Opiskelijalla on oikeus saada tarvitessaan erityistä tukea ammatillisessa koulutuksessa. Tuen tavoitteena on, että opiskelija pystyy suoriutumaan opinnoistaan ja suorittamaan tutkinnon. INKLU Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa (2024–2026) koulutuksen järjestäjät ja ammatilliset opettajakorkeakoulut kehittivät yhdessä erityisen tuen käytäntöjä ja prosesseja ammatillisessa koulutuksessa sekä opettajien ja ammatillisten opettajankouluttajien inklusiivista osaamista.
UNESCOn (2009) määritelmän mukaan inkluusiolla tarkoitetaan koulutusjärjestelmän kyvyn vahvistamista siten, että se vastaa kaikkien oppijoiden tarpeisiin. Inkluusio on ollut viime vuosina ajankohtainen keskustelun aihe myös ammatillisen koulutuksen kontekstissa (esim. Seppälä ym., 2024; Seppälä ym. 2026). Kehitys kohti inklusiivista koulutusta vaatii ammatilliselta koulutukselta ja sen henkilökunnalta jatkuvaa oman toiminnan tarkastelua ja valmiutta muutokseen, jotta jokainen opiskelija saisi tarvitsemansa tuen ja pystyisi opiskelemaan, hankkimaan itselleen ammatin ja työllistymään.
Ammatillinen koulutus kantaa viime kädessä vastuun koko ikäluokan koulutuksesta (esim. Kilpeläinen & Rumpu, 2025). Koko ikäluokan kouluttamiseen on pyritty jo keskiasteen uudistuksista lähtien (Valtioneuvosto, 1974) ja sitä on vahvennettu 2013 voimaan tulleella koulutustakuulla (Valtioneuvosto, 2012) sekä oppivelvollisuuden laajentamisella vuonna 2021 (Oppivelvollisuuslaki, 1214/2020). Moninaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella toisen asteen koulutuksessa on pyritty tukemaan vahvistamalla erilaisia tukitoimia. Opiskelijoiden oikeutta erityiseen tukeen on vahvistettu ja samalla on kiinnitetty huomiota opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon kehittämiseen.
Tavoitteena yhdenvertainen ja tasalaatuinen erityinen tuki
Erityisen tuen katsotaan toteutuvan vaihtelevasti eri oppilaitoksissa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan opiskelijat eivät ole saaneet tukea yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea (Goman ym., 2021). Tuen saaminen ja sen laatu on riippunut siitä, missä oppilaitoksessa opiskelija opiskelee. Syksyllä 2026 ammatillisessa erityisopetuksessa ollaan taas uuden edessä, kun toisen asteen oppimisen tuen uudistus tulee voimaan myös ammatillisessa koulutuksessa (Hallituksen esitys 112/2024).
Ammatilliset opettajakorkeakoulut ja kuusi ammatillisen koulutuksen järjestäjää toteuttivat Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU)-hankkeen 2024–2026. Hankkeen laajana tavoitteena oli: “että kaikki ammatillisissa opinnoissa opiskelevat opiskelijat saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa tuen voidakseen hankkia tarvittavan osaamisen, suorittaa tutkinnon ja työllistyä opiskelevat he missä oppilaitoksessa tai missä päin Suomea tahansa.” (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2026c). Hankkeessa on kehitetty erityisen tuen käytäntöjä ja prosesseja sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ja opettajankouluttajien osaamista.
Kehittämistyötä tehtiin eri tasoilla tapahtuvana yhteiskehittämisenä. Hankkeeseen osallistuneet koulutuksen järjestäjät kehittivät omaa toimintaansa samalla, kun tehtiin alueellista ja valtakunnallista kehittämistyötä. Kehittämistyön mahdollistivat työparit, joissa ammatillinen opettajakorkeakoulu ja ammatillisen koulutuksen järjestäjä tekivät alueellista kehittämistyötä yhdessä. Lisäksi järjestettiin erilaisia valtakunnallisia webinaareja ja seminaareja, joissa kutsuttiin muutkin toimijat mukaan yhteiskehittämiseen. Kehittämistyö ulottui myös opettajan- ja erityisopettajankoulutuksen kehittämiseen. Myös tässä kehittämisessä kuultiin laajasti sekä ammatillisia opettajankouluttajia että koulutuksen järjestäjiä.
Jatkuva kehittäminen
Ammatillinen koulutus ja erityinen tuki sen sisällä kehittyy jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Vaihtuvat poliittiset tavoitteet muuttavat lainsäädäntöä nopealla tahdilla, ja ammatillisen koulutuksen tulee pysyä muuttuvan työelämän ja muuttuvien suhdanteiden mukana. Ammatillinen koulutus onkin tottunut mukauttamaan toimintaansa muuttuvan toimintaympäristön mukaan (Palmqvist & Räty, 2024).
INKLU-hankkeessa kehitettiin erityistä tukea ammatillisessa koulutuksessa. Jokaisella osahankkeella tavoitteet olivat hieman erilaiset, mutta ne lähtivät liikkeelle oppilaitoksessa havaituista kehittämistarpeista. Hankkeeseen osallistuneet oppilaitokset muun muassa selkeyttivät erityisen tuen prosessia, kehittivät henkilöstön osaamista ja tarkastelivat erityisopettajan muuttuvaa roolia. Oppilaitoskohtaisen työn lisäksi tehtiin alueellista ja valtakunnallista kehittämis- ja levittämistyötä. Kehittämistyön tuloksiin voi tutustua Ernesti-tietopankissa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2026b).
