Suomalaisen elintarvikealan kasvun keskeisiä mahdollisuuksia ovat kansainvälistyminen ja viennin lisääminen. Kotimaisen ruokajärjestelmän vahvuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden markkinoille ja kehittämiselle ovat tutkitusti puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet, korkea elintarviketurvallisuus sekä vastuullinen tuotanto. Osaaminen on vahvaa muun muassa kaura-, maitotalous- ja luonnontuotepohjaisissa sekä erikoisruokavaliotuotteissa. (Maa- ja metsätalousministeriö, ei pvm.)
Kotimarkkinoiden rajallisuus, muuttuva kilpailuympäristö ja tarve luoda lisäarvoa suomalaisille raaka-aineille ovat nostaneet ruokaviennin kansalliseksi strategiseksi kehittämiskohteeksi. Suomalaiseen ruoan vientiin kohdistuukin suuria odotuksia. Maa- ja metsätalousministeriön (ei pvm.) ruoka-alan kasvuohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Kansainvälistymisellä yritykset voivat kasvattaa liikevaihtoa ja laajentaa asiakaskuntaa, mikä vähentää riippuvuutta yksittäisistä asiakkaista tai markkina-alueista. Samalla se luo mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämiseen ja vahvistaa yritysten kilpailuasemaa pitkällä aikavälillä (Business Finland, 2023).
Keski-Suomessa elintarvikevientiin ja kansainvälistymiseen on tähdätty aiemmin muun muassa Jamkin hallinnoimalla Tuotekehityksellä meille ja maailmalle -hankkeella (2025), jossa onnistuttiin kehittämään markkinoille paikallisista raaka-aineista varsin merkittävä määrä uusia ja paranneltuja tuotteita. Varsinaisen viennin käynnistämiseen ja jatkuvuuteen tarvitaan kuitenkin edelleen lisätukea ja valmennusta. Yritysten lisäosaamis- ja resurssitarpeiden sekä tukitoimenpiteiden tunnistamiseksi Innokaupunkien FinFoodNet-hankkeessa onkin toteutettu yrityskysely. Konkreettisin keino kansainvälistymisen kriittisten tarpeiden tunnistamiselle on ollut suora vuoropuhelu alueen yrittäjien kanssa hanke- ja muiden tilaisuuksien yhteydessä. Tulokset osoittavat, että aika- ja osaamisresurssien rajallisuus haastavat kaikkia yrityksiä. Myös sopivien kumppaneiden ja ostajakontaktien löytäminen vientikohdemaassa, jatkotoimet myynnin klousaamisessa ja kohdemaan markkinoilla pysyminen ovat usein osoittautuneet pullonkauloiksi. Tahtotilaa kasvuun viennin keinoin on kuitenkin niin keskisuurilla kuin pienilläkin yrityksillä.
Yritykset yhteistyössä ja yhdessä oppien kansainvälistymään
Vaikka vienti tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, sisältää se myös haasteita ja vaatii resurssointia. Kansainvälistyminen edellyttää osaamista, verkostoja ja kykyä oppia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. (Maa- ja metsätalousministeriö 2026.) Yritysten on hallittava muun muassa markkinavalinta, jakelukanavat, kansainvälinen markkinointi, lainsäädäntö, kulttuurierot ja kumppanuuksien rakentaminen. Erityisesti aloittelevilla start up ja pk-yrityksillä osaamis-, aika- ja raharesurssit sekä kokemus voivat olla hyvinkin rajallisia.
Monet tutkimukset ja kehittämisohjelmat korostavat, että kansainvälistymisen onnistuminen ei perustu pelkästään yrityksen sisäiseen osaamiseen, vaan myös kykyyn hyödyntää ulkopuolisia verkostoja, asiantuntijoita ja vertaisyrityksiä. OECD:n raportin (2022) mukaan vertaisoppiminen ja yhteistyöhön perustuvat verkostot ovat tehokkaita keinoja osaamisen vahvistamiseen, hyvien käytäntöjen levittämiseen ja innovaatioiden käyttöönoton edistämiseen.
Mentorointi, vertaisoppiminen ja asiantuntijasparraus ovat tunnistettuja keinoja tukea yritysten vientiosaamisen kehittymistä, auttaa tunnistamaan kansainvälistymisen riskejä sekä luoda valmiuksia uusille markkinoille laajentumiseen (Alshunaifi, 2025). FinFoodNet-hankkeen Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima Keski-Suomen Ruokavientiklubi on onnistunut esimerkki toimintamallista, jossa nämä elementit yhdistyvät. Ruokavientiklubi on koonnut yhteen vientiä tekevät ja viennistä kiinnostuneet yrittäjät jakamaan kokemuksia, oppimaan toisilta ja tekemään yhteistyötä. Tilaisuuksissa on paitsi keskusteltu vertaisten kesken haasteista ja ratkaisuista, myös kuultu asiantuntijoita kansainvälistymisestä ja rahoituksesta. Kohtaamiset on koettu hyödyllisiksi, ja tähtäimessä onkin jo yritysten yhteinen vientihanke Saksan markkinoille.
