Opiskelijat liiketoimintaa uudistamassa: yritysten kokema arvo Future Factory -yhteistyössä

Ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti tehneet tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa tai kuten Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (ei pvm.) asian ilmaisee: ammattikorkeakoulut ovat työelämää varten. Sama näkökulma on huomattu myös yrittäjäjärjestöissä, joissa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkosken (Suomen Yrittäjät, 2026) mukaan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja yritysten tiivistyvä yhteistyö edistää hyvää kehitystä innovaatioissa sekä tuotannon ja tuotteiden kehityksessä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työelämäyhteistyö toteutuu muun muassa harjoitteluissa, opinnäytetöissä ja opintojaksoilla. Jamk Future Factory -opintojaksoilla opiskelijat ratkovat aitoja työelämän kehittämishaasteita eli toimeksiantoja kahdella opintojaksolla: Työelämäprojekti (9 op) ja Innoflash (2 op). Lukuvuonna 2025–2026 toimeksiantoja oli 165 kappaletta ja Jamkin ulkopuolisia toimeksiantajia 107. Future Factory -toimeksiannoissa kategorioina olivat muiden muassa toiminnan kehittäminen (28 %), markkinatutkimukset / markkinaselvitykset (16 %) markkinointi / viestintäsuunnitelmat (13 %) ja ​alakohtaiset toteuttavat projektit (9 %) (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2025a).

Opiskelijayhteistyön vaikutukset yrityksille ovat luonteeltaan konkreettisia tai aineettomia, pitkän tai lyhyen aikavälin kokemuksia, suoria tai epäsuoria, positiivisia tai negatiivisia, sosiaalisia tai taloudellisia. Tämä kaikki tekee vaikutusten ja yrityksen kokeman arvon tarkastelusta haastavaa (Cohen ym., 2024, s. 346). Lisäksi yhteistyöhön vaikuttavat useat tekijät kuten institutionaaliset tekijät, suhde / yhteistyön taso (relationship), tulokset ja toimintaympäristö (Rybnicek & Königsgruber, 2018, s. 229).

Palvelukokemuksessa eri osapuolilla on eri odotukset riippuen muun muassa markkinointiviestinnästä, imagosta ja asiakkaiden tarpeista (Grönroos, 2020, s. 221). Yritys määrittelee itse, millaista arvoa se haluaa yhteistyöltä. Arvoa tuotetaan prosessin eri vaiheissa ja arvontuotannon tulee olla tasapainossa korkeakoulun ja yrityksen välillä. Arvo myös määräytyy eri tavalla projektityössä ja sen eri vaiheissa kuten yhteydenotto, aloitus, toteutus ja päättäminen (Nielsen & Sort, 2013, s. 197). Nämä vaiheet on myös tunnistettu Future Factory -toimintaan liittyvässä KasvuKS-projektissa. Vaiheita on hyödynnetty toimeksiantajayhteistyön tarkastelussa ja niitä sovelletaan tähän artikkeliin. KasvuKS-projektin yhtenä tavoitteena on arvioida ja tehdä näkyväksi opiskelijayhteistyön hyötyjä pk-yritysten TKI-toiminnalle (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2025b). KasvuKS-on kolmen rinnakkaishankkeen kokonaisuus, jossa yhteistyötä on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian sekä Keski-Suomen Yrittäjien kesken.

Haastatteluja, havainnointia ja muuta tiedon hankintaa

KasvuKS-projektissa on hankittu aineistoa useilla eri menetelmillä kehittämistyön tueksi. Kolmen rinnakkaishankkeen toimesta toteutetut KasvuKS-keskustelut (112) ovat keskeinen tiedon lähde. Niiden lisäksi yrityksiä (6) on haasteltu Innoflash- ja projektiopintojen kokemuksista, ja kyselymuotoiset Future Factoryn toimeksiantajapalautteet tarjoavat osaltaan arvokkaita näkemyksiä. Tietoa on hankittu myös havainnoimalla ohjaavien opettajien eli valmentajien, opiskelijoiden ja toimeksiantajien yhteistyötä työelämäprojektissa (9) ja Innoflash:ssa (3). Lisäksi on kerätty valmentajilta palautetta fasilitoiduissa tilaisuuksissa kuten valmentajainfoissa ja kehittämistyöpajoissa sekä vapaamuotoisissa keskusteluissa.

Hankitun aineiston pohjalta on tehty laadullista analyysiä toimeksiantajayhteistyön kehittämisestä ja viety toimenpiteitä käytäntöön. Yhtenä näkökulmana on toimeksiantajien kokema arvo, jota käsitellään hankitun aineiston pohjalta tässä artikkelissa.

