Liikunnan rahoituksen siirryttyä vuoden 2024 alusta katettavaksi valtion yleiskatteellisista budjettivaroista (Laki arpajaislain muuttamisesta 335/2023, 17 §) on niin liikuntatoimen sisällä kuin vastuualojen kesken odotettavissa kilpailua määrärahoista. Se, että valtion rahoittamien toimenpiteiden vaikutukset pystytään todentamaan, tulee entistä tärkeämmäksi.
Liikkuvat-kokonaisuus on ollut edellisen hallituskauden mittava ponnistus väestön liian vähäiseen liikkumiseen vastaamiseksi, vaikka Liikkuvien historia juontaakin paljon kauemmas. Valtionavustusten myöntäminen Liikkuvat-toiminnan toimeenpanoon varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, toisella asteella, työelämässä sekä terveydenhuollon, ikääntyneiden ja perheiden palveluissa on ollut tapa tukea väestön liikkumista siellä, missä ihmiset jo valmiiksi ovat. Toimenpide on ollut valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (VN 2018) ja Sanna Marinin hallitusohjelman toimenpide-ehdotusten (VN 2019) linjassa. Rahoitus on toistaiseksi turvattu, sillä Petteri Orpon hallitus aikoo jatkaa Liikkuvat-kokonaisuuden tukemista ja vaikuttavuuden vahvistamista hallituskaudella 2024–2028 (VN 2023).
Tässä artikkelissa tarkastellaan paikallisen Liikkuvat-toiminnan tuloksia ja raportoituja vaikutuksia vuosina 2019–2023. Tiedot pohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin toteuttamaan liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden seurantaan ja arviointiin. Seuranta- ja arviointiraportit löytyvät projektin verkkosivuilta: https://www.jamk.fi/fi/projekti/liikunnan-paikallisten-kehittamishankkeiden-seuranta.
Liikkuvat-toiminta kunnissa
Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat pystyneet hakemaan Liikkuvat-toiminnan paikalliseen toimeenpanoon valtionavustuksia opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista. Paikallistasoiseen Liikkuvat-toimintaan on myönnetty avustuksia vuosien 2019–2023 aikana yhteensä 21,3 miljoonaa euroa 1129 hankkeelle (Jamk 2024a; Jamk 2024b). Liikkuvat-kokonaisuus on jakautunut toiminnallisesti eri kohderyhmien liikunnallista elämäntapaa kehittäviin osakokonaisuuksiin: Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen, Liikkuva perhe ja Ikiliikkuja.
Liikkuvat-toimintaa toteuttavien hankkeiden tavoitteet ovat koskeneet kaikista yleisimmin toimintamallien kehittämistä, hyvinvoinnin parantumista ja yhteistyön vahvistamista (Tarkiainen ym. 2023). Tavoitteisiin kytkeytynyt toimenpide on ollut esimerkiksi palveluketjujen tai toimintamallien rakentaminen poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Kehittämistoimien suunnitteluun ja toimeenpanoon on tarvittu koordinaatiota, johon on palkattu hankekoordinaattoreita. Hankkeiden toimintaa on tehty näkyväksi ja osaamista lisätty koulutuksilla, viestinnällä, tapahtumilla ja tempauksilla. Toimintaa on sopeutettu ja muokattu tarpeen mukaan, esimerkiksi koronarajoitusten aikaan hankkeissa painotettiin ulkotoimintaa. (Tarkiainen ym. 2023).
Henkilöstön osaamista ja asenteita pyritään hankkeissa kehittämään siihen suuntaan, että he työssään mahdollistavat oman sekä muiden liikkumisen. Varhaiskasvatuksessa puretaan turhia liikkumista estäviä sääntöjä ja tuetaan kaikkien lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkumiseen (Syväoja ym. 2023b). Kouluissa ja oppilaitoksissa lasten ja nuorten osallisuus, yhteisöllisyys, jaksaminen ja opiskelukyky ovat yleisiä liikkumisen hyötyihin liitettyjä teemoja (Syväoja ym. 2023a). Kotonaan asuvien ikäihmisten osallistumista ja toimintakykyä pyritään tukemaan liikuntaryhmien tarjonnalla ja saavutettavuudella. Perheet tunnistetaan tärkeäksi kohderyhmäksi niin omanaan Liikkuva perhe -toiminnassa kuin muiden Liikkuvien yhteisenä kohderyhmänä. (Tarkiainen ym. 2023).
Hankkeiden loppuraporttien perusteella Liikkuvat-toimintaan kohdistuvilla hankkeilla on lisätty liikkumisen määrää, vahvistettu yhteistyötä, edistetty yhdenvertaisuutta sekä tuotettu tietoisuutta ja osallisuutta kunnissa. Hankkeet ovat arvioineet kehitettyjen toimintamallien vakiintuvan osaksi kunnan pysyvää palvelujärjestelmää joko osittain tai täysin. Liikkumisen ohella hankkeilla on nähty vaikutusta kuntalaisten hyvinvoinnin paranemiseen, yksinäisyyden vähenemiseen ja yhteisöllisyyden lisääntymiseen. (Tarkiainen ym. 2023).
