Arena Public
Aikuiset henkilöt kävelevät korkeakoulun valoisalla käytävällä ja taustalla näkyy itsenäisesti tai parittain työskenteleviä ihmisiä.

Kuva: Severi Peura, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Työelämäyhteistyön merkitys sosiaalialan koulutuksessa

Koulutus ja oppiminen Yhteiskunta ja ilmiöt

Yhteistyö sosiaalialan korkeakouluopiskelijoiden sekä työelämän kanssa on tärkeä vahvuus Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutus- ja sosiaalialan instituutissa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme sosiaalialan korkeakoulututkintojen myötä tehtävää yhteistyötä työelämän eri tahojen kanssa sekä yhteistyön merkitystä.

Ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen, joka tarkoittaa, että opinnot suunnitellaan työelämän tarpeiden mukaan (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry). Ammattikorkeakoululain (932/2014, 4 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin korkeakouluopetusta, joka perustuu työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Lisäksi ammattikorkeakoulun tehtävänä on tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Laissa määritellään myös, että ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) työelämälähtöisyys on merkittävä elementti opintojen eri vaiheissa. Jamkin sosiaalialan koulutuksissa työelämäyhteistyötä tehdään koko opintojen ajan. Työelämäläheinen oppiminen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tulevaisuuden työelämätaitojaan, urapolkujaan ja työelämäverkostojaan.

Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö sosionomin ammattikorkeakouluopinnoissa näkyy esimerkiksi asiantuntijoiden opintojaksovierailuina, työn opinnollistamisena, opiskelijoiden toteuttamina opintokäynteinä, alumnitoimintana ja yhteistyöprojekteina. Lisäksi harjoittelut ja opinnäytetyöt sekä kehittämis- ja tutkimushankkeet ovat erittäin merkittävä osa työelämäyhteistyötä. Parhaillaan on käynnissä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama pilotointi- ja kehittämishanke (2025–2026), jonka tarkoituksena on kehittää työn ja opintojen yhteensovittamista entistä sujuvammaksi ja joustavammaksi. Erityissosiaaliohjauksen ylemmissä amk-opinnoissa tehtävässä työelämäyhteistyössä korostuvat etenkin oppimistehtävien ja opinnäytetöiden kytkeminen työelämän tarpeisiin ja kehittämiseen sekä asiantuntijavierailijoiden hyödyntäminen opintojaksoilla. Tutkinnon yhtenä osaamistavoitteena todetaan, että opiskelija hankkii valmiuksia yhteiskehittämiseen sekä kumppanuuksien rakentamiseen uudistuvissa ja muuttuvissa sosiaali- ja terveysalan rakenteissa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ei pvm.).

Kohtaamisia, oivalluksia ja ratkaisuja: työelämäyhteistyöpäivien antia

Jamkin sosionomien työelämäyhteistyöpäivä toteutettiin vuosien tauon jälkeen huhtikuussa 2026. Kokemukset olivat erittäin positiivisia ja osallistujia oli paikalla yli 30. Yhteistyöpäivään osallistui sosiaalialan lehtoreita ja työelämän edustajia sekä parhaillaan työelämässä harjoittelua tekeviä opiskelijoita. Päivän aikana keskusteltiin sosionomitutkinnon nykytilanteesta ja pohdittiin tulevaisuuden osaamis- ja kehittämistarpeita niin tutkinnon kuin työelämäyhteistyön näkökulmista.

Jamkin erityissosiaaliohjaajien työelämäyhteistyöpäiviä on toteutettu vuodesta 2024 alkaen keväisin. Opiskelijat ovat itse kutsuneet paikalle haluamansa työelämän edustajat ja olleet aktiivisesti mukana työelämäyhteistyöpäivän suunnittelussa. Päivän aikana keskustelu on rakentunut sosiaaliohjauksen ja sosiaalialan erityisosaamisen ympärille, ja keskustelussa on pohdittu muun muassa erityissosiaaliohjaajan roolia nyt ja tulevaisuudessa sekä mietitty yhteisiä opinnäytetyöaiheita. Erityisesti erityissosiaaliohjaajan rooli on puhuttanut, ja sen asemaa tulevaisuuden työelämässä on haluttu korostaa. Konkreettisina keinoina on esitetty opiskelijoiden osaamisen hyödyntämistä jo opintojen aikana, esimerkiksi työmenetelmiin liittyviä koulutuksia kehittämällä ja järjestämällä sekä opinnäytetöiden tiiviimpänä sitomisena työelämän kehittämistarpeisiin. On tunnistettu, että erityissosiaaliohjaajat voisivat tarjota merkittävää apua niin sosiaalityöntekijäpulaan kuin vaativimpiin asiakastyön tehtäviin, joihin alempi sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto ei välttämättä anna riittäviä valmiuksia. Erityissosiaaliohjaajien vahvuuksina koulutuksessa on tunnistettu ”palvelutuntemus ja -ohjaus, vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot sekä laaja-alainen sosiaalipalvelujen tuntemus” (Peura ym. 2024).

Työelämäyhteistyön rooli sosiaalialan korkeakouluopinnoissa on merkittävä. Yhteistyötä työelämän kanssa tehdään jo paljon, mutta sitä on tulevaisuudessa kehitettävä, syvennettävä ja tarkennettava, jotta toiminta pysyy muuttuvien toimintaympäristöjen ja yhteiskunnan muutoksen mukana.