulutuksen suunnitteluun. Myös ohjauskoulutuksen tavoitteita arvioitiin; kuinka asianmukaisia ja ajantasaisia koulutuksen tavoitteet ovat suhteessa opinto-ohjaajan työssä vaadittavaan osaamiseen, ja millaisia muutostarpeita niihin on nähtävissä tulevaisuudessa.  

Arvioinnissa opetussuunnitelman erityisinä vahvuuksina mainittiin sisältöjen ajantasaisuus ja korkeakoulutasoisuus sekä vastaavuus työelämässä vaadittavaan osaamiseen. Arviointikriteerien selkeyttä korostettiin samoin kuin ohjausta, palautetta ja opiskelumenetelmien vaihtelevuutta. Pedagogisten periaatteiden toteutumista ja opetussuunnitelman kokonaisrakennetta pidettiin myös hyvänä. Tämä tukee hyvin opiskelijan henkilökohtaisen opiskelun suunnittelun mahdollisuuksia ja joustavuutta sekä auttaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. 

Oppimisprosessin näkökulmasta pidettiin myönteisenä opetushenkilöstön yhteistyötä ja pedagogisia kokeiluja, opintojen ohjauksen kokonaiskuvaa ja palautteiden hyödyntämistä. Hyvää palautetta tuli myös verkostoharjoittelun tavoitteiden toteutumisesta, harjoittelun ohjauksesta sekä opintojen ohjaus- ja tukipalvelujen järjestelyistä. Oppimista tukevien tietojärjestelmien toimivuus ja tukipalvelujen riittävät resurssit saivat myös kiitosta haastatelluilta opiskelijoilta.  

Haasteita ja parantamiskohteita nousi esille arvioinnin yhteydessä muutama. Opintojen oikeantasoiseen kuormittavuuteen olisi kiinnitettävä huomiota jatkossa. Samoin sidosryhmien riittävää osallistumista koulutuksen suunnitteluun korostettiin, ja yhtenä keinona siihen on alumniverkostosta saatava tuki. Kansainvälisyyden, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemojen vahvistaminen nähtiin tarpeellisena. 

Koulutuksen tulosten tasoa ja kehityssuuntaa arvioitiin tarkastelemalla opintojen läpäisyä (opintopisteet/opintoihin käytetty aika). Opiskelijoiden kokemuksia opinnoista ja työllistymisestä arvioitiin opiskelijapalautekyselyjen pohjalta. Koulutuksen antamaa tukea oman työyhteisön kehittämiseen arvioitiin vaikuttavuuskyselyjen perusteella. 

Opetussuunnitelman uudistaminen 

Opinto-ohjaajankoulutuksesta vastaava kouluttajatiimi valitsi arvioinnin tulosten pohjalta seuraavat kehittämistoimet:  

  • Tutkimusperustaisuuden ja teoreettisen osaamisen vahvistaminen osaamistavoitteissa 
  • ​Sidosryhmäyhteistyön lisääminen ja vahvistaminen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa (kansalliset ja kansainväliset verkostot) 
  • Opetussuunnitelman sisältöteemojen tarkistaminen tulevassa opetussuunnitelmatyössä (mm. ekososiaalisuus ja kestävä kehitys).  

Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun johtoryhmä hyväksyi esitetyt toimenpiteet ja kehittämisen suunnat opinto-ohjaajankoulutukselle. Tänä syksynä on jatkettu opetussuunnitelman valmistelutyötä, jonka tuloksena Jamkin ja Jyväskylän yliopiston uusi opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuoden 2024 syksystä lähtien. Sen perustana on ajatus elinikäisestä ohjauksesta ja ilmiöistä, jotka määrittävät ohjaustyötä ja sen muutoksia eri oppilaitosmuodoissa ja koulutusasteilla sekä ohjauksen muissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen määräaikaisarviointi on tuonut valmistelutyöhön tärkeän panoksen. 

Arvioinnin hyväksytty lopputulos vahvisti käsitystä siitä, että opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelman kehittämisessä on viime vuosina oltu oikealla tiellä. Jamkin ja Jyväskylän yliopiston yhteinen ohjauskoulutus antaa opiskelijalle taitoja muuttuviin ohjauksen tehtäviin ja sen sisällöt vastaavat ajankohtaisiin työelämän osaamistarpeisiin. Vahva ymmärrys niistä rakennetaan hyödyntämällä kummankin korkeakoulun työelämään, tutkimukseen ja ohjausalan kehittämiseen liittyviä verkostoja.