Vertaisoppiminen nopeuttaa kansainvälistä kasvua
Vertaisoppimisessa yritykset kehittävät osaamistaan vuorovaikutuksessa muiden yritysten kanssa jakamalla kokemuksia, onnistumisia ja myös epäonnistumisia. Vertaisoppimalla yritykset voivat saada käytännönläheistä tietoa muilta yrityksiltä ja uusia näkökulmia omiin kansainvälistymishaasteisiinsa. Samalla pystytään välttämään virheitä ja opitaan nopeammin. Syntyneet yhteistyösuhteet ja luottamus voivat tukea vientitoiminnan kehittämistä pitkällä aikavälillä. (Business Finland, 2023; Sherman ym., 2022.)
Vertaisoppimisen merkitys on noussut vahvasti esille viime vuosina myös ruokaviennin kehittämisessä. Myös Ruokatiedon (2026) koordinoima Ruokaviennin vertaisyhteistyöpilotti kulminoituu vertaisoppimiseen. Se kokoaa yhteen kokeneita, yli 10 miljoonan liikevaihdon elintarvikevientiyrityksiä jakamaan kokemuksiaan ja tukemaan toistensa kansainvälistä kasvua. Vuonna 2026 käynnistyneen maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman ruoka-alan kasvuohjelmaan kuuluvan pilotin tavoitteena on vauhdittaa suomalaisten elintarvikealan yritysten kansainvälistä kasvua vertaissparrauksen avulla. Toimintamallissa korostuvat kokemusten jakaminen, keskinäinen oppiminen, verkostoituminen ja vientiesteiden tunnistaminen yhdessä muiden yritysten kanssa. Vertaisoppiminen on vahvistanut yritysten välisiä suhteita, lisännyt toimialarajat ylittävää ymmärrystä ja tarjonnut mahdollisuuden yhdessä kehittämiseen myös Keski-Suomen Ruokavientiklubin osallistujille.
Mentorointi vahvistaa strategista osaamista
Mentorointi ja sparraus sekoitetaan usein toisiinsa, mutta niiden tarkoitus ja toimintatapa ovat hieman erilaiset. Mentorointi on pitkäjänteinen kehittämismenetelmä, jossa kokenut asiantuntija tai yrittäjä tukee vähemmän kokenutta yritystä tai yrittäjää. Mentorointi auttaa erityisesti tilanteissa, joissa yritys suunnittelee merkittävää kasvuloikkaa tai uusia kansainvälisiä avauksia.
Work in Finlandin sekä Suomen Mentorit ry:n yhteisistä mentorointiohjelmista saadut kokemukset osoittavat, että mentorointi tukee johtamisosaamista sekä strategista päätöksentekoa ja vahvistaa yritysten kansainväliseen kasvuun liittyvien tavoitteiden konkretisoimista (Business Finland, 2023; Work in Finland, ei pvm.). Mentoroinnilla voidaan vahvistaa yritysten uskallusta tehdä uusia avauksia ja kehittää kilpailukykyään pitkäjänteisesti. Kokenut mentori voi tarjota markkinatuntemusta, kansainvälisiä verkostoja, kokemusta vientiprosesseista, tukea strategisten valintojen tekemiseen ja näkemystä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen. (Sherman ym., 2022; Alshunaifi, 2025.)
Mentorointi liiketoiminnan edistämisessä on tunnistettu merkittäväksi myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, joka on solminut kumppanuuden Keski-Suomen yrityskummien kanssa. Yrityskummit tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista mentorointiapua mikro- ja pienyrittäjille. Yrityskummit koordinoivat toimintaa yhteistyössä Keski-Suomen Yrittäjien kanssa, ja sen henkilöverkosto koostuu kokeneista yrittäjistä, yritysjohtajista ja liike-elämän asiantuntijoista. (Yrittäjät, ei pvm.) Keski-Suomen Ruokavientiklubiin osallistuneiden yrittäjien väliset mentorointisuhteet ovat ehkä osin vielä sparrauksen ja vertaisoppimisen välimaastossa, mutta tunnistettavissa on jo luottamuksellisia suhteita, joissa yrittäjät käyvät vuoropuhelua liiketoimintaansa liittyvistä aiheista.
