Systeemiälykkäällä strategiatyöllä kasvua uudistuvan teollisuuden pk-yrityksiin

Keski-Suomessa, uudistuvan teollisuuden innovaatioverkostossa, on kunnianhimoisia pk-yrityksiä, joilla on vahva tahto kasvaa ja selkeää kasvupotentiaalia. Kasvua haetaan hallitusti, kannattavasti ja kestävällä tavalla. Kasvusuunnitelmien toteuttamista ja toteutumista on kuitenkin haastettu monella tapaa ja useasta syystä. Taustalla on organisaatioiden toimintaympäristöjen kiihtyvä muutostahti ja ns. VUCA-ilmiö, jossa epävakaus (volatility), epävarmuus (uncertainty), monimutkaisuus (complexity) ja monitulkintaisuus (ambiguity) ovat vahvasti läsnä (Taskan, 2022). VUCA-maailma on käsite, joka kuvaa tämän ajan toimintaympäristöä ja auttaa ymmärtämään jatkuvasti muuttuvia markkinoita, teknologian kehitystä, kiristyvää kilpailua, monimutkaistuvia verkostoja ja toimitusketjuja sekä sääntely-ympäristöjä.

Teollisuuden pk-yrityksissä on merkittävä määrä hyödyntämätöntä potentiaalia systeemin ymmärtämisen ja ihmisten johtamisen teemoissa. Johto tarvitsee erilaisia näkökulmia hahmottaakseen toimintaympäristön mahdollisimman monipuolisesti. Näkökulmien avaamiseksi ja systeemisen ymmärryksen saavuttamiseksi tulee olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa yhteisestä suunnasta, tavoitteista ja toimintatavoista (Paananen & Kork 2023, 226).

Tuotantokeskeisyydestä ihmisten potentiaalin valjastamiseen

Teollisuuden pk-yrityksissä johtaminen on ollut suurelta osin tuotantokeskeistä. Tehokkuutta ja kilpailukykyä on haettu pääsääntöisesti tuotannon prosesseja kehittämällä (Seppälä & Raulo, 2023, s. 8). Ihmisten johtaminen saattaa osua johtajan ja esihenkilön epämukavuusalueelle – mieluummin keskitytään toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. Usein pk-yrityksen esihenkilöillä on paljon muutakin työtä kuin esihenkilötyö, ja arjen kiireessä ihmisten johtaminen saattaa jäädä muiden töiden jalkoihin. Teollisen pk-yrityksen esihenkilöillä on usein tekninen koulutustausta, mikä ei välttämättä ole tuonut vahvaa ihmisten johtamisen osaamista.

Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella -projektissa tuetaan pk-yritysten johdon ja avainhenkilöiden systeemiäly- ja verkosto-osaamisen kehittymistä sekä valmiuksia hyödyntää henkilöstön osaamispotentiaalia.

Systeemiäly pk-yrityksen kehittämisen viitekehyksenä

Systeemiäly on tutkimukseen pohjautuva viitekehys, joka auttaa tarkastelemaan arjen systeemejä ja kehittämään kyvykkyyttä toimia niissä paremmin. Systeemiälykkyydellä tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia älykkäästi osana sosiaalisia systeemejä monimutkaisissa vuorovaikutussuhteissa. (Saarinen & Hämäläinen, 2004.)

Systeemiälyn avulla pk-yrityksen toimijat pystyvät havaitsemaan oman arjen kannalta merkityksellisiä tilanteita tietoisemmin, pitäen sekä yksityiskohtia että kokonaisuutta mielessä, ymmärtäen myös, että vaikutusten ilmaantuminen ottaa aikansa.

Systeemiälyviitekehys (Hämäläinen et al., 2019) tarkastelee havaitsemiseen, asenteeseen, ajatteluun ja toimintaan liittyviä osa-alueita:

1. Systeeminen havaintokyky – Kyky nähdä, tunnistaa ja hyväksyä systeemit, muodot ja yhteydet tilannetietoisesti
2. Sanaton yhteys – Kyky sitoutua ihmisten välisyyteen, olla läsnä, tietoinen, tilanneherkkä ja avoin
3. Positiivinen asenne – Kyky pitää yllä myönteinen näkymä, olla juuttumatta negatiivisiin vaikutelmiin tai vaikutuksiin
4. Kekseliäs mieli – Kyky sitoutua uusiin ajatuksiin, omaksua muutos
5. Pohtivuus – Kyky reflektoida ajattelua ja toimintaa sekä haastaa omaa käyttäytymistä
6. Viisas toiminta – Kyky harjoittaa pitkän aikavälin ajattelua ja kyky ymmärtää, että vaikutusten ilmaantuminen vie aikaa
7. Heittäytyvä osallistuminen – Kyky hyödyntää onnistuneesti systeemin vipupisteitä ja keinoja toisten ihmisten kanssa
8. Aikaansaavuus – Kyky hyödyntää onnistuneesti systeemin vipupisteitä ja keinoja ympäristön kanssa; kyky tanssia systeemin kanssa