Jatkuva kehittäminen vaatii epävarmuuden sietoa (Capolla, 2024). Kun kehitetään, aina ei voida olla varmoja, kulkeeko kehittämistyö oikeaan suuntaan. Joskus pitää uskaltaa kokeilla ja kehittää. Kehittämistyötä tuleekin arvioida jatkuvasti ja suunnata toiseen suuntaan, jos huomataan muutostarpeita. INKLU-hankkeessa oppilaitosten kehittämistyötä suunnattiin rohkeasti uudelleen, kun huomattiin tarvetta tavoitteiden uudelleenmäärittelylle.
Hankkeeseen osallistuneiden oppilaitosten kehittämistyön lisäksi hankkeessa tavoiteltiin yhdenvertaisempaa ammatillista koulutusta pohtimalla erityisen tuen laatua ja kehittämällä inklusiivisen osaamisen koulutuspaketit ammatillisen koulutuksen henkilöstölle sekä ammatillisille opettajankouluttajille. Koulutuksen järjestäjä voi tarkastella oman oppilaitoksensa erityisen tuen laatua vertaamalla sitä hankkeessa kehitettyyn laadun toimintasuositukseen ja käyttää hyväkseen osahankkeissa kehitettyjä laadun arvioinnin välineitä (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2026a). Kehitettyjen koulutuspakettien avulla kouluttajat voivat kehittää osaamistaan yksilöllisesti tai yhteisöllisesti käyttäen koulutuspaketteja keskustelun herättäjänä.
Yhdessä kehittäen
Erityisen tuen kehittäminen tapahtui INKLU-hankkeessa yhteiskehittämisen periaatteita noudattaen. Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan toimintatapaa, jossa kaikki osapuolet osallistuvat aktiivisesti kehittämiseen. Uusia toimintatapoja tuotetaan yhdessä kokeilevassa ja avoimessa prosessissa, johon kutsutaan osallistumaan kaikki toimijat (Björklund ym., 2019).
Oppilaitoksissa kehittämistyöhön kutsuttiin koko opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johto mukaan hankkeen alusta lähtien. Erityisen tuen kehittämisen äärelle keräännyttiin erilaisissa kokoonpanoissa koko hankkeen ajoin. Koulutuksen järjestäjä ja ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja toimivat työparina. Työparityöskentely toteutui monella tavalla: se saattoi olla oppilaitoksen prosessien sparrausta tai oppilaitoksen henkilökunnan kouluttamista.
Muutos syntyy yhdessä tekemällä, ei yksin kehittämällä.
Hankkeen toimijat kerääntyivät säännöllisesti yhteiskehittämisen työpajoihin, joissa keskityttiin johonkin tai joihinkin kehittämisalueisiin. Lisäksi yhteiseen kehittämiseen kutsuttiin mukaan kaikki ammatillisen koulutuksen toimijat. Alueellisten tapahtumien toteutuksesta vastasivat työparit, mutta valtakunnalliset tapahtumat toteutettiin kaikkien INKLU-toimijoiden voimin. INKLU-toimijoiden mukaan yhteinen tekeminen ja kehittäminen mahdollisti oppimisen organisaatioiden välillä. Toisaalta myös organisaatio oppi, kun yhdessä työstettiin oman organisaation toimintamalleja ja prosesseja. Parhaimmillaan yhteistyö tuotti jotain sellaista uutta, jota ei ole voinut edes ennakoida: vaikutus kertautui.
Muutos syntyy yhdessä tekemällä, ei yksin kehittämällä. On tärkeää, että yhteiskehittäminen tapahtuu sekä horisontaalisesti sekä vertikaalisesti: yhdessä toisten saman työn tekijöiden kanssa ja toisaalta yhdessä koko oppilaitoksen toimijoiden kanssa. Kun kaikki otetaan mukaan, eri toimijat sitoutuvat muutokseen ja sen toteuttamiseen (Björklund ym., 2019). INKLU-hankkeessa jalkauttaminen ja levittäminen perustui siihen, että alusta asti kaikki otettiin mukaan ja keskustelua herätettiin eri toimijoiden kesken.
Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta
Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kulkeminen kohti inklusiivista ammatillista koulutusta. Hankkeen aikana käytiin yhteiskunnassa ja tutkimuksessa keskustelua inklusiivisesta ammatillisesta koulutuksesta (Seppälä ym., 2024; Seppälä ym., 2026).
Inkluusio on hyväksyttävä alati muuttuvana ilmiönä, joka edellyttää oppilaitokselta jatkuvaa keskustelua arvoista ja toisaalta tuen toteuttamisen tavoista. INKLU-hankkeessa edistettiin tällaista avointa keskustelukulttuuria, johon otetaan mukaan koko oppilaitosyhteisö. Inkluusio nähdään tavoitteena, jota kohti ollaan menossa. INKLU-hankkeessa inkluusiota tarkasteltiin erityistä tukea tarvitsevien näkökulmasta.
Kohti inkluusiota kuljettiin myös käytännön keinoin. Yhdessä kerätyt ja kehitetyt tuen toimintamallit tallennettiin Ernesti-nettikirjastoon (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2026b), joka on kaikkien saatavilla. Opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä opettajankouluttajille kehitettiin koulutuspaketit erityispedagogisen osaamisen kehittämiseen.
Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta – INKLU
Valtakunnallisessa INKLU-hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja ammatilliset opettajakorkeakoulut kehittävät yhdessä inklusiivista ammatillista koulutusta. Yhteisenä tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa tuen opiskeluunsa ja voivat hankkia tarvittavan osaamisen, tutkinnon ja työllistyä – opiskelevat he missä oppilaitoksessa tai missä päin Suomea tahansa.
INKLU-hanke saa rahoitusta Euroopan unionilta. Sitä koordinoi Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu.
