Suomi tarvitsee kestävää kasvua, joka perustuu kykyyn uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä kehityksessä yrittäjyys toimii keskeisenä tulevaisuuden kehityksen moottorina. Se luo uusia työpaikkoja, edistää talouskasvua ja synnyttää innovaatioita. Samalla yrittäjyys mahdollistaa yhteiskunnan rakenteellisen uudistumisen ja uusien ratkaisujen kehittämisen monimutkaisiin haasteisiin.
Yrittäjyyden rooli on kuitenkin muuttumassa. Perinteisen yritystoiminnan rinnalle on noussut uuden yrittäjyyden muotoja, joissa voi olla palkkatyöhön yhdistettynä esimerkiksi freelancetyötä, kevytyrittäjyyttä tai jotain muuta itsensä työllistämisen muotoa. Tulevaisuudessa palkkatyö ja yrittäjyys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan rinnakkaisia polkuja. Työelämä siirtyy yhä enemmän joko–tai-asetelmasta kohti sekä–että-ajattelua (Sippola & Viljamaa, 2021). Tämä kehitys muuttaa tapaa, jolla yrittäjyys ymmärretään. Kyse ei ole enää pelkästään yrityksen perustamisesta, vaan laajemmasta toimijuudesta ja kyvystä luoda arvoa erilaisissa konteksteissa. Se kytkeytyy tiiviisti digitalisaatioon, alustatalouteen ja työn monimuotoistumiseen. Näin yrittäjyys näyttäytyy keskeisenä työelämävalmiutena, joka kuuluu yhä useamman osaamisprofiiliin.
Erityisesti nuoret, kansainväliset opiskelijat ja maahanmuuttajataustaiset toimijat ovat keskeisiä uuden yrittäjyyden edustajia. He tuovat mukanaan uusia näkökulmia, osaamista ja valmiutta kokeilla uudenlaisia ratkaisuja, mikä vahvistaa yhteiskunnan uudistumiskykyä.
Yrittäjyys nuorten tulevaisuuden vaihtoehtona
Nuorten suhde työelämään on murroksessa. NYT-järjestön Nuorten tulevaisuusraportin 2024 (ei pvm.) mukaan nuoret jännittävät ja ovat huolissaan työelämästä enenevässä määrin. Samaan aikaan kuitenkin kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut 32 prosentista 45 prosenttiin vuosien 2020–2024 aikana. Nuoret kokevat, että yrittäjyydellä ja yrityksillä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. He haluavat mahdollisuuden hyödyntää omaa osaamistaan, kiinnostavat työtehtävät ja kohtuulliset työajat. Yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria yhdistää optimistinen asenne sekä yrittäjämäiset työelämäarvot, kuten mahdollisuus tehdä töitä itsenäisesti ja joustavasti ja mahdollisuus oppia uutta. (Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, ei pvm.)
Tuomas Kuhmoinen (2019, 87–98) on tutkinut nuorten aikuisten yrittäjyyspolkuja monesta eri näkökulmasta. Kaikki toimintaympäristön muutokset vaikuttavat nuorten haluun, kykyyn ja mahdollisuuteen toimia yrittäjinä. On isompia koko maailmaan vaikuttavia muutoksia, kuten kiertotalous, ja sitten muita, jotka edistävät nuorten sitoutumista yrittäjyyteen. Näitä ovat muun muassa digitalisaatio, työelämän joustot, kevytyrittäjyyden yleistyminen ja arvojen muutos. Kuhmoisen tutkimuksessa todettiin, että nuorten yrittäjyyttä edistävät keinot ovat ennen kaikkea henkilökohtaisesti puhuttelevia ja kokemuksellisia. Näitä ovat esimerkiksi toimiva yrittäjyyskasvatus, positiivinen viestintä, mentorointi ja kokeilut.
Yrittäjyyskasvatus rakentaa tulevaisuuden osaamista
Yrittäjyyskasvatus on keskeinen keino vahvistaa nuorten valmiuksia toimia muuttuvassa työelämässä. Se ei rajoitu pelkästään yritystoiminnan perustamisen opettamiseen, vaan kattaa laajemmin työelämässä tarvittavien taitojen – kuten luovuuden, resilienssin, yhteiskunnallisen ymmärryksen ja vastuullisuuden – kehittämisen.