Projektin alussa osallistujayritysten systeemiälyä kartoitettiin organisaatiotason systeemiälykyselyllä (Törmänen et al. 2022), jotta saatiin tunnistettua yrityskohtaisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita strategisen kehitystyön pohjaksi. Kyselyyn vastasi 293 henkilöä 12 yrityksestä. Vastaukset kerättiin työntekijöiltä, esihenkilöiltä ja ylimmältä johdolta. Systeemiälykyselyn tuloksista näkyi selkeästi, että näiden pk-yritysten erityisiä vahvuuksia ovat aikaansaavuus ja sanaton yhteys (Jumisko-Pyykkö & Juvonen 2026). Tulos kertoo, että pk-yrityksissä on tekemisen meininki – keskitytään siihen, että työt saadaan tehtyä ja asiakas palveltua lupausten mukaisesti. Sanaton yhteys kertoo muun muassa läsnäolosta ja tilanneherkkyydestä sekä siitä, että sitoudutaan ihmisten välisyyteen. Tässä varmasti osaltaan auttaa se, että pk-yrityksessä ihmiset tuntevat toisensa.

Selkeinä kehittämiskohteina systeemiälyn eri osa-alueista nousivat pohtivuus ja heittäytyvä osallistuminen. Pohtivuus vaatii pysähtymistä ja reflektointia. Pk-yrityksen arjessa reipas tekemisen meininki ei välttämättä jätä tilaa pysähtymisille. Heittäytyvä osallistuminen puolestaan haastaa ottamaan muut mukaan onnistumaan yhdessä ja luo hyvää tunnelmaa. Vaikuttavan strategiatyön onnistumiseksi keskeistä on laajan näkökulman saaminen valintojen ja päätöksenteon tueksi.

Kehityspolkujen suunnittelusta strategian kirkastamiseen – yhdessä

Projektin keskeisenä toimintatapana oli yhteinen osallistava kehityspolkujen suunnittelu jokaisessa yrityksessä. Kehityspolkujen suunnittelussa otettiin huomioon sekä systeemiälykyselyn tulokset että yrityskohtaisten verkostotyöpajojen tulokset. Verkostotyöpajoissa tarkasteltiin yrityksen verkostoja, yhteistyösuhteita ja konkreettisia kehittämisen paikkoja niihin liittyen. Kehityspolut suunniteltiin yrityskohtaisesti vastaamaan kunkin yrityksen kehitystavoitteisiin siten, että nykytilan ja tavoitetilan välistä kuilua päästäisiin kuromaan kiinni selkein, konkreettisin ja yhteisesti sovituin askelin. Kehityspolulle suunniteltiin pieniä, mutta tavoitteellisia muutostoimenpiteitä, joiden avulla olisi mahdollista aikaansaada mahdollisimman suuria, pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia.

Kehityspolkujen suunnittelun aikana huomattiin, että lähes jokaisella yrityksellä oli tarvetta kirkastaa liiketoiminnan suuntaa ja strategisia tavoitteita yhdessä. Yhteisen ymmärryksen muodostaminen strategiasta antaa henkilöstölle paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa oman vastuualueen toimenpiteitä. Strategiat oli useimmissa yrityksissä jollain tasolla laadittu, mutta ne sisälsivät pääsääntöisesti yksittäisiä tavoitteita – usein kapeasti vain talouden näkökulmasta. Yhteinen ymmärrys ja systemaattinen tapa suunnitella, toteuttaa ja seurata vaadittavia toimenpiteitä puuttui.

Yksi keskeinen selittävä tekijä tilanteelle oli se, että yrityksissä ei ollut laadittu strategioita yhdessä. Salih ja Dollin (2013) mukaan henkilöstöä osallistava johtamisote, strategian yhteinen suuntaaminen ja keskustelu edistävät merkittävästi strategian käytäntöön vientiä eli toimeenpanoa. Toimeenpanokyky oli keskeinen teema, joka puhutteli yritysten johtoa ja avainhenkilöitä ja jonka äärellä toimenpiteitä ryhdyttiin suunnittelemaan strategiatyöpajoissa.