Hankkeiden menestystekijät
Valtionavustusten hakeminen on nähty ilmauksena kuntien halukkuudesta edistää Liikkuvat-toimintaa (Rajala ym. 2019). Liikkuva koulu -toiminnassa yhtenä menestyksen keskeisenä syynä nähtiin se, että koulut saivat itse päättää, mihin ne valtionavustuksen käyttävät, kunhan sillä on edistetty ohjelman tavoitteita. Kuntien 50 prosentin omavastuuosuuden uskottiin antavan eväitä toimenpiteiden vakiinnuttamiseen hankkeen jälkeen (VN 2018). Avustamista ja toiminnan tukemista muissa kohderyhmissä on jatkettu kyseisellä 50/50 periaatteella (OKM 2024).
Keskeisten avainhenkilöiden ja sidosryhmien motivaatiolla ja sitoutumisella on ollut merkitystä Liikkuvat-toiminnan onnistumiseen ja juurtumiseen. Kuntien liikuntaneuvonnan kehittämisessä ammattilaisten yhteinen tahtotila sekä johdon tuki ja sitoutuminen ovat tuoneet onnistumisia (Liikuntaneuvonta 2024). Liikkuvat-toimintaa varhaiskasvatusyksiköissä eniten edistäviksi tekijöiksi toimintaa koordinoivat raportoivat henkilöstön myönteisen suhtautumisen, koordinaattorin työpanoksen ja johdon tuen (Turunen ym. 2023). Hankkeissa on usein onnistuttu kohderyhmästä riippumatta silloin, kun yhteistyö on saatu toimivaksi, henkilöstö ja johto sitoutumaan ja tämä kaikki vakiintumaan osaksi toimintakulttuuria (Tarkiainen ym. 2023).
Laajoja hankkeiden onnistumisten taustalta tunnistettuja toimintaperiaatteita ovat olleet useampivuotinen hanke, järjestelmällisesti etenevä suunnitteluprosessi ja joustavuus hankkeen toteutustavoissa. Liikkuvat-toimintaa on ollut mahdollista kehittää avustuksen turvin usean vuoden aikana, ja osa hankkeista on tuonut loppuraporteissaan esiin monivuotisen hankerahoituksen onnistumistensa yhdeksi taustatekijäksi (Tarkiainen ym. 2023).
Suunnitteluprosessin lähtiessä liikenteelle järjestelmällisesti nykytilan ja tarpeen määrittelystä, edeten tavoitteiden asettelun kautta toimenpiteiden suunnitteluun, pysytään hankkeessa suunnitelmallisella polulla. Tarpeelle perustuva toimintasuunnitelma ja panostaminen suunnitteluprosessiin on raportoitu edesauttaneen onnistumisia (Tarkiainen ym. 2023).
Erityisesti Covid-19-pandemian aikana joustavuus toimintasuunnitelmissa oli eduksi hankkeille. Mahdottomuus ennakoida tulevia tautiryppäitä, rajoituksia ja kohderyhmän suhtautumista huomioitiin joissakin hankkeissa tekemällä suunnitelma A, B ja ehkä C. Toimintamalli nousi esiin loppuraporteissa onnistumisia selittävänä tekijänä. Osa hankkeista raportoi joustavuuden toimintasuunnitelmassa ehkäisseen täyttä toimenpiteiden keskeytystä tai perumista. (Tarkiainen ym. 2023).
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo hankkeissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien valtionavustusten keskeisenä periaatteena ovat poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö, liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Hankkeita ohjataan edistämään kyseisiä yhteiskunnallisia arvoja, ei vain huomioimaan ne. Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeita esimerkiksi ohjataan kiinnittämään erityistä huomiota sukupuolisensitiiviseen liikkumisen edistämiseen sekä liikunnassaan erityistä tukea tarvitsevien fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksiin, kuten sovellettuihin liikkumisen mahdollisuuksiin. Hakijoita pyydetään kuvaamaan mahdollisimman konkreettisesti, miten nämä asiat on huomioitu hankkeen suunnitteluvaiheessa ja toimenpiteissä. (OKM 2024).
Vuoden 2022 Liikkuvat-toimintaa toteuttaneista hankkeista noin puolet (49 %) sanoi hankkeen vaikutuksena yhdenvertaisuuden edistyneen. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo mainittiin eri tavoin eri kohderyhmissä. Varhaiskasvatuksessa huomiota oli kiinnitetty sukupuolierojen minimointiin, mutta vinkkejä kaivattiin erityisen tuen tarpeessa olevien lasten huomiointiin. Aikuisten kohdalla huomioitiin erilaisia liikkumistaustoja ja liikkumiserojen tasoittuminen edisti yhdenvertaisuutta. Ikäihmisillä osallistumisen tukeminen ja palvelujen saavutettavuuden parantuminen oli yleisin eriarvoisuutta vähentänyt vaikutus. (Tarkiainen ym. 2023).
Hankkeiden hakemuksia ja loppuselvityksiä on tarkasteltu vuosittain yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Vuonna 2021 julkaistussa hankeseurantaraportissa todettiin, että hankkeiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä kuvaillaan yleisemmin tavoitetasolla ja harvemmin konkreettisina toimenpiteinä (Tarkiainen ym. 2021). Yleisimmin hankkeet mainitsivat eriarvoisuuden vähentämisen toimenpiteitä (62 % hankkeista). Selvästi vähemmän raportoitiin yhdenvertaisuutta (31 %) ja tasa-arvoa (18 %) edistäviä toimenpiteitä. Tavoitteiksi asetetut ja lisäksi konkreettisia toimenpiteitä sisältävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen suunnitelmat johtavat todennäköisemmin tuloksiin ja vaikutuksiin.