Yrittäjyysopintoja tulisi sisällyttää kaikille koulutusasteille ja kaikkiin koulutusohjelmiin. Korkeakoulujen rooli on keskeinen: niiden tulisi ymmärtää paremmin tulevaisuuden ja vastuullisen liiketoiminnan tarpeita sekä integroida ne ketterämmin opetussuunnitelmiin. Lisäksi opintojen tulisi sisältää ennakointitaitojen opettamista kuten miten tulkitaan esimerkiksi megatrendejä ja hiljaisia signaaleita sekä hyödynnetään tulevaisuustutkimuksen menetelmiä.
Modernien opetusmenetelmien tulisi luoda edellytyksiä kokeilevalle ja joustavalle yrittäjyydelle sekä tukea sen kehittymistä jo opiskeluaikana. Tulevaisuuden työmarkkinoilla ennakointitaidot sekä yrittäjämäinen ajattelu ja osaaminen ovat yhä tärkeämpiä riippumatta siitä, toimiiko yksilö yrittäjänä, työntekijänä vai molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Siksi yrittäjyyden opettaminen ja tukeminen on kaikkien kouluttajien vastuulla.
Piia Kolho (2024, 53–58) on tutkinut väitöskirjassaan opettajien osuutta yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuteen. Hän toteaa, että kun opettaja tekee töitä yritysten kanssa ja kehittää omaa yritysosaamista, niin ymmärrys omasta roolista kasvaa. Opettajan kyky ja halu kehittää omaa työtään kasvattaa yrittäjyysopetuksen vaikuttavuutta. Myös yhteistyö eri aineiden opettajien välillä rikastuttaa opetusta ja vahvistaa yrittäjyyskasvatuksen roolia. Yrittäjyysasenteen kasvattaminen ei olekaan Kolhon mukaan ainoastaan yrittäjyyskasvatukseen erikoistuneiden opettajien vaan kaikkien opettajien tehtävä ja se tulisi olla laajasti integroituna opetussuunnitelmaan.
Peliala esimerkkinä uuden yrittäjyyden mahdollisuuksista
Peliala on yksi nopeimmin kasvavista ja kansainvälisesti merkittävimmistä luovista toimialoista, jonka vaikutukset ulottuvat taloudesta koulutukseen ja teknologiseen kehitykseen. Suomessa peliala on vakiinnuttanut asemansa kansantaloudellisesti merkittävänä toimijana, mutta alueellinen kehitys on epätasaista. Keski-Suomessa pelialan työpaikkojen ja yritystoiminnan vähäisyys muodostaa merkittävän haasteen erityisesti vastavalmistuneiden ja kansainvälisten osaajien työllistymiselle (Hauvala & Kolari, 2026).
Pelialalla tarvitaan monenlaista osaamista, ja esimerkiksi pelinkehityksen eri roolit vaativat erilaisia taitoja ja tietoja. Erilaiset osaamiset liittyvät ohjelmointiin, graafiseen suunnitteluun, peli- ja äänisuunnitteluun, projektinhallintaan, markkinointiin ja liiketoimintaan. Samalla tämä luo pelialalle tarpeen erilaisiin yrityksiin, jotka ovat keskittyneet eri osaamisalueisiin ja tarjoavat erilaisia palveluita. Pelialan osaamisilla on kysyntää myös pelinkehityksen ulkopuolella: esimerkiksi 3D-mallintamista sekä peliteknologia- ja pelimoottoriosaamista hyödynnetään perinteisen teollisuuden puolella (Hauvala & Kolari, 2026).
Pelialalla toimii runsaasti itsenäisiä ammatinharjoittajia, freelancereita ja kevytyrittäjiä, mikä lisää mahdollisuuksia joustaviin työn tekemisen muotoihin ja itsensä työllistämiseen. Pelialan yrittäjyys voi tarjota uusia mahdollisuuksia työllistymiseen ja toimeentuloon, erityisesti kun perinteiset työmarkkinat ovat haastettuina. Pelialan yrittäjät voivat luoda uutta työtä ja osallistua arvonlisän tuottamiseen, mikä on tärkeää yhteiskunnan toimeentulon kannalta.
Suomen pelialan etujärjestö Neogamesin (2025) toimialaraportin mukaan Suomen peliala on pitkällä aikavälillä kasvanut voimakkaasti ja kuuluu edelleen Euroopan suurimpiin. Ala kasvaa edelleen rakenteellisesti, mutta kasvu on aiempaa hitaampaa ja epätasaisempaa johtuen muun muassa inflaatiosta, korkojen noususta ja geopoliittisesta epävarmuudesta. Vuodesta 2010 vuoteen 2024 Suomen peliala on tehnyt 28 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen noin 3 miljardia euroa. Voidaan siis sanoa, että pelialasta on tullut tärkeä osa Suomen kansantaloutta. Peliosuuskunta Expan (2023) The Central Finland Games & Industry Report and Index sekä Neogamesin Suomen pelialan politiikka- tavoitteet 2023–2027 (Kaleva ym., 2023) -raporttien mukaan peliala tulee kasvamaan, ja alalla tarvitaan uutta työvoimaa satoja henkilöitä. Tämä kasvu edellyttää myös uutta yrittäjyyttä ja uusia yrityksiä.