Strategiatyön kulmakivinä systeeminen havaintokyky ja viisas toiminta

Strategiatyössä onnistuminen edellyttää yhteisesti jaettua näkemystä yrityksen suunnasta sekä selkeästi asetettuja tavoitteita toimintasuunnitelmineen. Yhteinen suunnitelma luo avainhenkilöille ketterän tavan ja rakenteen johtaa strategian toimeenpanoa yhdessä henkilöstön kanssa. Pk-yritysten tavoitteet ja arki olivat kuitenkin havaintojen mukaan ristiriidassa: ei hahmotettu, millaista muutosta ja muutoksen johtamista kasvutavoitteet tarvitsevat käytännössä toteutuakseen. Tästä syystä strategiatyön kehittämisen painopisteiksi valittiin systeeminen havaintokyky ja viisas toiminta. Systeeminen havaintokyky auttaa muodostamaan monipuolista kokonaiskuvaa tilanteesta ja hahmottamaan, mitä organisaatiossa tai verkostossa on meneillään. Jos ihmisellä on vahva systeeminen havaintokyky, hän hahmottaa nopeasti, mikä tilanteessa on olennaista. Viisas toiminta puolestaan nojaa pitkän aikavälin ajattelun harjoittamiseen sekä vaikutusten ymmärtämiseen. Viisas toiminta on ymmärrystä siitä, että vaikutusten ilmaantuminen vie aikaa. Viisas toimija ottaa mielellään neuvoja vastaan, osoittaa viisautta harkinnassaan sekä säilyttää mielenmaltin myös hallitsemattomissa tilanteissa.

Strategian kirkastamiseen osallistuivat avainhenkilöt, mukaan lukien esimerkiksi omistajat, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Myös muita avainhenkilöitä kutsuttiin mukaan, jotta työpajaan saatiin varmistettua monipuolinen näkemys ja kokemus yrityksen eri toiminnoista ja jokainen pystyi paremmin hahmottamaan oman roolinsa sekä vastuunsa strategian toteuttamisessa. Samalla varmistettiin sitoutuminen yhteisen suunnan muotoiluun ja valintojen tekemiseen. Keskeistä oli konkretisoida yhdessä strategiset tavoitteet, toimenpiteet sekä vastuut. Vuorovaikutuksessa ja yhdessä asian äärelle pysähtymällä vahvistettiin myös systeemiälykkäämpää ymmärrystä oman vastuualueen vaikutuksista muihin toimintoihin ja muiden toimintojen vaikutusta omaan vastuualueeseen.

“Vähän joka kohtaan sain eri näkökulmaa”, kommentoi toimitusjohtaja strategiatyöpajan jälkeen. ”Tämä oli todella tarpeellinen”, kommentoi toinen. Osallistujien keskittyminen strategiatyöpajoissa oli läsnä olevaa ja keskustelu rohkeaa sekä eteenpäin vievää. Yhdessä onnistuttiin luomaan avoin ja hyvä tunnelma.

Tuotoksina strategiatyöpajoista syntyivät konkreettiset toimenpidesuunnitelmat, joilla strategia muutetaan todeksi yritysten arjessa ihmisten toimien kautta.

Systeemiäly yhteisen työskentelyn ja johtamisen sanastona pk-yrityksissä

Systeemiäly on keskeinen voimavara yrityksissä. Se tuo näkyväksi ihmisten arjen käyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja kyvyn toimia rakentavasti systeemissä, ja nämä tekijät vaikuttavat ratkaisevasti sekä tuloksellisuuteen että hyvinvointiin. (Jumisko-Pyykkö ym., 2022.)

Systeemiälyn viitekehys tarjoaa merkityksellisen ja puhuttelevan sanoituksen yhteiseen työskentelyyn. Systeemiäly tuo inhimillisyyden ja ihmisten välisyyden konkreettiseksi osaksi menestyvää liiketoimintaa. Se vahvistaa inhimillistä johtamista ja nostaa ihmisen menestyvän liiketoiminnan ytimeen. Ihminen nähdään tuotannon, prosessien ja teknologian rinnalla merkityksellisenä voimavarana kestävän liiketoiminnan johtamisessa.