Kehittämistyön tueksi projektin ydintiimi rakensi Microsoft Whiteboardilla service blueprintin, johon mallinnettiin prosessia ja eri toimijoiden näkökulmaa sekä nostettiin esille kehitysehdotuksia. Myös tässä artikkelissa on hyödynnetty blueprintiin kerättyjä huomioita.

Yritysten kokema arvo FF-toimeksiannoissa

Edellä mainittua aineistoa hyödyntäen yritysten kokemaa arvoa on tarkasteltu osin Nielseniä ja Sortia (2013, s. 196) ja service blueprintiä mukaillen vaiheittain:

• Yhteydenotto (ennakkomarkkinointi)
• Ennen projektin toteutusvaihetta (sis. projektin kick-off-tapaamisen)
• Projektin toteutus (sis. projektin päättämisen)
• Projektin jälkeen (sis. palautekyselyn)

Yhteydenotto

Osa toimeksiantajista koki saaneensa hyötyä prosessista heti alusta asti. Selkeä rakenne ja keskustelut esimerkiksi toimeksiantopalaverissa auttoivat jäsentämään omaa ajattelua. Toisaalta yksittäinen toimeksiantaja otti kantaa aikatauluihin toteamalla, että Innoflash-konseptin hahmottaminen oli haastavaa ja hän joutui tarkentamaan vaiheita moneen kertaan.

Toimeksiantopalaverin ja projektin aloituksen (kick-off) väliin voi jäädä useampi kuukausi, jonka yksittäinen toimeksiantaja nimesi haasteeksi. Osa nosti tämän esille, mutta ei kokenut sitä haastavana. Sama huomio on tehty Future Factoryn suunnasta, mutta korkeakoulun vuosikello ohjaa toimintaa ja aikataulua on vaikea muuttaa. Yrityksiä tämä haastaa, koska projektia ei voida aina toteuttaa juuri, kun sillä olisi eniten arvoa liiketoiminnalle.

Ennen projektin toteutusvaihetta

Useissa vastauksissa nousi esille toive, että yhteydenpito opiskelijoiden kanssa voisi olla tiiviimpää heti alusta alkaen. Näin toimeksiantaja kokisi saavansa vielä enemmän vastinetta. Eräs vastaaja tosin pohti, että toimeksiantajan liiallinen osallistuminen voisi rajata opiskelijoiden luovuutta.

Yksittäinen toimeksiantaja korosti, että epävarmuus ja passiivisuus viestinnässä sekä puutteellinen asiakasroolin ymmärrys näkyi projektin laadussa. Toimeksiantajan mukaan lisäarvo syntyy juuri vuoropuhelusta ja yhteiskehittämisestä. Tapaamiset koettiin pääosin onnistuneina, mutta mukana oli yksittäisiä huomioita opiskelijoiden ”apaattisuudesta” ja esimerkiksi web-kameroiden pitämisestä kiinni. Tämä vaikutti osaltaan kokemukseen tapaamisen hyödystä.

Projektin toteutus

Toimeksiantajat kuvailivat opiskelijoiden ideoita virkistäviksi, kiinnostaviksi, hyviksi ja selkeiksi. Toisaalta osa toivoi vieläkin syvällisempiä näkökulmia. Nuorten tuoretta näkökulmaa ja ajantasaista osaamista esim. digimarkkinoinnista arvostettiin. Vastauksissa oli yksittäinen huomio tekoälyn käytöstä, joka johti samankaltaisiin lopputuloksiin. Tästä syystä tuotokset eivät ole niin hyvin hyödynnettävissä kuin olisivat olleet ilman tekoälyn käyttöä.

Innoflashissa on aina mukana useita ryhmiä, mutta Työelämäprojektissa ryhmiä voi olla yhdestä kolmeen. Toimeksiantajat kokivat saavansa enemmän, kun samaa toimeksiantoa työsti kaksi tai kolme ryhmää. Useamman ryhmän katsottiin lisäävän projektin arvoa suhteessa toimeksiantajan käyttämään aikaan.

Materiaalien jakaminen toimeksiantajille tutustuttavaksi ennen esityksiä (projektisuunnitelma ja -raportti) olisi tärkeää, jotta niitä olisi helpompi kommentoida ja opiskelijat voisivat parantaa tuotosta. Näin toimeksiantaja saisi paremman lopputuotoksen, joka siirtyisi liiketoiminnan kehittämiseen.

Ajankäyttö vaikuttaa koettuun arvoon. Toimeksiantajan kanssa pidettyjen tapaamisten tulee olla suunnitelmallisia ja tehokkaita. Lisäksi seuraavista toimenpiteistä tulee sopia selkeästi. Näin toimeksiantaja kokivat saavansa vastinetta yhteistyöhön käyttämälleen ajalle.