Sparraus auttaa ratkaisemaan käytännön haasteita
Mentorointia täydentää sparraus, joka on yleensä lyhyempikestoista ja kohdistuu tiettyyn liiketoiminnan haasteeseen. Sparrauksen tavoitteena on löytää ratkaisuja käytännön kysymyksiin ja auttaa yritystä etenemään nopeasti seuraavaan kehitysvaiheeseen. Ruokaviennin yhteydessä sparraus voi liittyä muun muassa vientistrategiaan, kohdemarkkinan valintaan, hinnoitteluun, pakkausmerkintöihin, jakelukanaviin, vientimarkkinointiin ja myyntiesityksiin sekä neuvotteluihin. (Ruokatieto 2026; Kasvuryhmä, ei pvm.) Sparrauksen keskeinen vahvuus on nopea ja konkreettinen palaute, jonka avulla yritys voi saa uusia näkökulmia ja arvioida konkreettisia ehdotuksia etenemiseen. Näin voidaan vähentää virheiden riskiä ja nopeuttaa markkinoille pääsyä.
Keski-Suomen Ruokavientiklubi kansainvälistymisen ponnistuslautana
Keski-Suomen Ruokavientiklubi on ruokavientiä tekevien tai vientiä suunnittelevien elintarvikealan yritysten vertaisverkosto, jossa yrittäjät voivat jakaa kokemuksiaan, oppia toisiltaan ja saada käytännön tukea kansainvälistymiseen. Ruokavientiklubin tavoitteena on olla kansainvälistymisen ekosysteeminen toimintamalli, joka toimii vientiosaamisen kehittämisalustana, vertaistuen yhteisönä, mentoriverkostona, asiantuntijasparrauksen kanavana ja uusien kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistäjänä. Alueellisen näkökulman ohella mallissa yhdistyvät myös kansalliset ja kansainväliset verkostot. Toiminnalla tähdätään nopeuttamaan yritysten kansainvälistymistä, vähentämään viennin riskejä ja edistämään vientikelpoisten tuotteiden pääsyä kv-markkinoille.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (2026) on koordinoinut Keski-Suomen ruokavientiklubia osana FinFoodNet-hanketta. Yhteistyötä on tehty hankkeen päätoteuttaja Into Seinäjoen kanssa. Tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään uusia kasvumahdollisuuksia viennistä, rakentamaan alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja muuttamaan kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteet konkreettiseksi liiketoiminnan kasvuksi. Samalla pyritään tekemään näkyväksi erilaisia vientiä tukevia palveluita ja verkostoja. Toiminnan tavoitteena on osoittaa, että ruokaviennissä ei ole kyse ainoastaan yksittäisen yrityksen hankkeesta, vaan yhteisestä oppimis- ja kehittämisprosessista, joka vahvistaa koko suomalaisen elintarvikealan kilpailukykyä.
Keski-Suomen Ruokavientiklubi on onnistunut reilun vuoden aikana synnyttämään ja tiivistämään yritysten yhteistyötä. Yrittäjät ovat jakaneet kokemuksia ja käytännön oppeja muun muassa logistiikan, messuosallistumisten ja erilaisten vientiavausten osalta. Ruokavientiklubi on avannut uusia kansainvälistymisen ja viennin sekä rahoituksen näkymiä ja koonnut yritykset suunnittelemaan yhteistä konkreettista viennin edistämiseen tähtäävää hanketta. Erityisen hieno saavutus onkin, että syyskuun 2026 maaseuturahoituksen hakuun tullaan jättämään yritysryhmähankesuunnitelma. Tavoitteena mahdollisesti rahoituksen saavassa hankkeessa on avata ja vahvistaa elintarvikevientitoimintaa Saksaan yritysten yhteistä vientiagenttia hyödyntäen ja Anuga-messuille osallistumalla. Merkittävimpänä tuloksena voitaneen kuitenkin pitää syntyneitä tai vahvistuneita luottamuksellisia suhteita ja toisten yrittäjien ”henkistä” tukea varsin yksin puurtaville yrittäjille. Tavoitteena on myös, että yrittäjät jatkaisivat yhteistyötä ruokavientiklubin mallilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.
FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä
Artikkeli on tuotettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä -hanketta (1.1.2025 – 31.12.2026), jossa avainasemassa on alueiden välinen yhteistyö, vertaistuki ja erilaisten tukimahdollisuuksien näkyväksi tekeminen. Näin tuetaan ja kannustetaan yrityksiä kansainvälistymiseen ja vientiin. FinFoodNet toteutuksessa ovat yhteistyössä Into Seinäjoki Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Vantaan kaupunki, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.