Pelialan yrittäjyysosaamisen ja -neuvonnan kehittyessä alueelle voisi syntyä vuosittain entistä useammin uusia pelialan yrityksiä.
Pelialalle suuntautuvista tai alalla työskentelevistä henkilöistä monilla on kiinnostusta yrityksen perustamiseen. Game Track -hankkeen aikana kerätyn palautteen mukaan Keski-Suomessa ei kuitenkaan aina ole saatavilla pelialan erityispiirteet tuntevaa yritysneuvontaosaamista, mikä voi vaikeuttaa yrittäjyyden alkuvaiheen tukipalvelujen hyödyntämistä (Hauvala & Kolari, 2026). Lisähaasteen tuo se, että pelialaa ei löydy Suomen toimialaluokituksesta, vaan yleisin peliyrityksien toimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Tämä on myös yksi syy sille, miksi pelialalle on välillä hankalaa saada myös valtakunnan tasolta tarpeenmukaista tukea ja neuvontaa sekä myös rahoitusta. Pelialan yrittäjyysosaamisen ja -neuvonnan kehittyessä alueelle voisi syntyä vuosittain entistä useammin uusia pelialan yrityksiä ja sitä myöten esimerkiksi pelialan opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet lisääntyisivät, mikä puolestaan mahdollistaisi erityisesti kansainvälisten osaajien jäämisen Keski-Suomen maakuntaan. Pelialan yrittäjyys tarvitsisi myös uusia ja erilaisia rahoituksen työkaluja yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin. Sinänsä pelialan yrityksen perustaminen ei tarvitse suuria rakenteellisia investointeja, sillä työnteossa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja. Jo pienellä panostuksella sekä tuella pääsisi siten jo hyvin alkuun.
Yrittäjyyden tulevaisuus rakentuu yhdessä
Yrittäjyys on keskeinen osa tulevaisuuden työelämää – ei vain yritystoimintana, vaan laajempana kykynä toimia, uudistua ja luoda arvoa erilaisissa rooleissa. Työelämän murros, digitalisaatio ja monimuotoistuvat työn tekemisen muodot tekevät yrittäjämäisestä ajattelusta yhä tärkeämpää kaikille.
Johtopäätös on selkeä. Kiinnostus yrittäjyyteen on kasvussa, mutta rakenteet eivät vielä tue sen täysimääräistä toteutumista. Erityisesti nuorilla ja kansainvälisillä osaajilla on merkittävä rooli uuden yrittäjyyden rakentajina. Heidän potentiaalinsa hyödyntäminen edellyttää kuitenkin systemaattista yrittäjyyskasvatusta, toimivia tukirakenteita sekä mahdollisuuksia kokeilla yrittäjyyttä matalalla kynnyksellä.
Jotta uusi yrittäjyys voi lunastaa lupauksensa, tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Yrittäjyyskasvatus tulee integroida johdonmukaisesti kaikille koulutusasteille ja opiskelijoille pitää tarjota mahdollisuuksia kokeilla yrittäjyyttä jo opintojen aikana. Lisäksi yrittäjyyden tukipalveluita täytyy kehittää vastaamaan myös uusien toimialojen, kuten pelialan, erityistarpeita.
Keski-Suomen näkökulmasta uusi yrittäjyys tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden kääntää osaajapulan osaajavetovoimaksi, vahvistaa alueen elinvoimaa, osaamisen hyödyntämistä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen, yritysten ja julkisen sektorin välillä. Mauri Pekkarisen (2026) esittämässä Jyväskylän mallissa tätä yhteistyötä on lähdetty jo rakentamaan.
Tulevaisuuden kestävä kasvu ei synny itsestään. Se rakentuu osaamisesta, rohkeudesta ja yhteistyöstä sekä kyvystä luoda edellytyksiä uudelle yrittäjyydelle.
Game Track – Työpolkuja pelialalle
Game Track -hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sen rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen Elinvoimakeskus.
Projektin toteutusaika on 1.5.2025–31.5.2027.