Projektin jälkeen

Toimeksiantajilta kerätty palaute on tärkeä osa opintojaksojen ja toimeksiantajayhteistyön laadullista kehittämistä. Future Factory lähettää palautekyselyn jokaiselle toimeksiantajalle ja sen lisäksi KasvuKS-projektissa on käyty keskusteluja toimeksiantajien kanssa palautteen saamiseksi.

Lähes kaikki toimeksiantajat totesivat, että ideat otetaan käyttöön. Joissain tapauksissa tuotokset olivat menossa suoraan asiakastyöhön tai tuotekehitykseen. Osa totesi, että ensin pitää tehdä sisäistä markkinointia ja selvittää budjetti. Joka tapauksessa yritykset saivat jotain sellaista tehdyksi, jota eivät olisi tehneet ilman FF-toimeksiantoa.

Kokemusta pidettiin kokonaisuudessaan arvokkaana ja mielekkäänä. Lähes kaikkien toimeksiantajien mielestä kokemus oli positiivinen, hyödyllinen ja vaivaton. Projektin tuloksista saatiin käyttöön ideoita, sisältöjä ja toimintamalleja. Konkreettisuus oli siis tärkeää yrityksille.

Kyse ei ole ainoastaan opiskelijoiden työstä, vaan toimeksiantajana joutuu työstämään omaa ajattelua ja asiat selkiytyivät. Eräs vastaaja totesikin, että matka on arvokkaampi kuin tulos. Vastauksissa painottui myös, mikä arvo osallistumisella itsessään on eli yritykset kokivat toimeksiantojen antamisen arvokkaaksi tavaksi tehdä yhteistyötä korkeakoulun kanssa ja näin tukea opiskelijoiden oppimista. Lisäksi yksittäisessä vastauksessa korostettiin, että opiskelijaprojektit ovat hyvä tapa löytää potentiaalisia nuoria työntekijöitä ja harjoittelijoita yritykseen.

Arvon tulee olla tasapainossa ja muita huomioita

Jos molempien osapuolien eli yrityksen ja korkeakoulun kokema arvo on tasapainossa, toiminnallinen yhteistyö onnistuu. Jos arvot eivät ole tasapainossa, voi tilanteesta hyötyä oppilaitos, mutta yritys ei saa riittävästi arvoa tehdylle yhteistyölle (Nielsen & Sort, 2013, s. 204). Keskeisiä arvontuotannon ja kokemuksen osapuolia ovat toimeksiantaja (yritys tai muu organisaatio), Jamk (korkeakoulu) ja opiskelija. Parhaimmillaan syntyy win-win-win-tilanne, jossa jokainen kolmesta kokee saavansa yhteistyöstä arvoa yhdessä ja itsenäisesti.

Resurssit, ajoitus, rakenne ja muutoshalukkuus ovat merkittävässä roolissa korkeakoulun ja yrityksen yhteistyössä (Rybnicek & Königsgruber, 2018, s. 230). Kokemus on osoittanut, että yritysten puolella resursseissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia, jotka vaikuttavat prosessiin. Toisaalta korkeakoulun vuosikello ja rakenne pakottaa yritykset tiettyyn aikatauluun, joka ei välttämättä ole niiden toiminnan kannalta optimaalisin. Tämä tuli esille prosessin kokonaisaikataulun tarkastelussa. Muutoshalukkuutta ja joustavuutta tarvitaan siis varmasti molemmilta.

Yksi tärkeä näkökulma yritysyhteistyössä on opettajien eli valmentajien mahdollisuus syventää yritysyhteistyötä. Valmentajille pyritään osoittamaan oman asiantuntijuusalueen projekteja, jolloin he voivat toimeksiannon kautta ”kurkistaa” yritysmaailman kuulumisiin ja tämä voi johtaa pitkäaikaiseen ja laajempaan yhteistyöhön korkeakoulun kanssa.

Kuten aiemmin on todettu, arvo määräytyy mm. pitkällä ja lyhyellä ja aikavälillä. KasvuKS-haastatteluja ja -havainnointia tehtiin toimeksiannon toteutuksen aikana tai heti sen jälkeen ja palautekyselyt tehtiin heti Innoflash- ja projektityön jälkeen. Osa vaikutuksista voi kuitenkin näkyä yrityksen toiminnassa vasta pidemmällä aikavälillä.

Tämä artikkeli keskittyi työelämäyhteistyön näkökulmaan ja siitä koituvaan arvoon toimeksiantajille, mutta on tärkeää pitää mielessä myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Pienikin parannus yrityksen toimintaan voi pitkällä aikavälillä näkyä yrityksen liiketoiminnassa positiivisesti, jonka kautta syntyy mahdollisia uusia työpaikkoja ja verotuloja. Yksittäisen opiskelijan kannalta uramahdollisuuksien avautuminen voi kantaa pitkälle työpaikan ja osaamisen muodossa.